Valikko

Asuminen brändäytyy

Helsingin Aurinkolahti ja Arabianranta luovat tunnelmaa korkeatasoisesta kaupunkiasumisesta meren rannalla. Alueilla on arvokkaita, korkean statuksen asuntoja, joissa on merinäköala. Tämä mielikuva on huolellisen markkinoinnin tulos.


Ne ovat ensimmäiset suomalaiset asuinalueet, joille on rakennettu selvä brändi, sanoo JM Suomen toimitusjohtaja Marko Heino.

Heino aikoo pistää vieläkin paremmaksi. Hän lupaa rakentaa kymmenessä vuodessa ruotsalaisesta JM:stä vahvan brändin, joka luo mielikuvan rakennettavasta kohteesta ja asuinalueesta.

– Olemme keskittyneet vain asuntorakentamiseen, joka on kuluttajakauppaa. Meidän tavoitteenamme on rakentaa JM:stä Suomeen asuntorakentamisen brändi. Ja se tulee tapahtumaan ennen kaikkea tekojen kautta, Heino vakuuttaa.

Katetta puheille löytyy jo Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Belgiasta. Emoyhtiö JM Ab on Pohjoismaiden johtava kokonaisiin alueisiin erikoistunut asuinrakentaja. Perustaja John Mattsonin nimikirjaimista nimensä saanut yhtiö on listattu pohjoismaiseen pörssiin.

Viime vuonna konsernin liikevaihto oli noin 1,3 miljardia euroa. Liikevoittoa se teki yli 15 prosenttia liikevaihdosta.

JM on profiloitunut muissa Pohjoismaissa ennen kaikkea merenranta-alueiden rakentajaksi. Yhtiö on rakentanut Pohjoismaihin jo yli 30 000 asuntoa, joista 60 prosenttia on ranta-alueille rakennettuja laadukkaita kerrostaloja.

Suomessa JM käynnisti toimintansa vuosi sitten, ja ensimmäiset kohteet ovat tulossa myyntiin nyt. Heinon mukaan kehitettävien kohteiden ja tonttien saanti ei ole uudelle tulokkaalle helppoa. Siksi JM rakentaa aluksi Suomessa vain pientalokohteita.

Myöhemmin tavoitteena on päästä mukaan myös yhtiön varsinaiseen leipälajiin eli suurten kaupunkialueiden merenranta- ja järvenrantakohteisiin.

Syy siihen, miksi ruotsalaisyhtiö rantautuu Suomeen juuri nyt, löytyy Heinon mukaan kaupungistumisasteen kehittymisestä. Aiemmin Suomen markkinat eivät ole olleet riittävän kypsät JM:n kasvukeskuskonseptille.

– Useimmissa länsimaissa 90 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa ja Ruotsissakin prosentti on 84. Suomessa kaupungistumisaste on vain 64 prosenttia.

– Trendit tulevat meille muista Pohjoismaista. Nyt asumisen ja sisustamisen buumi on tuomassa enemmän väljyyttä ja lisää panostusta myös suomalaisten asumiseen, hän sanoo.

Heinoa ei hirvitä edes kotimaisen suhdannetilanteen epävarmuus. Hän uskoo, että JM:n bisnekselle on suhdannehuipun jälkeenkin kysyntää.

– Uudistuotanto on aina kilpailukykyistä. Suomessa rakennetaan varsin tasaisesti 30 000 uutta asuntoa vuodessa. Näin tulee olemaan jatkossakin.

– Uskon, että omistusasuntokanta kasvaa. Omistusasumisen riski on vakaampien korkomarkkinoiden vaikutuksesta Suomessa pienentynyt viime aikoina selvästi, Heino sanoo.

Suomi seuraa JM:n analyysien mukaan asumisessa Ruotsia. Myös suomalainen unelma omakotitalosta järven rannalla alkaa vaihtua unelmaksi kerrostaloasunnosta meren rannalla.

– Kasvukeskusten laajeneminen kääntyy ympäristökunnista sisäänpäin. Kerrostaloasumisen houkuttelevuus lisääntyy.

– Perinteinen pientalorakentaminen hartiapankkisysteemillä on useimmille liian monimutkaista. Kerrostalo- tai yhtiömuotoinen pientaloasuminen hyvällä paikalla tulee lisääntymään, Heino sanoo.

Rakentamisessa on Heinon mielestä tilaa aiempaa paremmalle palvelulle. JM:n tuotemerkin rakentamista brändiksi vauhdittavat jatkossa hyvät asuinympäristökokonaisuudet ja rakentajan tarjoamat palvelut.

JM rakentaa aina asiakkaiden nähtäväksi esittelytalon, joka on sisustusta myöten valmis. Asunnon myynti tapahtuu työmaalla ja samalla tulevat asukkaat pääsevät konkreettisesti näkemään miltä uusi koti näyttää.

– Annamme asiakkaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kohteen suunnitteluun ja hoidamme asiakassuhteen aina loppuun asti kunnolla. Asiakastyytyväisyys alkaa kyllä luoda hyvää mainetta.

Heinon mukaan JM:n vahvinta kohderyhmää ovat nuoret aikuiset, modernit lapsiperheet ja seniorit. Pelkkiä arvoasuntoja JM ei kuitenkaan rakenna. Asiakaskunnan ytimessä ovat tavalliset, hyvään asumiseen panostavat ihmiset.

Myös muut Suomessa toimivat rakennusyhtiöt uskovat, että alueiden brändääminen lisääntyy. JM:n ne eivät kuitenkaan usko sekoittavan markkinoita kovin nopeasti.




YIT Rakennuksen yksikönjohtaja Harri Isoviita sanoo, että asunnonostajia kiinnostaa nyt entistä enemmän uuden alueen imago. YIT on ollut muun muassa mukana Aurinkolahden rakentamisessa.

– Tällainen ajattelu on lisääntymässä. Alue dominoi yhä enemmän uudiskohteiden markkinointia.

Isoviidan mukaan myös rakentaminen itsessään on muuttunut. Rakentajat ovat alkaneet rakentaa enemmän kokonaisuuden ehdoilla.

– Nyt haastatellaan uutta aluetta suunniteltaessa potentiaalisia asukkaita ja saatuja tietoja hyödynnetään asuntojen ja koko alueen suunnittelussa.

– Asuntoalueille myös pyritään saamaan sellaisia palveluita, joita asiakkaat haluavat.

Ennen kohteita rakennettiin Isoviidan mukaan enemmän rakentamisen omista lähtökohdista eikä alueen kokonaisuutta otettu samalla tavalla huomioon. Isoviita ei kuitenkaan usko, että asuinalueiden imago muodostuisi jatkossakaan rakentajan mukaan, vaan alue näyttelee markkinoinnissa pääosaa.

NCC Rakennuksen asuntorakentamisesta vastaava Juha Korkiamäki puolestaan sanoo, että kaikilla suuremmilla asuntoalueilla mietitään yhä enemmän koko alueen imagoa.

– Taustalla on se, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja ja on myös alueita, joita ei ollenkaan tunneta. Kokonaisuuksia suunnitellaan yhä huolellisemmin ja kohteille pystytään siten luomaan enemmän kiinnostavuutta, Korkiamäki sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää