Valikko

Tulevaisuuden johtajasta tulee kasvattaja

Väki vaihtaa työpaikkaa, kun pettyy johtajiin. Lähivuosina johtajuuden suuri haaste on, miten pitää konkarit pidempään työelämässä ja saada curling-sukupolvi sitoutumaan.
Johtajuuden lähitulevaisuuden haasteita miettivät vuodesta 2005 Altian pääjohtajana toiminut Leena Saarinen, vuoden työpaikaksi valitun Microsoft Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Saarinen ja johtaja Niina Andersin Talent Partners Groupista.

Työvoimapula uhkaa, kun suuret ikäluokat rysähtävät eläkkeelle. Mukana valuu pois työelämästä paljon hiljaista tietoa ja johtamisosaamista. Samaan aikaan iso haaste on työelämään tulevien nuorten sitouttaminen uraputken alkuun. Työpaikoilla on huomattu, että nuorilta puuttuu käytännön tapatietoa.

- Työelämään on tullut hedonistinen, omaa mielihyvää etsivä asiantuntijasukupolvi. He ilmoittavat, että loska-ajan olen Intiassa. Nuoret ovat kasvaneet maailmassa, jossa palkka ja palkitseminen edustavat pysyvyyttä, ei työpaikka. He odottavat valmiiksi siloteltua polkua: mihin minun on mahdollisuus päästä ja kuinka nopeasti, Niina Andersin miettii.

- Meillä tehdään diversiteettiprojektia eli mietimme eri ryhmien potentiaalia: eri sukupuolten ja monikulttuurisuuden suhdetta. Meillekin tulee jakkupuku päällä nuoria naisia kysymään, olen uusi huipputalenttinne, mitä teette minulla? Sanon nuorille, että pitää olla halua oppia, kasvaa, ottaa vastuuta ja omata sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja, Johanna Saarinen kertoo.

- Koulutamme nuoria oppisopimuksin mestari-kisälli -pareina, että tieto siirtyisi. Nuorilla on paine valmistua nopeasti, mennään putkesta putkeen. Missä opitaan elämää ja sosiaalisia taitoja?

- Jääkiekkoliitto sanoo jo, että poikien kasvattaminen on jäänyt heille. Osa nuorista saa heikot eväät elämää varten kotoa. Toisaalta on curling- ja perijäsukupolvi, joka osaa hyödyntää sosiaalista verkkoa ja jolle elämä on helppoa. Kun heiltä kysyy työhönottohaastattelussa, milloin olet pessyt vessan tai mitä arpia sinulla on elämästä, he eivät ymmärrä kysymystä. Arki on kuitenkin työtä näppylähanskat kädessä. Myös johtajalla, Leena Saarinen pohtii

Vastuullisessa yrityksessä väki viihtyy

Yritykset toimivat arvojensa ja tavoitteidensa pohjalta. Taloudellisten seikkojen lisäksi vastuullinen yritys ottaa huomioon ympäristöasioita sekä sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja eettisiä näkökulmia. Viime vuosina vastuullinen yritystoiminta on noussut jopa kilpailueduksi.

- Yritykset kantavat huolta nyt Itämeren tilasta, globalisaatiosta ja ilmastonmuutoksesta. Tein töitä 15 vuotta Unileverillä, joka rakensi kaivoja Afrikkaan. Se oli kestävää liiketoimintaa. Kun oli kaivoja ja vettä, ihmiset voivat ostaa pesuaineita ja kuivakeittoja. Mutta mikä on meikäläisen hyvinvointiyhteiskunnan kaivo?, Leena Saarinen kysyy.

Tutkimusten viestit ovat ristiriitaisia. Yli 60-vuotiaista neljännes harkitsee työssä jatkamista. Toisaalta nuoremmista 30 % suunnittelee jäävänsä pois työelämästä täytettyään 50 vuotta. Työssä viihtyminen ja jaksaminen ovat nousseet työelämäkeskustelun kestoteemoiksi.

- Työnarkomania näkyy jo. On työpaikkoja, joissa perjantaina iltapäivällä otetaan puhelin ja PC pois ihmisiltä, joiden työnarkomania halutaan pysäyttää. Toisaalta olen tavannut ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet IT-alalta julkiselle sektorille laskettuaan, että säännöllisellä työajalla tuntipalkaksi tuli sama kuin IT-alalla, missä töitä painettiin lauantait ja sunnuntaitkin, Niina Andersin kertoo.

- Työelämä kaipaa joustoja. Enää ei kahdeksasta neljään työ kiinnosta. Asenteita etätyötä kohtaan on muutettava. Etätyö tuo joustavuutta työhön, mutta kotona tehtävä työ aiheuttaa vieläkin kateutta muissa ihmisissä, Johanna Saarinen on huomannut.

- Ulospäin näkyy, ovatko arvot kunnossa. Sen voi päätellä omasta ja muiden hyvinvoinnista. Vastuullinen johtaminen on sitä, että teet mitä saarnaat ja arvot elävät. Johtajan on saatava ihmiset tekemään, motivoitumaan ja viihtymään työssä. Toisaalta kaikki ei ole työelämää. Sekin liittyy johtajuuteen, omistajuuteen ja vastuunkantoon, Leena Saarinen toteaa.

Opi antamaan korjaavaa palautetta

Ihmiset kaipaavat palautetta ja tunnetta, että heistä välitetään. Palautteen antaminen on yksi esimiestyön suurimpia haasteita.

- Jokainen haluaa onnistua. Johtajat antavat ja saavat liian harvoin sekä myönteistä että korjaavaa palautetta. Palautetta on tärkeää antaa konkreettisista työasioista ja mielellään lyhyehköllä aikavälillä. Viittä myönteistä kohden yksi korjaava. Vuorovaikutuksessa on tärkeää saada aina vaste eli kannattaa tarkistaa, että asiat on ymmärretty samoin, Andersin toteaa.

- Sparraus, priorisointi ja fokusointi ovat tärkeitä. Vaikka sparraus on haastavaa, siitä ihmiset oppivat. Täytyy muistaa puhua korjaustoimenpiteistä ja pitää kommunikaatio tiiviinä, Johanna Saarinen on huomannut.

- Käyttäytymisestä on annettava palautetta saman tien. Kasvokkain tai vaikka puhelimessa. Viesti on tärkeämpi kuin väline. Tosin sähköposti on töks. Ihmiset lähtevät, etteivät koe, että heistä välitetään. Välittämistä pidetään karismaattisen johtajuuden ominaisuutena. Yksilöä on kunnioitettava, Leena Saarinen toteaa.

Työpaikasta tulee heimo

Arvioidaan, että kolmannes varhaiseläkkeistä johtuu työilmapiiristä ja yli puolet poissaoloista henkisistä syistä. Ihmiset odottavat työpaikalta entistä enemmän sisältöä elämäänsä. Toisaalta tiedetään, että työssä viihtyminen lisää yrityksen kannattavuutta.

Myös yhteiskunnalliset muutokset näkyvät siinä, että ihmiset kohdistavat työhönsä yhä suurempia odotuksia. Tukholmassa arvioidaan, että kotitalouksista 80 prosenttia on yhden hengen talouksia, Helsingin seudulla 60 %. Arvioidaan, että muuttoliike pääkaupunkiseudulle kasvattaa sinkkutalouksien määrää meilläkin nykyisestään.

- Perheet pienevät, ja työpaikoista tulee ihmisille pysyviä perheitä, heimoa, oman kylän väkeä. Työ tuo elämään sisältöä. Myös työpaikan maineella on entistä suurempi merkitys ihmisille, Leena Saarinen on huomannut.

- Ihmisille on tärkeää kokea tekevänsä merkityksellistä työtä. Vaikka kaikki eivät teekään saamenkielisiä tai kuuroille sopivia käyttöliittymiä, heille on tärkeää tuntea, että omaan työhön voi vaikuttaa ja että tehdyllä työllä on merkitystä. Tarvitaan erilaisia näkökulmia yhdessä tekemiseen, että luovuus kukoistaa ja syntyy innovaatioita, Johanna Saarinen pohtii.

- Lähijohtaja tekee tuloksen yhteistyössä tiiminsä kanssa. Tulevaisuudessa korostuu yksilöiden johtaminen, koska ihmiset ovat ominaisuuksiltaan, kulttuuritaustoiltaan ja arvoiltaan entistä erilaisempia. Ihmisten johtaminen massana tuottaa heikon tuloksen, Niina Andersin muistuttaa.

Tulevaisuudessa johtajuudelta edellytetään yhä enemmän yksilön huomioon ottamista. Kasvattajan rooli korostuu, siitä ovat kaikki keskustelijat samaa mieltä.

- Johtajista tulee enemmän kasvattajia. Työpaikat muuttuvat eräänlaisiksi käytöskouluiksi. Mielestäni nykyisten johtamiskoulutusten sisältö on väärä. Case-pohjaiset koulutukset antavat paljon, ja vertaisryhmältä oppii, Johanna Saarinen miettii.

- Johtajan tehtävä on mahdollistaa, tukea ja poistaa esteitä. Kasvattajan roolin lisääntyy. Keskusteluissa asiantuntijoiden ja erityisesti miespuolisten asiantuntijoiden kanssa on noussut esille, että esimiehet joutuvat ratkomaan entistä enemmän henkilöiden välisiä ristiriitoja. Tällainen rooli ei kiinnosta kaikkia asiantuntijatehtävissä toimivia. Tästäkin syystä naisten lukumäärä johtajina saattaa lisääntyä, Niina Andersin tulkitsee

- Kaiken a ja o ovat vuorovaikutustaidot. Johtajuus on autenttista yksilön omaa tekemistä. Siihen voi opetella ja siihen voi olla tahtotila, Leena Saarinen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Näkökulma: Vaarallisin jytky uhkaa 4. joulukuuta – voittaisi Brexitin ja Trumpin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää