Kultakuume nousee taas

Kultakuume leviää maailman sijoitusmarkkinoilla nopeasti, sillä jalon metallin sijoituskysyntä on jo suurempaa kuin teollinen kysyntä. Toki edelleen suurin osa maailmassa myytävästä kullasta päätyy koruiksi.

Suursijoittajat ovat jo alkaneet hajauttaa arvopaperisalkkujaan osakkeiden, korkojen ja muiden perinteisten sijoitusluokkien rinnalla raaka-aineisiin ja muihin hyödykkeisiin, kuten kultaan.

Vakavaksi kuume kehittyy, kun länsimaiden yksityissijoittajat ryhtyvät laajassa mitassa sijoittamaan säästöjään kultamarkkinoille. Merkkejä tästä on jo nähtävissä Yhdysvalloissa, jossa suuren yleisön saatavilla on jo kultarahastojen kaltaisia helppoja kultasijoituksia.

Kulta on samalla tavalla houkutteleva ja vaarallinen sijoituskohde kuin tappiolliset internet-yhtiöt 1990-luvun lopun osakemarkkinoilla ja vaikkapa tulppaaninsipulit 1600-luvun Hollannissa.

Lujahermoiselle keinottelijalle kulta - tai paremminkin kultakuume - tarjoaa sananmukaisesti loistavan tilaisuuden niin kauan kuin apajalle ilmaantuu lisää uusia sijoittajia maksamaan entistä korkeampia hintoja. Mutta vain niin kauan, eikä päivääkään kauempaa.

Osakkeissa sitkeätä säästäjää palkitseva osta-ja-pidä -strategia ei toimi kullassa, vaan tulosta on tavoiteltava osta-millä-hinnalla-tahansa-kunhan-ehdit-myydä-kalliimmalla-ennen-kuin-markkinat-kääntyvät -taktiikalla. Kultakeinottelu vaatiikin rohkeutta, sillä unssihinnan käänteet ovat hyvin arvaamattomia. Kultaa ohjailevat lisäksi omituisen tuntuiset seikat kuten Kiinan ja Intian valuuttasääntely.

Siksi sijoittajan on ennen kultaharkkojen haalimista parasta selvittää itselleen, miksi kullassa ja muissakin raaka-aineissa toimivat eri lainalaisuudet kuin esimerkiksi osakkeissa ja korkosijoituksissa.

Kullan ja "oikeiden" sijoitusluokkien, osakkeiden ja korkosijoitusten ratkaiseva ero on sijoituksen sisäisessä tuotossa.

Osakkeiden ja velkakirjojen tuotto perustuu ensisijaisesti sijoituksen sisäiseen tuottoon kuten osinkoon tai korkoon, joihin liittyvät odotukset ohjailevat myös hintakehitystä.

Kultaharkko tai -kolikko on muotoonsa valettu pala metallia, josta ei heru hipunkaan vertaa osinkoa tai korkoa. Niinpä kullan sisäinen tuotto on käsittely-, säilytys- ja vakuutuskulujensa verran negatiivinen.

Ilman osingon kaltaista tuottoa kullan arvonmääritys on perinteisin keinoin mahdotonta, joten hintaa voi arvioida vain ennustamalla kysynnän ja tarjonnan kehitystä.

Kysyntä ja tarjonta ovat kullan hintakehitykselle tärkeitä myös siksi, että maailmassa on vain rajallinen määrä metallia. Osake- ja korkomarkkinoilla kysyntä voi kasvattaa tarjontaa vaikka kuinka paljon, sillä osakkeita ja velkakirjoja syntyy helposti lisää.

Mutta kultaa on maan uumenissa - peruskallion onkaloissa, pankkien holveissa ja liitereiden lattian alla - vain rajattu määrä.

Kultakeinottelijalle on keskeisen tärkeää ymmärtää, ketkä maailmassa ostavat kultaa ja miksi.

Tarkkoja tilastoja ei ole saatavissa, sillä kultaa liikkuu suuret määrät metallipörssien lisäksi Aasian ja Lähi-idän basaarien kaltaisissa markkinapaikoissa. Basaarikauppa on erittäin laajaa mutta avointa vain siinä mielessä, että kauppaa käydään taivasalla.

Maailman kultateollisuuden etujärjestön World Gold Councilin (www.gold.org) mukaan eniten kultaa ostavat Aasian, Lähi-idän ja Yhdysvaltain kansalaiset. Ylivoimaisesti eniten kultaa ostavat intialaiset, mutta suuria määriä menee myös Kiinaan, Turkkiin, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

Yhdysvaltain kultakysyntä on miltei pelkästään koruja ja kelloja, mutta muissa suurissa kultamaissa kyse on myös mitä suurimmassa määrin sijoittamisesta ja säästämisestä. Intiassa, Kiinassa ja Lähi-idän maissa kansalaiset saavat vapaasti sijoittaa säästöjään kultaan, mutta pääomamarkkinat ovat muuten kehittymättömät ja valuuttakauppa rajoitettua.

Kulta on intialaisille ja kiinalaisille käytännössä ainoa keino suojata säästöt esimerkiksi inflaatiolta tai devalvaatiolta. On siis johdonmukaista, että elintason ja tulojen kohoaminen kasvattaa näissä maissa kullan kysyntää.

Analyysiyhtiö GaveKal Research on muistuttanut asiakkaitaan useita kertoja, miten valuuttakaupan vapautuminen voi hetkessä muuttaa kullan suuret ostajamaat valtaviksi myyjiksi. Ranska oli vielä 1980-luvun alussa maailman suurimpia kullan ostajia, mutta ulkomaisten sijoitusten vapauduttua ranskalaisista tuli suuria kullan myyjiä.

Kiina on jo ottanut varovaisia askeleita valuuttansa renminbin vapauttamiseksi. Kultakauppaa varten kansalaiset saavat jo avata dollarimääräisiä pankkitilejä. Kultamarkkinoille vielä tärkeämpää on, miten ja milloin Intia vapauttaa rupian liikkeitä.

Kun suurten kultamaiden valuutat vapautuvat ja pääomamarkkinat muutenkin kehittyvät, keksivät kansalaiset pian kultaa parempiakin keinoja säästöjensä suojaamiseen. Tähän voi toki kulua vielä vuosikausia, mutta kun maailman innokkaimpien kullanostajien ei enää tarvitse kantaa säästöjään ranteissaan tai kätkeä niitä maakuoppaan, voi unssihinta taas painua vuosikymmenien laskuun.

Kullan hinta on nyt noussut voimakkaasti viitisen vuotta ja voi pian kivuta 600 dollariin unssilta. Viimeksi keltainen metalli on ollut yhtä kallista 25 vuotta sitten, mutta vuoden 1980 ennätykseen, 850 dollariin on vielä matkaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    4. 4

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    5. 5

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    4. 4

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    7. 7

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    10. 10

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää