Valikko

EK tahtoo palkkajoustot toimipaikoille

Työnantajat haluavat työehtosopimuksiin kriisilausekkeen, joka mahdollistaa toimipaikkakohtaiset työaikajoustot sekä mahdollisuuden palkanalennuksiin yrityksen kannattavuuden sukeltaessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoo, että jos asiassa ei muuten päästä eteenpäin, on se edessä seuraavalla tulokierroksella. Tarvetta Fagernäs perustelee työllisyyssyillä.

Liitoilla on helmikuuhun asti aikaa hakea yhteisymmärrystä paikallisesta sopimisesta. Maaliskuussa työnantaja- ja palkansaajapuoli järjestävät yhteisen seminaarin.

- Siellä katsotaan, mitä on saatu aikaan.

Työaikajoustoissa samoin kuin kannustavissa palkkausjärjestelmissä on Fagernäsin mukaan edistytty. Palkkajousto tökkii, vaikka jo nyt yritykset leikkaavat palkkoja saksimalla lomarahoja kriisitilanteissa.

Fagernäsin mukaan ongelma on siinä, että leikkaukset yrityksissä tehdään vasta siinä vaiheessa, kun kannattavuuskriisi on jo päällä. Hänestä pitäisi löytää keinot hoitaa ongelma ennakoivasti.

Työnantajat eivät hae ainoastaan yrityskohtaista, vaan myös toimipaikkakohtaista joustomahdollisuutta.

- Elävässä elämässä yrityksellä voi olla satoja toimipisteitä erilaisessa kilpailutilanteessa. On yrityksiä vanhalla konekannalla ja uudella konekannalla, ja on yrityksiä erilaisilla tilauskannoilla.

Demarivetoisia ministeriöitä on viime aikoina arvosteltu poikkeuksellisen paljon työnantajaleiristä.

Työministeriöstä, mutta myös sosiaali- ja terveysministeriöstä on tupsahdellut sosiaalidemokraattien sosiaalidemokraateilta tilaamia selvityksiä lainsäädäntötyön pohjaksi. Osassa selvitysmies on ollut SAK-taustainen.

Fagernäs sanoo, että SAK:sta voi löytyä paljonkin asiantuntemusta, mutta selvitykset kautta linjan ovat olleet "tendenssimäisiä".

Hänestä muun muassa SAK:n entisen lakimiehen Kirsti Palanko-Laakan työ määräaikaisten työsuhteiden käytöstä menee alusta pitäen väärään suuntaan. Selvitys kiristäisi pätkätyön ehtoja, eikä hyväksyisi suhdannevaihteluita määräaikaisuuden perusteeksi.

- Jos kuvitellaan, että lainsäädännöllä luodaan pysyviä työpaikkoja, niin kohta ei ole määräaikaisiakaan töitä.

Samaa tendenssiä Fagernäs löytää virkamiesvetoisesta valmistelusta. Hän ihmettelee työministeriön globalisaatiotyöryhmää, joka ehdotti yritystukien takaisin perintää firmoilta ja rupesi nakkelemaan ohjeita yt-lain kokonaisuudistusta valmistelevalle kolmikantakomitealle.

- Se ei ole hyvän valmistelukäytännön mukaista, Fagernäs toruu työryhmän virkamiesvetäjää, entistä luokkatoveriaan Jouni Lemolaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät sanoutuivat irti työryhmän ehdotuksista. Työnantajien mielestä työryhmän ei olisi pitänyt jättää yksilöityjä ehdotuksia lainkaan.

Yt-lain valmistelussa taas palkansaajapuoli haluaa Fagernäsin mukaan ujuttaa lakiin työn- ja liikkeenjohdollisia kysymyksiä. Hänestä ne eivät sinne kuulu.

Ay-liike ulottaisi yt-menettelyn myös pieniin yrityksiin.

- Se merkitsisi aikamoista byrokratiaa alle kymmenen hengen firmoille, joissa muutenkin tieto kulkee.

Nyt yhtiön rakennejärjestelyistä, irtisanomisista ja oleellisista tehtävänmuutoksista on neuvoteltava työntekijöiden kanssa yli 30 henkilön yrityksissä.

Lakia sovelletaan myös 20 työntekijän yrityksiin, jos yritys harkitsee irtisanovansa vähintään kymmenen ihmistä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Vähintäänkin happamesti työministeri Tarja Filatov (sd.) on suhtautunut työnantajien toiveisiin asettaa selvitysmies perkaamaan työrauhakysymyksiä ja sovittelutoimen nykytilaa.

Työnantajien pyynnön Filatov kuittaisi sanomalla, ettei hän ole perehtynyt Etelärannan papereihin eikä löydä ehdotuksesta villakoiran ydintä.

Fagernäs luottaa, että ydin vielä löytyy, mutta harmittelee ministerin yliolkaista suhtautumista heidän pyyntöönsä.

Hänen mukaansa tarkoitus ei ole hävittää nykyistä sovittelujärjestelmää, vaan kehittää sitä. Lailliseen työtaisteluoikeuteen ei ole tarkoitus kajota.

- Kyse ei ollut mistään raamituksesta, vaan annetaan selvitysmiehen itsensä arvioida, missä on kehittämisen varaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää