Projektihelvetti kertoo huonosta johtamisesta

Jospa ratkaistaisiin tämä pulma erillisellä projektilla. Siinä lausahdus, joka heitetään monen iltapäiväpalaverin päätteeksi.


Osa kokousväestä voi olla puheenjohtajansa ideasta oikeasti innostunut. Toiset sen sijaan miettivät jo kuumeisesti, miten vielä kesken olevat projektit ja hankkeet saisi viedyksi kunnialla loppuun.

Espoolaisen Projekti-instituutin toimitusjohtajalle Tuomo Saarelle edellä kuvattu tilanne on tuttu. Ja valitettavasti sen lopputuloskin on arvattavissa.

– Todennäköisesti kyseinen hanke venyy ja vanuu, koska sille ei rakenneta selkeää organisaatiota ja nimetä vastuuhenkilöä eli omistajaa, jolla olisi mahdollisuuksia panostaa asiaan. Jos toimitusjohtajallakaan ei ole riittävää kiinnostusta seurata sen edistymistä ja tivata välituloksia, on lopputuloksena mössöä, johon palaa sekä rahaa että henkilöresursseja, tiivistää Saari.

Projektityöskentelyllä on Suomessakin pitkät perinteet. Sitä on hyödynnetty niin tuotantoinvestointien suunnittelussa ja toteutuksessa kuin uusien tuoteinnovaatioidenkin luomisessa.

Myös organisaatiouudistuksia viedään yhä useammin läpi projektijohtoisilla työskentelymalleilla. Lisäuskoa on saatu suuryrityksistä, jotka ovat menestyksellä soveltaneet projektijohtamista ja lyhentäneet uusien tuotteiden kehitysaikaa.

Mikä onnistuu isoilta yhtiöiltä, ei välttämättä onnistu samalla tavalla keskisuurilta, painottavat Tuomo Saari ja hänen konsulttikollegansa Matti Haukka. Pörssiyhtiöissä kvartaalirytmi pakottaa jatkuvaan muutokseen, mutta varsinkin keskikokoiset yritykset haukkaavat liian isoja paloja ja liian monta yhdellä kertaa, kun käsitys omista resursseista on puutteellinen.

Lopputulemana on pahimmillaan henkilöstöä rasittava ja heidän muuta työaikaansa syövä palaveriputki, jossa yksikään hanke ei lopulta etene odotetusti.

– Ei ole harvinaista, että 80 prosenttia henkilöstön työajasta kuluu erilaisten projektien parissa. Samalla heidän pitää kuitenkin hoitaa myös normaalit työtehtävät. Jos projekteille on asetettu tiukat tavoitteet eikä niiden ajaksi voi irrottautua vanhoista tehtävistä, on koossa burn outin ainekset, Haukka huomauttaa.

Projektit voivatkin olla oiva työkalu, jolla peitellä organisaation työnjohdollisia pulmia. Monia asioita on helpompi viedä eteenpäin kehitysprojektin nimissä ja toisaalta hakea vastatuulen kohdatessa myös syntipukkeja. Jos hanke ei etene, syy on helppo panna projektipäällikön piikkiin.

Organisaation alemmilla portailla koko projekti-sanasta tulee kuitenkin palaveri- ja raportointiputkessa suoranainen kirosana. Kissan nostaminen pöydälle on silti hankalaa, sillä jäljet johtavat useimmiten projektien omistajiin, kulmahuoneeseen ja yhtiön ylimpään johtoon.

– Projektijohtaminen ei missään nimessä tarkoita, että ylimmälle johdolle kuuluvat työt sälytetään toisten vastuulle. Päinvastoin se vaatii johtotehtävissä olevilta aktiivista osallistumista päätöksentekoon, vastuunottoa, etenemisen seurantaa ja tarvittaessa nopeitakin päätöksiä, tähdentää Haukka.

Projektijohtaminen on salkunhoitoa, jossa salkun sisältöä on tarkkailtava ja päivitettävä säännöllisesti, mielellään noin kuukauden välein.

Johtajalta se vaatii aitoa paneutumista ja myös aikaa. Se on otettava kalenterista priorisoimalla muita töitä.

– Johtajuutta on se, että tärkeät ja hyvin etenevät kehitysprojektit saavat riittävästi tukea ja panoksia. Toisaalta paikallaan junnaavat ja kituvat projektit pitää pystyä tappamaan ajoissa. Se on kaikkien etu, muistuttaa Haukka.

Kulmahuoneen ja sitä kautta myös hallitusten vastuulla on, että projektien käynnistykset ovat alusta lähtien pitävällä pohjalla. Projektipäällikölle pitää antaa tulosvastuuta ja riittävästi toimivaltaa, ettei organisaatioon jää epämääräisiä harmaita alueita. Vetäjiksi pitää lisäksi valita henkilöitä, joilla on riittävästi osaamista ja henkilöstön tuki takanaan.

– Pahimmillaan nuo päälliköt voivat olla täysin kokemattomia sekä suunnittelemaan että johtamaan projekteja. Toisaalta heitä on sitten helppo syyttää epäonnistumisesta, huokaa Saari.

Projektien keulaan voi pestata myös ulkopuolisia ammattilaisia. Myynti- ja tuotekehityshankkeissa he voivat tuoda uusia ideoita ja ryhtiä, mutta organisaatiouudistuksissa he eivät välttämättä saa talon omaa väkeä täysin taakseen.

Haukan mielestä juuri organisaation heräämisen pitäisi olla kaikissa projekteissa avainasia.

– Suomalaisyrityksissä on käynnistetty lukuisia hienoja kehityshankkeita, joihin yhtiön oma organisaatio ei ole taipunut lähellekään tavoiteaikataulussa.

Konsulttikaksikko onkin harmissaan siitä, ettei projektipäällikön tehtäviin löydy yrityksissä riittävästi halukkuutta. Moni kokee sen suorastaan koiran viraksi, jossa saa paljon vastuuta ja vähän valtaa. Johtokaan ei yleensä tarjoa työhön juuri tukea.

– Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtiön kehittämisen avainpaikkoja, jos ylin johto sen vain ymmärtää, Saari ja Haukka tähdentävät.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    3. 3

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    6. 6

      ”Aivan uutta tietoa” – Helsinki-Tallinna -tunnelin selvityksen ”tulokset lupaavia”

    7. 7

      Kommentti: Pitkäaikaistyöttömyys laskee, Sipilä väitti – tilastoharhan takaa paljastuu karu totuus

    8. 8

      Turvapaikanhakijoiden määrät laskevat – jo satoja työpaikkoja kadonnut

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Haluaisitko asuntolainan jopa 45 vuodeksi? Viranomainen varoittaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    4. 4

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    5. 5

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    6. 6

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    7. 7

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    8. 8

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    9. 9

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    10. 10

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää