Valikko

120-vuotias SSP taistelee laajalla palveluvalikoimalla

Huomenna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun puhelintoimilupa saatiin Salon seudulle ja SSP:n edeltäjä Ab Salo-Pemar-Åbo Telefonförening aloitti toimintansa vain muutamia vuosia puhelimen keksimisen jälkeen.
SSP:n mukaan salonseutulaiset ovat puhelimen alkuajoista saakka olleet edistyksellisiä tietoliikenteen käyttäjiä. Tätä kuvaa tänä päivänä myös laajakaistan levinneisyys seudulla valtakunnan tasoon verraten. Maaliskuussa lähes 60 prosenttia Salon seudun talouksista käytti internetiä laajakaistan kautta, hyödyntäen SSP:n verkkoja.

SSP näkee lähivuosien työsarkana uuden aikakauden televerkkojen - kuituverkkojen rakentamisen alueelle.

- Kansainvälistyvien ja pörssinoteerattujen yhtiöiden mielenkiinto kohdistuu erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, jolloin Salon seudun tyyppiset alueet jäisivät verkkojen kehityksessä lapsipuolen asemaan, pohtii toimitusjohtaja Esko Miikkulainen.

Monien verkossa olevien palveluiden tuottaminen on järkevää tehdä keskitetysti.

- Siksi SSP pyrkii toimintamalleihin, jossa asiakkailla on mahdollisimman laaja palveluvalikoima saavutettavissa SSP:n verkon avulla, jatkaa Miikkulainen. Omassa toiminnassaan SSP uskoo vahvaan verkostoitumiseen ja partneroitumiseen reittinä tuottaa alueelle kilpailukykyiset palvelut.

SSP:n nettisivuille avataan huhtikuussa oma juhlasivusto, johon on liitetty SSP Blogi.  Blogissa SSP:n henkilökunta kertoo omista työpäivistään tai alaan liittyvistä kysymyksistä, myös seudun ihmisillä on mahdollisuus ottaa kantaa blogissa esiin tuotuihin asioihin.

Puhelinverkko syntyi ihmisten innostuksesta

Juhlavuoden kunniaksi SSP on julkaissut 120-vuotista toimintaansa kuvaavan historian, jonka on kirjoittanut Kari Alifrosti.

Salossa oli ollut lennätinasema jo vuodesta 1874, mutta lennätin oli puhelimeen verrattuna perusluonteeltaan virkavaltainen ja käyttötavaltaan kömpelö. Kansanliikkeenomaisesti laajennut puhelinverkko syntyi ihmisten omasta innostuksesta, SSP kertoo.

- Pylväät kaadettiin talojen omista metsistä, ja eristimien kiinnitys sekä rautalangan ripustaminen tehtiin talkoilla. Se yhdisti seutukunnan eri osat nopeammin, kuin mihin valtiojohtoinen puhelinlaitos olisi kyennyt, mainitsee historian kirjoittaja Kari Alifrosti. Haittana oli keskitetyn suunnitelman puute. Niinpä Perniöstäkin kulki Saloon sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen rautalanka, kumpikin erillään omassa linjassaan.

- Maaseudulla naiset hoitivat keskuksia tupatöidensä ohella aivan mitättömästä korvauksesta. Joskus saattoi käydä niinkin, että monen soiton jälkeen keskus vastasi aralla lapsen äänellä: "äiti on pihatos", kertoo Alifrosti.

Näköharhoja

Verkkoryhmäsuunnittelun alkaminen 1950-luvun puolivälissä johti Salon seudulla seitsemäntoista erillisen yhtiön yhdistymiseen. Sen jälkeen käynnistettiin automatisointi, mikä tarkoitti koko verkon suunnitelmallista uudelleen rakentamista.

SSP:n mukaan monien uusien palveluoperaattoriyritysten tarjonta on ehkä jossain määrin synnyttänyt näköharhan verkkojen merkityksen vähenemisestä – ajatellaan, että palvelulle on aina sopiva verkko löydettävissä.

Mutta vaikka operaattoripalveluja voidaan salonseutulaisille nyt tuottaa myös ulkomailta, ei sieltä käsin voi kaivaa tänne valokaapelia. Televerkko ei voi olla virtuaalinen, vaan se on oikeasti rakennettava paikan päällä, SSP korostaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    10. 10

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää