Valikko

Venäjä jakoi Ukrainan

Venäjän ulkopolitiikka rakentuu periaatteelle, jonka mukaan kaikki lännen hyljeksimät valtiot ovat mahdollisia yhteistyökumppaneita. Ne putoavat automaattisesti Venäjän vaikutuspiiriin, koska läntinen demokraattinen yhteisö hylkii niitä.

Suurvalta-asemansa rippeiden ylläpitämiseen sitoutuneella Venäjällä ei ole varaa valikoida. Demokraattisesti suuntautuneet markkinatalousmaat integroituvat läntisiin yhteisöihin. Näin Venäjälle jää jäljelle vain kansainvälisen yhteisön mädät omenat. Läntisen kilpailun puuttuessa ne muodostavat otollisen markkinan esimerkiksi venäläisille aseille, ydinvoimaloille ja poliittiselle vaikutusvallalle.

Venäjän kansainvälisiä ystäviä olivat esimerkiksi Slobodan Miloshevitsin Jugoslavia ja Saddam Husseinin Irak ja ovat tälläkin hetkellä Iran ja Pohjois-Korea.

Myös entisen Neuvostoliiton alueella operoidessaan Venäjää ei kiinnosta naapurimaiden demokraattisuus, vaan oman valta-asemansa sementoiminen. Venäjä ei epäröi puuttua suoraan naapurimaidensa sisäisiin asioihin, jos oman valta-aseman säilyttäminen sitä vaatii.

Venäjän ympärille onkin muodostunut kehä autoritaarisia ja puoliautoritaarisia IVY-maita, joiden hallitsijat nauttivat Kremlin suojelusta. Näissä valtioissa Venäjää ei kiinnosta niiden demokraattisuus tai edes niiden usein sorrettujen venäläisvähemmistöjen asema, vaan oma valta-asema.

Venäjän vaikutuspiiristä selkeästi irrottautuneiden Baltian maiden venäläisvähemmistöjen tilanteen Venäjä sen sijaan nostaa jatkuvasti esille kansainvälisillä foorumeilla.

Venäjä yrittää levittää IVY-maihin presidentti Vladimir Putinin Venäjällä läpi ajamaa "hallittua demokratiaa", jossa kaikki merkittävä poliittinen toiminta maassa tapahtuu vain Kremlin aloitteesta tai luvalla muodollisesti demokraattisissa puitteissa. Hyvä keino on esimerkiksi Venäjän johtamat IVY-maiden vaalitarkkailijat, jotka toteavat kiltisti kaikki tarvittavat vaalit Venäjällä ja IVY-maissa vapaiksi ja demokraattisiksi.

Venäjällä kansa kulkee jo kiltisti Kremlin talutusnuorassa. Naapurimaissa väestö osoittautuu kuitenkin joskus itsepäiseksi. Näin näyttää käyneen Ukrainassa, jossa kansa asettui vastustamaan Venäjän tukeman maan johdon organisoimaa vaalivilppiä.

Venäjä yritti suoraan vaikuttaa Ukrainan vaalitulokseen asettumalla presidenttiehdokas Viktor Janukovitshin taakse. Putin kävi peräti kaksi kertaa vaalien alla tukemassa Janukovitshia Ukrainassa, ja Kremlistä lähetettiin suuri ryhmä Venäjällä vaalien manipuloinnissa ansioituneita poliittisia konsultteja Ukrainaan.

Putinin sekaantuminen naapurimaan vaaleihin kuitenkin ärsytti suurta osaa ukrainalaisia ja nähtävästi vain heikensi Janukovitshin mahdollisuuksia vaaleissa.

Ukraina on jakautunut presidentinvaalien jälkeen kahtia, ja tämä on pitkälti Venäjän syytä. Lännen silmissä skandaaleissa ryvettynyt Ukrainan nykyinen johto, presidentti Leonid Kutshma ja pääministeri, presidenttiehdokas Viktor Janukovitsh, tiesivät jo ennalta, että vaalivilpistä huolimatta Venäjä ei tuomitse heitä, vaan toivottaa avosylin tervetulleeksi.

Jos painostus rehellisiin vaaleihin olisi tullut sekä lännestä että Venäjältä, nyt ei oltaisi tilanteessa, jossa Ukrainaa uhkaa jopa sisällissota. Venäjä kuitenkin odottaa yhä, että sen koriin putoaa jälleen uusi mätä omena: lännen hyljeksimä Viktor Janukovitshin johtama Ukraina.

Presidentti Leonid Kutshman kymmenvuotisen valtakauden aikana Ukraina yritti tasapainoilla lännen ja Venäjän välillä. Valtakautensa loppupuolella aseiden myynnistä Irakiin ja toimittaja Georgi Gongadzen murhan järjestämisestä epäilty Kutshma kuitenkin tärveli suhteensa länteen samalla, kun suhteet Venäjään vain paranivat.

Venäjästä tuli käytännössä Kutshman taloudellisen ja poliittisen tulevaisuuden takuumies. Demokraattisten länsimielisten poliitikkojen tullessa valtaan Ukrainassa Kutshman ja hänen lähipiirinsä toimintaa presidenttinä alettaisiin vakavasti tutkia. Tämän vuoksi vanha valta, ja sen uusi edustaja Viktor Janukovitsh, eivät halua mistään hinnasta päästää irti otettaan Ukrainasta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    6. 6

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    10. 10

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää