Valikko

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole hukassa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on useiden painavien puheenvuorojen mukaan vaakalaudalla ja kenties jo menetetty. Poikkeaviakin näkemyksiä on onneksi esitetty. Näkymiin vaikuttavat väistämättä taloudellinen kasvu ja väestökehitys, ja näiden taustalla kansainvälistyminen sekä tuottavuus- ja kilpailukykykehitys.

Jos talouskasvu jatkuu tarpeeksi hyvänä, mikään ei estäne hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvaa kehittämistä. Tämä vaatii hyvää suomalaista kilpailukykyä kansainvälistyvässä maailmassa, mutta ulkomaankaupan teorian mukaisia suhteellisia etuja löytynee jatkossakin.

Suomalaisia on nimenomaan kiitetty joustavuudesta sopeutumisessa muuttuviin tilanteisiin, joiden ennustaminen voi sinänsä olla epäkiitollista puuhaa. Maailma on pullollaan erilaisia tasapainottomuuksia ja riskejä, mutta näin ollut tähänkin saakka.

Tulot, varallisuus ja hyvinvointi rakentuvat myös tulevaisuudessa tuottavalle työlle. Tekemätöntä työtä riittää, mutta työlle pitää löytyä maksukykyistä kysyntää. Kaupallisen kysynnän ohella julkinen sektori teettää työtä ja tätä kautta luo työlle usein myös mielekkyyttä - eräitä byrokratiakiemuroita kenties lukuunottamatta. Kysymys on siitä, paljonko julkinen sektori voi veroilla rasittaa kotimaista markkinatoimintaa ilman, että se kansainvälisen kilpailun paineessa käy kannattamattomaksi.

Markkinat eivät teoriassakaan voi yksin löytää yhteiskunnan kaikkia jäseniä parhaiten tyydyttävää hyvinvointia - julkista sektoria tarvitaan sekä palvelujen tuottajana että sosiaalisten tulonsiirtojen maksajana. Merkittävä rooli julkisella sektorilla on lisäksi pelisääntöjen luojana ja sääntöjen valvojana.

Julkisen sektorin on silti rajoituttava siihen, missä se on parempi kuin markkinat. Hyvinvoinnin kannalta on parempi, jos tehokkaimmat palvelutuottajat vastaavat tuotannosta riippumatta siitä, kuka maksaa viulut. Viime kädessä tietenkin kuluttajat ja veronmaksajat maksavat kaiken.

Talouskasvu ei ole itsetarkoitus, mutta se mahdollistaa aineellisen hyvinvoinnin laajenemisen. Verotuksen ja julkisen sektorin väliintuloa tarvitaan, jotta hyvinvointi jakautuu oikeudenmukaisesti tai ainakin poliittisesti hyväksyttävällä tavalla. Julkisen sektorin toimilla vaikutetaan olennaisesti kehityksen kestävyyteen, koska julkisen sektorin velvollisuus on vaalisykleistä huolimatta ajatella pitkällä tähtäimellä, mitä markkinat eivät tee. Toimintakykyinen julkinen sektori pystyy myös tekemään lyhyellä tähtäimellä kipeitä ratkaisuja, jollaisia ovat olleet eläke- ja sosiaaliturvaa koskevat päätökset.

Väestön ikääntyminen on talouden globalisoitumisen ohella tuonut pinnalle pidemmän aikavälin kehitykseen liittyviä haasteita, joissa julkisella sektorilla on keskeinen rooli. Haasteet liittyvät ennenkaikkea siihen, miten varmisetaan eläkkeiden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvava rahoitustarve. Vielä tärkeämpää on varmistaa talouskasvun jatkuvuus, koska tätä kautta syntyy lisärahoitusta.

Jatkuvuus varmistetaan säilyttämällä talouden joustavuus ja valmius uusiin ratkaisuihin, jos tilanne tällaista vaatii - näin Suomi on menetellyt tähänkin saakka.

Ulospääsy nykyisestä näennäisestä umpikujasta, jossa julkiset menot pyrkivät kasvamaan verotuloja nopeammin, on kehittää talouden rakenteita. Tämä koskee erityisesti hyödyke- ja työmarkkinoiden kilpailullisuutta ja kannustinrakenteita. Julkisen talouden puolella samaan tähtäävät pyrkimykset parantaa toiminnan tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden parantamisessa ehkä huomataan, että julkinen sektori voi jättää yhtä ja toista yksityisen sektorin varaan ilman, että hyvinvointi ja turvallisuus vaarantuvat.

Väestön vanheneminen lisää yhteiskunnan eläkemenoja ja kohottaa perittäviä eläkemaksuja. Lisäksi terveys- ja hoitomenoihin kohdistuu huomattavia kasvupaineita. Tämä kaikki maksaa selvää rahaa, mikä on tuotu esiin laskelmissa. Laskelmissa ovat mukana tietenkin myös kasvavista eläkkeistä maksettavat verot, mutta sitä vastoin ei ole tehty oletuksia siitä, että vanhusväestön erilaiset palvelumaksut ehkä nousevat tai miten tämä väestönosa itse omalla toiminnallaan - esim. "kolmannen sektorin" kautta - pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen. Mahdollisuuksia on paljon, eikä epätoivoon suinkaan ole syytä. Hyvissä ajoin on silti varauduttava edessä oleviin muutoksiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    6. 6

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    10. 10

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää