Valikko

Työ ottaa hatkat Suomesta

Työpaikkapako on globalisaatiokeskustelun vakioaihe, josta kukaan ei oikeastaan paljon tiedä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa maanantaina ensimmäisen tutkimuksen Suomen työpaikkapaosta. Eniten työtä maailmalle vienyt ala on helppo arvata. Yllättävää sen sijaan voi olla, mihin työpaikat ovat päätyneet.
Kansainvälistyneet yritykset ostavat ja myyvät liiketoimintoja jatkuvasti ja sopeuttavat tuotantoa. Tästä sopasta yksiselitteinen työpaikkapako on hankala eroteltava, ellei yritys itse kerro töitten siirtymisestä ulkomaayksikköön tai korvaamisesta ulkomaisella alihankinnalla  

Suomen ensimmäisen työpaikkapakotutkimuksen maanantaina julkistava Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kysyi asiasta 650 yritykseltä. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön mukaan tutkimus kertoo tuotantosiirtojen motiiveista, lähitulevaisuuden kehityksestä ja Suomen toimintojen muutosten vaikutusta työvoimakysyntään eri koulutusasteilla.

Ruotsissa tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan sikäläiset teollisuuden tuotantosiirrot etenkin itäiseen Keski-Eurooppaan ovat heikentäneet keskiasteen koulutuksen saaneiden kysyntää.

Ali-Yrkkö ei Etlan kyselytutkimuksen tuloksista etukäteen hiisku, mutta jotakin voi arvuutella ennakkoon. Suomalainen työpaikkapako on ehkä ollut ruotsalaista vähäisempaa. Innovaatioympäristö on ainakin ollut ruotsalaista tanakampi ja tutkimusyhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kesken vahvempaa.

Suurimman siirtäjän voi nimetä tutkimustulosta näkemättäkin. Se on sähkö- ja elektroniikkateollisuus.

Suomalaisen elektroniikkaklusterin alihankintatuotannosta on poistunut reippaasti työpaikkoja maailmalle niistä yrityksistä, jotka siirtyivät ensin ulkomaiseen omistukseen. Kotimaisista yrityksistä avoimesti työpaikkapakoa ovat liputtaneet muun muassa Salcomp, Efore ja Aspocomp.

Toimialan pääyhtiön Nokian työllisyys kotimaassa on vuosituhannen alun taantumanotkahduksen jälkeen pysynyt varsin vakaana ja sen verkkoliikennetoiminnan fuusion vaikutus kotimaan työpaikkoihin näkyy vasta tuonnempana. Yllättävän vähän tällä vuosituhannella on vähentynyt myös esimerkiksi Elcoteqin tai Perloksen kotimainen työvoima.

Jo muutaman vuoden ajan Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuus on työllistänyt enemmän ihmisiä maailmalla kuin kotimaassa.

Kotimainen työvoima hupeni myös kone- ja metallituoteteollisuudessa samaan aikaan lähes 10 000 henkeä. Nyt ala on kotimaassakin huippuvauhdissa, työllistää taas ja kärsii pulaa ammattityövoimasta, vaikka ikäluokkamuutos on vasta alkamassa.

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäkinen sanoo, että tästedes Suomen metalliteollisuudesta lähtee eläkkeelle 4 000–5 000 ihmistä joka vuosi ja koulutusputkesta tulevaa ammattiväkeä on 1 000–1 500 henkeä vähemmän.

Alan yritysten investointitaso kotimaassa on ollut jo jonkin aikaa pelottavan alhainen, mutta tuolla työvoimanäkymällä se ei erityisen kova voi ollakaan. Tulevaisuuskin on tuottavuuden kasvun varassa.
Metsäteollisuudenkin työvoima on jatkuvan tehostuksen vuoksi ollut tasaisessa laskussa. On silti vaikea arvioida, missä määrin kotimaista työvoimaa on korvattu ulkomaisella tuotannolla.
 
Helsingin kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovio sanoo, että teollisuuden globalisaatioprosessi on viime ajat kulkenut kahta reittiä.  Teollisuusmaissa yrityskaupat keskittävät ja kehittyvissä maissa uusinvestoinnit laajentavat tuotantoa. Sen rinnalla kulkee toinen kehityskuvio. Isot yritykset vähentävät massatuotantoa ja ulkoistavat yhä kattavampia osatoimituksia alihankkijoilleen.

Lovio on tehnyt Etlalle tutkimuksen vuosien 2001–2005 työvoimamuutoksista parissakymmenessä suuressa suomalaisyrityksessä. Näissä henkilöstön yhteismäärä kasvoi ulkomailla lähes 38 000 ihmisellä ja väheni kotimaassa yli 26 500 henkeä. Nämäkin luvut korkeintaan vihjaavat työpaikkapaosta.

Suurin työvoiman lisääjä ulkomailla oli perinteisen kotimarkkinateollisuuden ryhmä ja suurin vähentäjä kotimaassa metalli- ja konepajateollisuus.
Lovion tutkimuksen mukaan Suomessa tehdyillä yrityskaupoilla suuret yritykset myivät nettona palkkalistoiltaan 23 500 ihmistä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    2. 2

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    3. 3

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    4. 4

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    7. 7

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    8. 8

      Ferrari takoi uudet pohjat Milanossa

    9. 9

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    10. 10

      Ilmarisen Ritakallio: Siirrymme euroalueelta kohti Yhdysvaltoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    5. 5

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää