Valikko

Palkkaa asenne, kouluta kompetenssi

Tämä on monen työnantajan motto, kun he palkkaavat työvoimaatulevaisuudessa. Nyt opiskeluvalintaansa miettivän urakkaa ei helpota,että jatkossa tärkeintä on asenne. Silti koulutus kannattaa aina.Duunareiden arvostus nousee, mutta pelkät perustaidot eivät riitä.

Nuori, opiskele sitä, mikä oikeasti kiinnostaa. Se on luultavasti paras keino työllistyä.

Itselle tärkeän asian opiskelu takaa motivaation, ja motivaatio on avainsana tulevaisuudenkin työmarkkinoilla.

Kun yritysjohtajilta pyytää näkemyksiä hyvistä tulevaisuuden työntekijöistä, sanat asenne ja motivaatio tulevat jatkuvasti vastaan.

Kauppakonserni Stockmannin toimitusjohtaja Hannu Penttilä kiteyttää asian parhaiten: palkkaa asenne ja kouluta kompetenssi.

– Se tulee olemaan monen työnantajan motto jatkossakin. Hyvä teoreettinen koulutus on tietysti plussaa, mutta urakehityksen ratkaisevat tulokset eivätkä oppiarvot.

Samaa todistaa sadoissa johtaja- ja asiantuntijarekrytoinneissa mukana ollut seniorikonsultti Raija Kemiläinen Mercuri Urvalista.

– Olennaisinta on oikea kyvykkyys ja asenne. Että ihmistä kiinnostaa saada aikaan ja tehdä hyvää työtä.

Hyvin lähelle asennetta nousee kehittymishalu. Itsensä kehittämisen lisäksi pitää haluta kehittää työnantajayritystä.

– Ihminen tuo asenteen lisäksi mukanaan osaamista ja kokemusta, ja se kaikki pitäisi olla valmis jakamaan yhteisessä pöydässä. Silloin työyhteisö saa paljon aikaan, Kemiläinen sanoo.

Vaikka persoona lopulta ratkaisisi, koulutus kannattaa aina. Ainakin suunnittelija Erkki Härkönen Turun yliopiston rekrytointipalvelusta lupaa, että koulutus on hyvä sijoitus.

– Mitä enemmän koulutusta, sen parempaa on työllistyminen sekä määrän että laadun suhteen, hän sanoo.

Konkreettisia neuvoja nuorille työnsaannin kannalta varmoista opiskelualoista hän ei halua antaa. Koska mikään ei ole varmaa.

– 5–6 vuotta sitten meillä Turussa oli biobuumi. Abiturienteille sanottiin, että kun opiskelet lähes mitä tahansa bio-alkuista, työllisyys on takuuvarmaa. Nyt kun he pian valmistuvat, työllistyminen ei ole ollenkaan varmaan. Osa heistä kokee tulleensa jymäytetyiksi.

Joitain vinkkejä Härkönen sentään kertoo. Tilastojen perusteella oikeustieteen pitäisi olla aika turvallinen ala työllistymisen kannalta. Turun yliopiston opiskelijoille tekemät kyselyt osoittavat, että noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen oikeustiedettä lukeneista moni voi olla vailla oman alan työpaikkaa, mutta vuosi–kaksi valmistumisen jälkeen työtilanne on erittäin hyvä. Ja työpaikka vastaa koulutusta.

– Melkein takuuvarmasti työllistyvät myös lääkärit, Härkönen lupaa.

Työpaikan saamisen kannalta huonoina tieteenaloina pidetään yleensä humanistista ja yhteiskuntatieteellistä.

Tämä on osittain harhaa. Ainakin Turussa näistä tiedekunnista löytyvät loistavasti työllistyvät, kuten kieltenopettajat ja kääntäjät.

Mitä mieltä Erkki Härkönen on neuvosta: opiskele sitä mikä kiinnostaa?

– Ei ole ollenkaan huono lähtökohta elämän suunnittelulle, että voisi tehdä sitä, mikä kiinnostaa.

Osa opiskelijoista hakee yliopistoon nimenomaan akateemisen kiinnostuksen ohjaamina. Toinen suuri opiskelijaryhmä ovat he, joilla on tarkka urasuunnitelma. He uskovat tietävänsä, mistä työllistyy. Molemmilla näillä opiskelijatyypeillä on yleensä korkea opiskelumotivaatio.

Kolmas ryhmä ovat he, jotka tulevat opiskelemaan vanhempien tai ystävien kannustamina.

– He alkavat vasta opiskeluaikana huomata, että heillä voisi olla joku omakin tahto. Se on kasvua.

Opinnoilla on suuri merkitys verkostoitumisessa. Ålandsbankenin pankinjohtaja Anne-Maria Salonius sanookin, että hyvistä verkostoista voi olla enemmän apua työnhaussa kuin erinomaisista tiedoista tutkinnossa.

Kasvaminen ja verkostoituminen vievät aikaa. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat valmistuvat huomattavasti vanhempina kuin ammatillisen koulutuksen valinneet. Ammattikoulusta monet tulevat työmarkkinoille alle 20-vuotiaina, ja jos yritysjohtajiin on uskominen, heille on tulevaisuudessa paljon kysyntää.

Stockmannin Hannu Penttilä sanoo, että Suomessa koulutetaan liikaa väkeä korkeakouluissa ja yliopistoissa.

– Elinkeinoelämä ei tarvitse heitä niin suuria määriä kuin nyt koulutetaan. Eikä jokaisesta korkeakoulututkinnon suorittaneesta voi tulla päällikköä tai johtajaa, ainakaan suoraan koulun penkiltä.

YIT:n konsernijohtaja Reino Hanhinen arvioi, että ammatillinen koulutuslinja on vastedes entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto lukiolle.

– Käden taitoja hallitsevista teknisesti suuntautuneista ammattimiehistä ja -naisista on pulaa jo tämän vuosikymmenen lopulla.

Yritysjohtajien puhe lämmittää ammattikoulutuksen valinneita. Mutta puheiden pitäisi näkyä myös käytännössä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliiton, SAKKI ry:n, puheenjohtaja Kati Kokkonen sanoo, että ammattikouluja vaivaa yhä arvostusongelma.

– Ylioppilastutkintoa arvostetaan selvästi enemmän. Jonkun pitäisi sanoa ammatillisen koulutuksen valinneille nuorille, että olette tehneet hyvän valinnan.

Ja rohkean. Ammattikoulun valitseva nuori päättää ammattinsa 16-vuotiaana. Hän valmistuu, kun akateemisen koulutuksen valinnut vasta lähtee yliopistoon kasvamaan.

Yritysjohtajat suosittelevat ammattikoulutusta, koska arvioivat sen työllistävän hyvin tulevaisuudessa. Ajattelevatko nuoret työllistymistä?

– En usko 16-vuotiaan heti peruskoulun jälkeen miettivän, että työllistääkö tämä ammatti. He opiskelevat sitä, mikä tuntuu mielenkiintoiselta, Kokkonen sanoo.

– Enkä toivo, että kukaan valitsisi pakon takia toisen alan kuin mikä kiinnostaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    10. 10

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    6. 6

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää