Valikko

Kultakuume nousee taas

Kultakuume leviää maailman sijoitusmarkkinoilla nopeasti, sillä jalon metallin sijoituskysyntä on jo suurempaa kuin teollinen kysyntä. Toki edelleen suurin osa maailmassa myytävästä kullasta päätyy koruiksi.

Suursijoittajat ovat jo alkaneet hajauttaa arvopaperisalkkujaan osakkeiden, korkojen ja muiden perinteisten sijoitusluokkien rinnalla raaka-aineisiin ja muihin hyödykkeisiin, kuten kultaan.

Vakavaksi kuume kehittyy, kun länsimaiden yksityissijoittajat ryhtyvät laajassa mitassa sijoittamaan säästöjään kultamarkkinoille. Merkkejä tästä on jo nähtävissä Yhdysvalloissa, jossa suuren yleisön saatavilla on jo kultarahastojen kaltaisia helppoja kultasijoituksia.

Kulta on samalla tavalla houkutteleva ja vaarallinen sijoituskohde kuin tappiolliset internet-yhtiöt 1990-luvun lopun osakemarkkinoilla ja vaikkapa tulppaaninsipulit 1600-luvun Hollannissa.

Lujahermoiselle keinottelijalle kulta - tai paremminkin kultakuume - tarjoaa sananmukaisesti loistavan tilaisuuden niin kauan kuin apajalle ilmaantuu lisää uusia sijoittajia maksamaan entistä korkeampia hintoja. Mutta vain niin kauan, eikä päivääkään kauempaa.

Osakkeissa sitkeätä säästäjää palkitseva osta-ja-pidä -strategia ei toimi kullassa, vaan tulosta on tavoiteltava osta-millä-hinnalla-tahansa-kunhan-ehdit-myydä-kalliimmalla-ennen-kuin-markkinat-kääntyvät -taktiikalla. Kultakeinottelu vaatiikin rohkeutta, sillä unssihinnan käänteet ovat hyvin arvaamattomia. Kultaa ohjailevat lisäksi omituisen tuntuiset seikat kuten Kiinan ja Intian valuuttasääntely.

Siksi sijoittajan on ennen kultaharkkojen haalimista parasta selvittää itselleen, miksi kullassa ja muissakin raaka-aineissa toimivat eri lainalaisuudet kuin esimerkiksi osakkeissa ja korkosijoituksissa.

Kullan ja "oikeiden" sijoitusluokkien, osakkeiden ja korkosijoitusten ratkaiseva ero on sijoituksen sisäisessä tuotossa.

Osakkeiden ja velkakirjojen tuotto perustuu ensisijaisesti sijoituksen sisäiseen tuottoon kuten osinkoon tai korkoon, joihin liittyvät odotukset ohjailevat myös hintakehitystä.

Kultaharkko tai -kolikko on muotoonsa valettu pala metallia, josta ei heru hipunkaan vertaa osinkoa tai korkoa. Niinpä kullan sisäinen tuotto on käsittely-, säilytys- ja vakuutuskulujensa verran negatiivinen.

Ilman osingon kaltaista tuottoa kullan arvonmääritys on perinteisin keinoin mahdotonta, joten hintaa voi arvioida vain ennustamalla kysynnän ja tarjonnan kehitystä.

Kysyntä ja tarjonta ovat kullan hintakehitykselle tärkeitä myös siksi, että maailmassa on vain rajallinen määrä metallia. Osake- ja korkomarkkinoilla kysyntä voi kasvattaa tarjontaa vaikka kuinka paljon, sillä osakkeita ja velkakirjoja syntyy helposti lisää.

Mutta kultaa on maan uumenissa - peruskallion onkaloissa, pankkien holveissa ja liitereiden lattian alla - vain rajattu määrä.

Kultakeinottelijalle on keskeisen tärkeää ymmärtää, ketkä maailmassa ostavat kultaa ja miksi.

Tarkkoja tilastoja ei ole saatavissa, sillä kultaa liikkuu suuret määrät metallipörssien lisäksi Aasian ja Lähi-idän basaarien kaltaisissa markkinapaikoissa. Basaarikauppa on erittäin laajaa mutta avointa vain siinä mielessä, että kauppaa käydään taivasalla.

Maailman kultateollisuuden etujärjestön World Gold Councilin (www.gold.org) mukaan eniten kultaa ostavat Aasian, Lähi-idän ja Yhdysvaltain kansalaiset. Ylivoimaisesti eniten kultaa ostavat intialaiset, mutta suuria määriä menee myös Kiinaan, Turkkiin, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.

Yhdysvaltain kultakysyntä on miltei pelkästään koruja ja kelloja, mutta muissa suurissa kultamaissa kyse on myös mitä suurimmassa määrin sijoittamisesta ja säästämisestä. Intiassa, Kiinassa ja Lähi-idän maissa kansalaiset saavat vapaasti sijoittaa säästöjään kultaan, mutta pääomamarkkinat ovat muuten kehittymättömät ja valuuttakauppa rajoitettua.

Kulta on intialaisille ja kiinalaisille käytännössä ainoa keino suojata säästöt esimerkiksi inflaatiolta tai devalvaatiolta. On siis johdonmukaista, että elintason ja tulojen kohoaminen kasvattaa näissä maissa kullan kysyntää.

Analyysiyhtiö GaveKal Research on muistuttanut asiakkaitaan useita kertoja, miten valuuttakaupan vapautuminen voi hetkessä muuttaa kullan suuret ostajamaat valtaviksi myyjiksi. Ranska oli vielä 1980-luvun alussa maailman suurimpia kullan ostajia, mutta ulkomaisten sijoitusten vapauduttua ranskalaisista tuli suuria kullan myyjiä.

Kiina on jo ottanut varovaisia askeleita valuuttansa renminbin vapauttamiseksi. Kultakauppaa varten kansalaiset saavat jo avata dollarimääräisiä pankkitilejä. Kultamarkkinoille vielä tärkeämpää on, miten ja milloin Intia vapauttaa rupian liikkeitä.

Kun suurten kultamaiden valuutat vapautuvat ja pääomamarkkinat muutenkin kehittyvät, keksivät kansalaiset pian kultaa parempiakin keinoja säästöjensä suojaamiseen. Tähän voi toki kulua vielä vuosikausia, mutta kun maailman innokkaimpien kullanostajien ei enää tarvitse kantaa säästöjään ranteissaan tai kätkeä niitä maakuoppaan, voi unssihinta taas painua vuosikymmenien laskuun.

Kullan hinta on nyt noussut voimakkaasti viitisen vuotta ja voi pian kivuta 600 dollariin unssilta. Viimeksi keltainen metalli on ollut yhtä kallista 25 vuotta sitten, mutta vuoden 1980 ennätykseen, 850 dollariin on vielä matkaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    4. 4

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    7. 7

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      IMF huolissaan: Velkaantuminen lisännyt kotitalouksien haavoittuvuutta

    10. 10

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää