Verottajalle ei tarvitse antaa kaikkea

Osakesäästäjä

Osakesijoittajan verotus muuttuu vuodenvaihteessa, ja suurimmat muutokset merkitsevät verotuksen kiristymistä. Vaikka pelkän verotuksen perusteella harvoin kannattaa tehdä sijoituspäätöksiä, voi sijoittaja omilla valinnoillaan edelleen vaikuttaa verotukseensa.

Suurin muutos osakesäästäjän verotuksessa on siirtyminen osinkotulojen osittaiseen verotukseen. Tämä merkitsee yritysvoittojen kahdenkertaista verotusta: ensin yritykset maksavat voitoistaan veron ja sitten osakkeenomistajat maksavat vielä samoihin voittoihin perustuvista osingoista toiset verot.

Toinen merkittävä kiristys koskee vanhojen osakeomistusten myyntivoittoja, joista vuodenvaihteen jälkeen menee entistä suurempi osa verottajalle.

– Osinkoverotus nostaa meidät Ruotsin rinnalle yhdeksi ankarimmin osakesijoittamista verottavista teollisuusmaista, miettii pitkäaikainen sijoittaja Kim Lindström.

Hänen mielestään osinkoverotuksenkin olisi voinut osittain hyväksyä, jos samalla olisi otettu verotuksen kokonaisuus huomioon. Varallisuusveron poistuminen ensi vuoden jälkeen hieman keventää kokonaisuutta, mutta käytännössä ikuinen myyntivoiton vero on hänen mielestään kohtuuton.

– Useimmat OECD-maat jättävät myyntivoiton verottamatta, jos osakkeet on omistettu yli kaksi vuotta. Meillä mennään nyt päinvastaiseen suuntaan, kun myyntivoittovero kiristyy yli kymmenen vuotta omistetuissa osakkeissa. Näin vanhoissa omistuksissa arvonnousu on suurelta osin inflaation aiheuttamaa harhaa.

Lindströmin mielestä pitkässä verotusajassa on kohtuutonta myös osakkeenomistajan velvollisuus säilyttää ostotositteitaan vuosikymmenet.

Osinkojen ja myyntivoittojen kiristyvä verotus merkitsee Lindströmin mukaan lisäosinkojen ja rahastoantien päättymistä. Ensi vuonna hän odottaa yritysten sen sijaan pyrkivän muuttamaan osinkoja koroiksi. Näppärimmin se käy hänen mielestään pääomalainoilla, jotka voidaan myöhemmin vaihtaa osakkeiksi.

– Vaihdettavissa pääomalainoissa ovat jo tänä vuonna näyttäneet esimerkkiä Aspo, Panostaja ja Ruukki Group.

Toinen osinkoverotukseen perustuva ilmiö on Lindströmin odotuksen mukaan sijoittajien siirtyminen pörssiyhtiöistä listaamattomiin yhtiöihin.

– Pörssiyhtiön osingot ovat veronalaista tuloa ensimmäisestä eurosta alkaen, mutta noteeraamattoman yhtiön osingot ovat verottomia 90 000 euroon saakka. Esimerkiksi Privanetin listoilta löytyvät virallisesti listaamattomat yhtiöt alkavat pian kiinnostaa sijoittajia aivan toisella tavalla kuin tähän asti.

Suuri, yli kymmenen prosentin omistusosuus pörssiyhtiön osakkeista muuttaa tilannetta, sillä suuromistaja saa nostaa osinkonsa pörssiyhtiöstä veroitta. Jos omistusosuus on vain vähän alle kymmenen prosenttia, neuvoo Lindström hankkimaan puuttuvat osakkeet.

Lindström ei liikaa dramatisoisi osinkoverotuksen merkitystä, eikä hän odota kovin suuria muutoksia esimerkiksi yhtiöiden osinkopolitiikkaan tai kurssikehitykseen.

– Pääosa osakevaihdosta perustuu ulkomaalaisten osakekauppaan, eikä meikäläisellä osinkoverotukselle ole heille merkitystä.

Omien osakkeiden ostot ovat yleistyneet yhtenä voitonjakotapana, ja Lindström pitää niiden yleistymistä edelleen mahdollisena. Itse hän suhtautuu omien osakkeiden ostoihin sekavin tuntein.

– Epälikvideille pörssiyhtiöille omien osakkeiden ostot ja mitätöinnit ovat ongelmallisia, sillä heikosti vaihtuva osake muuttuu markkinoilla entistä harvinaisemmaksi. Lisäksi on riski, ettei etupäässä takaisinostoihin perustuvassa vaihdossa synny aitoa kurssia.

Takaisinostot hyödyttävät tilille kertyvinä euroina vain osakkeensa myyvää sijoittajaa.

Lindström muistuttaa, että sijoittaja maksaa saamistaan myyntivoitoista enemmän veroa kuin saamistaan osinkotuloista.

– Jos osakekurssi nousee 100 eurosta 120 euroon ja sijoittaja myy osakkeen 20 euron voitolla, hän maksaa voitostaan vuodenvaihteen jälkeen veroa 28 prosenttia eli 5,60 euroa. Mutta jos kurssi pysyy ennallaan ja sijoittaja saa saman 20 euron tuoton osinkona, hänen veronsa on ensi vuoden siirtymäaikana veroa 15,95 prosenttia eli 3,19 euroa. Vuodesta 2006 alkaen vero samasta 20 euron osinkotulosta on 19,60 prosenttia eli 3,92 euroa.

Yksittäisen sijoittajan tilanteesta riippuu, kannattaako hänen ostaa osakkeita osingonmaksun jälkeen vai ennen sitä. Jos kurssi laskee osingon verran, kannattaa yksityissijoittajan Lindströmin mielestä ostaa vasta osingonmaksun jälkeen. Samoin myynti kannattaa toteuttaa vasta osingon irrottua, ettei myyntivoiton veroa suotta tule maksettua osingonkin osuudesta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    4. 4

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    5. 5

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    6. 6

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    7. 7

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    8. 8

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    10. 10

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    8. 8

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Sähköyhtiö kuivasi järven – jopa kaksi miljoonaa kalaa kuoli

    11. Näytä lisää