Valikko

Yksilöstä yhtelö – ajattelutapa murroksessa

Persoonaan kohdistuvat vaatimukset kantavat hedelmää vasta, kun ympäristön vaikutus huomioidaan. Oivallus avaa oven myös menneeseen, jonne on unohtunut vahvistava yhteisöllisyys.
Työssään Työterveyslaitoksella Kari Lindström on tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että työssä jaksamiseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin kehittämällä itse organisaatiota.

– Työyhteisöä ei voi hajottaa yksilöihin, sillä silloin ei nähdä kokonaiskuvaa vaan takerrutaan liian pieniin asioihin, Lindström perustelee näkökulmaansa. Työyhteisöt ja organisaatiot ovat hänen alaansa Työterveyslaitoksen johtajana.

Myös Talent Partnersien sosiatri ja työnohjaaja Jarmo Manner on huolestunut suuntauksesta, jonka mukaan työntekijän ongelmat nähdään ilmat työyhteisön rakenteita ja perustehtävää pelkkinä psykologisina ongelmina.

– Ihminen on kaiken aikaa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Yhteisön toimintatavat, prosessit ja rakenteet vaikuttavat käyttäytymiseen ja niitä muuttamalla muuttuu käyttäytyminen, Manner sanoo.

Muutokseen sopeuduttava

Manner pohtii, mikä olisi sana, joka yhdistäisi yksilön ja ryhmän – olisiko se yhtelö. Uusi sana voisi olla käyttökelpoinen nyt, kun huomio on korostetusti yksilön valmentamisessa, ominaisuuksissa ja kyvyssä mukautua jatkuvaan muutokseen.

– Emme voi kehittää itseämme irrallaan muista ihmisistä. Siihen perustuu myös ryhmän parantava voima, Mannerkin huomauttaa.

Lindström kuvaa omaa kokemustaan organisaatiomuutoksesta ja sitä, miten rakenteiden merkitys korostuu.

– Uudessa matriisiorganisaatiossa on kaksi rakennetta päällekkäin. Jotenkin tuntuu, että omassa päässä on vain yksi ulottuvuus, mutta pitäisi kuitenkin toimia kahdessa tasossa.

Matriisi-ilmiöt aiheuttavatkin yhteisössä tunnekuormaa, kun ei enää tiedetä, mihin ryhmään kuulutaan ja mikä on oma rooli. Joillekin roolien moninaisuus sopii. Toisissa jatkuva ihmisten ja tehtävien projektikohtainen vaihtuminen herättää levottomuutta.

– Tunne-esteet muodostuvat helposti liikaa voimia vieviksi. Se on este tilanteille, joissa syntyisi uusia ideoita, joita voisi kehittää asioiden eteenpäin viemiseksi. Totuttelu vaatii aikansa ja tilanteessa oppii kyllä olemaan, mutta se vie paljon voimia, Lindström avaa asetelmaa, joka pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että ihmisistä ei muodostu toimivaa ja yhtenäistä ryhmää.

Asetelma on haastava varsinkin, kun työvoimasta alkaa olla pula, mutta tuotto-odotukset kasvavat. Tapa tehdä työtä muuttuu väistämättä.

Konsultilla kysyntää

Työyhteisöt tarvitsevat mahdollisuuksia yhteisiin kokoontumisiin, joissa oman työn luonnetta, vaatimuksia ja odotuksia voi käsitellä turvallisesti ja rakentavasti.

– Nykyisin tähän tarvitaan ulkopuolinen konsultti, Manner naurahtaa ja huomauttaa, että työyhteisöissä ollaan näennäistehokkuuden harhan vallassa. Kokouksien karsiminen minimiin nimittäin jarruttaa luontevan vuorovaikutuksen syntymistä, kun aika menee raportointeihin ja päivittämisiin.

– Se on nykyinen käsitys tehokkuudesta, Lindström huomauttaa.

– Suurimmat muutokset työyhteisöissä onkin viime aikoina tulleet sitä kautta, kun eri osastojen ihmisiä on kerätty yhteen keskustelemaan omasta työstään ja siitä, miten he saavat suhteensa toimimaan organisaation tasolla, Manner mainitsee.

Ajan säästämisen tavoite on merkki vallitsevasta mekaanisesta ihmiskuvasta. Ajatus on, että ihmisen toimintaa, innostumista ja ajattelua voisi jotenkin säädellä. Vuorovaikutuksen ja rakenteiden merkitystä muun muassa asiantuntijuuden syntyyn ei vieläkään ihan ymmärretä.

Joustavuuden vaatimuksen taustalla on usein epävarmuus. Samalla ihmisten ajankäyttö on muuttunut. Nuoret viettävät vapaa-aikaansa yhä enemmän yksin. Fyysiset suhteet korvautuvat nettiyhteisöllä.

– Sosiaalinen vuorovaikutus vähenee ja sen voimia antava merkitys heikkenee. Tämä muuttaa yhteistoimintaa työpaikoilla ja vaikuttaa jaksamiseen, Lindström tulkitsee, mutta näkee nuorison työtavassa myös toisen puolen.

– Kynnys tietotekniikkaan on alhainen ja he myös osaavat käyttää sitä kautta saatavilla olevaa tietoa. Ehkä myös jonkinlainen ahdistumattomuus paikasta ja asiasta toiseen liikkumisen suhteen on olemassa.

Uusi sukupolvi haastaa

Johtamisen uusi sukupolvi väistämättä haastaa. Nettiyhteisö ei välttämättä opeta aikuismaista käyttäytymistä ja sen puute koettelee työpaikoilla. Tiedon rajaton maailma on synnyttänyt myös kapea-alaisuutta.

– Ajatellaan, että kun hallitsee oman kapean alan maailmasta, hallitsee kaikkea, Manner on huomannut seurauksen asiantuntijuuden lumosta.

Uudet ideat, innovaatiot ja ratkaisut vaativat kuitenkin avoimuutta erilaisuudelle ja vuorovaikutusta. Kari Lindström sanoo nimenomaan vuorovaikutuksen määrän ja laadun olevan yksi merkittävä juonne, kun uusia keksintöjä halutaan synnyttää. Toinen on ilmapiiri.

– Kehittyvät ja muuttuvat yhteisöt ovat avoimia ulospäin, ne kertovat myös muille tekemisistään, mikä synnytti vuorovaikutusta. Ideat kehittyvät toimintatavan kehittyessä.

Sama lainalaisuus on havaittu tutkittaessa hyväksyttyjen patenttien syntyä. Tulos vahvistaa sekä Mannerin että Lindströmin ajatusta, että luovuus on nimenomaan yhteisöllinen ilmiö. Osaamisen arvo on jäänyt asiantuntijuuden jalkoihin.

– Vallalla on yli-individualistinen käsitys, ikään kuin osaaminen olisi jotain, mikä on ihmisistä ja vuorovaikutuksesta irrallaan. Ikään kuin se leijuisi käytävillä ilman ihmisiä, Manner tuhahtaa.

Johtajan kyky korostuu

Johtajan kyky rakentaa ilmapiiri siis korostuu erityisesti, jos yhteisön halutaan toimivan uutta tuottavasti. Vanhoissa yrityksissä elää pitkä kokemus ja muistot jo läpikäydystä. Ne myös määrittävät yhteisön kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat käyttäytymistä.

Olemassa olleet organisaatiokulttuurit ovat myös hämmästyttävän voimakkaita. Näkymättömät ohjeistukset, asenteet ja uskomukset vaikuttavat, vaikka koko henkilöstö olisi vaihtunut.

Jarmo Manner tarjoaa lääkkeeksi kyseenalaistamista. Ilman sitä johtamisen onnistumisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Kyseenalaistaminen edellyttää tiedostamista ja tunnistamista. Loppu on kiinni uskalluksesta.

Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, jako kahteen on voimakas.

– Työpaikoilla on nyt yhtä aikaa huomattavan paljon ihmisiä, jotka voivat oikeasti hyvin. Toisaalta huonosti voivien määrä tuntuu yhä kasvavan.

POIMITTUJA POHDINTOJA

– Johtamisen motiivit jakaantuvat voimakkaasti. Vastakkain ovat raha ja mielekkyys. Osa johtajista kärsii suurista arvoristiriidoista, kun tavoitteena on pelkkä omistajien hyödyn kasvattaminen. On myös vaara, että rahaan perustuvat palkitsemisjärjestelmät kääntyvät itseään vastaan.

– Tapa kohdella ihmisiä vaikuttaa suoraan jaksamiseen. Liian varhaiseen eläköitymiseen voi vaikuttaa hyvällä johtamisella. Hyvä lähijohtaminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan läpinäkyvyyttä koko organisaatioon. Pahimmillaan epäoikeudenmukaiseksi koettu päätöksenteko selittää puolet sairauspoissaoloista.

– Ihmisellä on tarve tuntea hallitsevansa omaa elämäänsä. Jos ennustettavuus on heikko, se ahdistaa. Työssä ennustettavuus vähenee. Kasvavaa tunnekuormaa pystyy käsittelemään, kun näkee syyt, logiikan ja perusteet tehdyille ratkaisuille.

– Kun järjestelmä on liian monimutkainen, eikä tapahtumia pysty ymmärtämään, tilanne synnyttää helposti uskomuksiin perustuvaa, jopa maagista ajattelua. Tällöin johtamiseen koetetaan kehittää yksinkertaisia teorioita. Oman työyhteisön ongelmien ratkaiseminen sysätään mielellään erilaisille guruille. Työyhteisöt pitävät yllä ongelmiaan, kun niitä ei puhuta suoraan auki.

– Jos aito luova kohtaaminen, tietoinen läsnäolo vaikka työroolissakin rationalisoidaan, prosessoidaan ja tuotteistetaan, siitä katoaa kaikki inhimillisyys ja se alkaa ruokkia molemmissa osapuolissa negatiivisuutta. On vaara, että asiakas tai työtoveri ei enää olekaan ihminen vaan ohimenevä tilapäinen tapahtuma.

– Työyhteisöt kärsivät häpeästä. Osaamattomuutta ei uskalleta tunnustaa. Häpeä lamaannuttaa innovatiivisuuden ja luovuuden, jotka taas linkittyvät luottamukseen ja sosiaaliseen pääomaan. Täydellisyys on harha, jonka vallassa nyt elämme. Häpeämättömyydeltä näyttävä käyttäytyminen on todellisuudessa häpeä käsittelemättömyyttä, sivuuttamista ja työstämättömyyttä. Se näkyy impulsiivisena käyttäytymisenä.

– Ylitestaaminen ja –arviointi on ihmisen monipuolisen ulottuvuuden yksinkertaistamista. Jatkuva arvioiminen johtaa helposti epäoikeudenmukaisuuteen ja nöyryytykseen. Kvartaalien tulosvaatimuksien varjolla mitataan asioita, joita on vaikea mitata.

– Hyvien asioiden ja onnistumisien esille kaivaminen ja korostaminen ei ole kaunistelua. Hyvä on myös todellisuutta. Hyvää vahvistamalla ongelmakeskeinen lähestymistapa tasapainottuu ja lisää motivaatiota.

– Talkoohenki, yhteiset rituaalit varsinkin projektityön eri vaiheissa tai yhtälailla peijaiset fuusioiden ja yleensä luopumisien hetkinä sekä ihmisen rytmiä kunnioittava mahdollisuus lepoon ovat vanhoja yhteisöllisyyttä vahvistavia totuuksia. Niiden voima ei ole hävinnyt mihinkään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    8. 8

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    9. 9

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää