Valikko

Suomi vaatii muutosta globalisaatiorahaston rahanjakoon

Suomi suhtautuu nihkeästi EU:n globalisaatiorahastoon ja haluaa vähintäänkin korjausta rahanjaon kriteereihin. Ranskan aloitteesta syntynyt ja Suomen puheenjohtajakaudella lopullisesti hyväksyttävä rahasto suosii näet isoja maita.

Globalisaatiorahasto on 500 miljoonan euron eurooppalainen muutosturvarahasto, jolla pyritään puuteroimaan globalisaation murjomien, firmoista irtisanottujen työntekijöiden mustelmia.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) luonnehtii rahaston perustamista järjettömäksi, vaikka sen perustavoitteet ovatkin hänestä kannatettavia, "pehmentää globalisaation tuomaa tuskallista muutosta ihmisten näkökulmasta".

Filatovin mukaan globalisaation aiheuttamia haittoja voi paikkailla jo olemassa olevilla rakennerahastoilla, joiden varat ovat moninkertaiset globalisaatiohaittapottiin verrattuna.

- Ei se (rahasto) haitallinenkaan ole, mutta vaikea sanoa, mikä järki siinä on, kun meillä kuitenkin on rakennerahastojärjestelmä jo olemassa.

Filatov heittää lonkalta, että pelkästään Suomi saa kutakuinkin 500 miljoonaa euroa rakennerahoja vuosittain.

Komission ehdottamat rahanjakokriteerit aiheuttavat kuitenkin närää jäsenmaissa. Asetusehdotus muun muassa edellyttää, että tuotantonsa esimerkiksi Kiinaan siirtävän laitoksen on irtisanottava vähintään tuhat ihmistä, jotta työntekijöille voidaan hakea muutosturvaa rahastosta.

Pienillä markkinoilla tuhannen ihmisen irtisanomiset ovat harvinaisia. Toisaalta tuon kokoluokan irtisanomisilla on Filatovin mukaan aivan eri merkitys Suomen kokoisessa maassa kuin esimerkiksi Ranskassa.

Filatov vaatii kriteerien muuttamista suhteellisiksi ennen kuin rahasto voidaan hyväksyä. Hänestä absoluuttisiin irtisanomislukuihin pidä mennä.

- Järjestelmä ei saa suosia suuria maita.

Rahaa rahastosta voi hakea aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten työnhakuneuvontaan ja ammatinvalinnanohjaukseen. Siitä voidaan maksaa myös määräaikaista tulotukea kuten työnhaku- ja liikkuvuusavustuksia tai tilapäistä palkkatukea yli 50-vuotiaille työntekijöille, jotka suostuvat palaamaan työmarkkinoille aiempaa pienemmällä palkalla.

Filatovin mukaan toimet eivät saa olla työmarkkinoiden jäykkyyksiä ylläpitäviä.

- Niiden pitäisi olla nimenomaan joko rakenteellista muutosta ennakoivia tai muutoksen hallintaa tukevia.

Komissiolla on myös yksityiskohtainen lista siitä, mitä kaikkea tukihakemuksessa on ilmoitettava sekä vaatimus loppukertomuksesta, josta käy ilmi, mihin rahat on laitettu ja mitä niillä on saatu aikaan.

Filatovin mukaan arviointiprosessi ei saa olla niin raskas, että se syö enemmän varoja, mitä rahastoon on laitettu.

Filatovin mielestä on myös aika lailla vaikea arvioida ja todistaa, mitkä työpaikkamenetykset johtuvat globalisaatiosta ja mitkä muista syistä.

- Jos yritys sulkee ovensa ja siirtyy suoraan toiseen maahan, tietysti voi sanoa, että se on globalisaation syytä. Mutta jos se sulkee ovensa ja menee etsimään markkinoita toisesta maasta, niin mistä silloin on kyse?

Filatov uskoo, että komission asetusehdotus globalisaatiorahastoksi muuttuu vielä. Esimerkiksi rahanjakokriteerien suhteellistamista ovat vaatineet Suomen lisäksi myös muut pienet maat .

- Hyvin on tukea tullut eri puolilta.

Rahaston toiminnan on määrä käynnistyä jo ensi vuoden alussa asetuksella.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    8. 8

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    9. 9

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    8. 8

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    9. 9

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää