Valikko

Kunnianhimo tekee voittajan

Rohkeat tuottotavoitteet, tiukka ohjaus ja syvä toimialaosaaminen erottavat parhaat pääomasijoittajat huonoimmista. Menestysreseptistä voi oppia.
Parhaat pääomasijoittajat tekevät säännöllisesti selvästi parempaa tulosta kuin osakemarkkinat. Toisaalta heikoimmat jäävät jatkuvasti osakemarkkinoiden jalkoihin, kertoo ranskalaisyliopistojen HCE:n ja Inseadin keräämä data pääomasijoittajista.

– Kiinnostavaa on, että samat rahastot menestyvät uudelleen ja uudelleen. Ne tekevät siis jotain, mitä muut eivät tee, sanoo muun muassa yritysten strategisissa muutoksissa konsultoiva Per-Ola Karlsson, Booz Allen Hamiltonilta.

Konsulttiyhtiön tutkijat löysivätkin silmiinpistäviä eroja parhaiden ja heikoimpien pääomasijoittajien toiminnassa. Ensimmäinen ero löytyi pääomasijoittajien tavasta toimia sijoituskohteidensa kanssa.

Menestyvien sijoittajien ja kohdeyrityksen johdon välinen vuorovaikutus on paljon muita tiiviimpi. Menestyvät sijoittajat todella valmentavat ja haastavat toimivaa johtoa.

Lisäksi menestyvät pääomasijoittajat paneutuvat itse syvällisesti yrityksen strategiaan ja myös operatiiviseen toimintaan. Samoin he varmistavat, että yritys myös toteuttaa päätökset nopeasti.

– Menestyvät pääomasijoittajat eivät työskentele vain kohdeyritysten hallituksissa, vaan myös epämuodollisia kanavia pitkin, sanoo Karlsson.

Tehokkailla kannustimilla on erittäin tärkeä rooli menestysyrityksissä. Oikeanlaisten kannustimien avulla menestyvät pääomasijoittajat saavat toimivan johdon, yrityksen hallituksen ja omistajat tavoittelemaan samoja asioita.

– Parhaat pääomasijoittajat kannustavat johtoa hankkimaan merkittäviä osakepotteja yrityksistä, mikä saa johdon sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin, sanoo Karlsson.

Kehnommin menestyvät yritykset tekevät enemmän kompromisseja tavoitteiden yhtenäistämisessä. Se puolestaan hidastaa päätöksen tekemistä.

Ohjauskeinojen lisäksi menestyvien sijoittajien omat kyvyt ja kokemus ovat muita vahvempia. Menestyvät pääomasijoittajat eivät etsi sattumanvaraisesti kohteita, vaan keskittyvät itselleen tutuille toimialoille.

– Menestyvät pääomasijoitusyritykset voivat toki sijoittaa useille toimialoille, mutta niillä on siinäkin tapauksessa eri toimialoihin erikoistuneet tiimit, sanoo Karlsson.

Menestyjät ovat olleet pitkään alalla, joten he onnistuvat myös vaikeissa suhdannetilanteissa. Heikommat pääomasijoittajat tulevat opportunistisesti hyvässä suhdannetilanteessa, mutta suhdannekuopat aiheuttavat heille enemmän vaikeuksia.

Pääomasijoittajan nousu omistajaksi on muuttanut muutakin kuin hallinnollisia asioita. Noin puolessa menestystapauksista on tapahtunut lukuisia yrityskauppoja, 40 prosentissa johto on vaihtunut suurelta osin ja 20 prosentissa on tehty merkittävä strateginen uudelleenvalinta.

Pääomasijoittajien menestyksen takaa ei löydy siis yhtä ainoaa taikatemppua. Monet muutkin yritykset tekevät samanlaisia asioita, mutta parhaat yhdistävät nämä toimet lyhyessä ajassa hyvin systemaattisesti.

– Selkeä ja kunnianhimoinen tavoite, jota tuetaan oikeilla kannustimilla ja vahvalla ohjauksella nopeassa vauhdissa tuo tulosta näissä yrityksissä, sanoo Karlsson.

Menestyvien pääomasijoittajien resepti voisi sopia muillekin yrityksille. Etenkin hallitukset voisivat ottaa oppia siitä, miten pääomasijoittajat sparraavat toimivaa johtoa ja ohjaavat johtoa kannustimilla.

Monilla hallituksilla on myös mahdollisuuksia asettaa nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita.

– Strategia on monissa yrityksissä menneisyyden laajentamista tulevaisuuteen. Sellaisella toimintamallilla yritys voi menettää paljon mahdollisuuksia, sanoo Karlsson.

Pääomasijoittajat asettavat yleensä tiukat tavoitteet itselleen. Se johtuu muun muassa siitä, että pääoma on lainassa yleensä viitisen vuotta ja sinä aikana sijoittajien pitää saada pääomalle merkittävä tuotto sekä sijoittajille että itselleen. Silloin pääomasijoittajat kysyvät aina ensimmäiseksi, miten he voivat esimerkiksi kaksinkertaistaa yrityksen arvon kolmessa vuodessa.

Monet hallitukset ovat kuitenkin keskittyneet riskien hallintaan, mikä on toki hallituksen tärkeä tehtävä. Riskien hallinta ei kuitenkaan saa olla hallituksen ainoa rooli.

– Paljon käyttämätöntä potentiaalia pääsee esiin, kun hallitus haastaa johdon, pyrkii eteenpäin, nostaa tavoitetasoa ja nopeuttaa asioita.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    10. 10

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää