Valikko

Sinä muutat median

Kun Christina Forsgård aamuisin herää, hän ei suinkaan säntää suihkuun tai keittämään kahvia. Vielä sängyssä maatessaan hän hamuaa käsiinsä kännykän.
– Luen ensimmäiset uutiset, päivitän statukseni Jaikussa ja Facebookissa ja katson myös mitä uutta sinne on tullut. Tarkistan, millaiseen maailmaan herään, Christina Forsgård perustelee.

Aamun paperilehdet Forsgård yleensä vain silmäilee, koska niissä on useimmiten vanhoja uutisia. 40 minuutin bussimatkalla Forsgård saattaa lukea lehtiä, mutta sielläkin hän useimmiten lukee uutisia kännykästä.

– Olen huomannut bussissa, että kytkykaupan alkamisen jälkeen naisilla ovat alkaneet yleistyä 3G-puhelimet. Kun naisten käpäliin saadaan älypuhelimet ja datapaketit, on vain ajan kysymys, että he alkavat lukea uutisia mobiilisti.

Forsgård on partneri ja viestintäkonsultti viestintätoimisto Netprofilessa, joka hoitaa useiden it- ja mobiilialan yritysten viestintää. Hän myöntää, että median kulutus olisi todennäköisesti jonkin verran maltillisempaa, jos hän olisi eri alalla.

– Mutta aika ahkerasti seuraisin joka tapauksessa.

Forsgård laskee seuranneensa tiedotusvälineitä verkossa jo 12 vuotta. Sosiaalisen median merkitys on jatkuvasti kasvanut; myös uutislähteenä.

– Jos jotain merkittävää tapahtuu, luen Jaikusta. Sieltä luin ensimmäiseksi Jokelastakin.

Suomalaisten kehittämä Jaiku on kännykässä ja netissä käytettävä yhteisöpalvelu, jonka amerikkalainen hakukoneyhtiö Google osti lokakuussa. Käyttäjät päivittävät sinne, missä ovat ja mitä ovat tekemässä, keskustelevat eri aiheista ja käyttävät sen avulla muita palveluita.

Forsgårdin tapa käyttää mediaa on vielä varsin poikkeuksellinen Suomessa, jossa painetuilla lehdillä on edelleen vankka asema. Lukijamäärät ja levikit ovat pysyneet korkeina, eivätkä ilmoittajatkaan ole paenneet. Myös muissa Pohjoismaissa lehdillä menee hyvin.

Joissakin muissa maissa on alkanut näkyä huolestuttavampia merkkejä. Kehitysjohtaja Helene Juhola Viestinnän keskusliitosta kertoo, että esimerkiksi Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa tilattavien päivälehtien levikit ja mediamyynti ovat alkaneet laskea. Yhdysvalloissa laskutrendi on selvin.

– Yhdysvalloissa sanomalehdistön asema on erilainen kuin Suomessa. Se on eliitin media, Juhola muistuttaa.

Päätä ei kukaan voi pistää enää pensaaseen, mistä kertovat jähmeinä pidettyjen perinteisten mediatalojen viimeaikaiset liikkeet.

Ne ovat alkaneet kehittää nyt tosissaan verkkopalveluitaan ja liittää niihin sosiaalisesta mediasta tuttuja piirteitä.

Selitystä ei tarvitse kauan miettiä, kun vilkaisee tutkimusyhtiö Alexan listaa maailman suosituimmista verkkosivuista. Kahdenkymmenen ensimmäisen joukkoon ei mahdu juuri muita kuin sosiaalisen median palveluja ja hakukoneita. Perinteikkäistä tiedotusvälineistä ensimmäinen, BBC, löytyy sijalta 49, Suomessa ensimmäinen perinteinen media pääsee juuri ja juuri kymmenen joukkoon. Kävijämääriä mitataan tosin monilla eri tavoilla. Suomessa käytetään usein TNS Metrixin lukuja, joissa mediayhtiöt sijoittuvat erittäin hyvin.

Sosiaalisen median kasvava suosio on johtanut siihen, että perinteiset mediatalot ovat alkaneet ostaa yhteisöllisiä kilpailijoitaan.

Yhdysvalloissa liikemies Rupert Murdochin News Corporation osti MySpace-palvelun pari vuotta sitten. Lähempääkin löytyy jo esimerkkejä. SanomaWSOY:n vuosi sitten perustama Sanoma Digital hankki marraskuun lopussa Blogilista.fi:n, joka kokoaa yhteen suomalaisia blogeja eli verkkopäiväkirjoja.

– Tämä kertoo, että asia on nyt aika lailla tapetilla. Jos Blogilistaa olisi neljä vuotta sitten tyrkytetty Sanomille, kauppoja ei olisi välttämättä syntynyt, pohtii verkkoliiketoimintaa pitkään seurannut Kari A. Hintikka.

Into näyttäisi olevan nyt kova, mutta ovatko vanhat mediatalot jo auttamattomasti myöhässä?

– Ei peli liene varsinaisesti menetetty, mutta tilanteeseen olisi voitu reagoida proaktiivisesti jo kymmenen vuotta sitten. Nyt ollaan puolustusasemissa, Hintikka sanoo.

Helene Juhola on toista mieltä. Hän huomauttaa, että 160 suomalaista sanomalehteä on jo tavalla tai toisella verkossa ja into on levinnyt paikallislehtiinkin. Verkkoon ei ole menty suin päin, vaan melko pitkään harkiten.

– En tiedä, onko se niin vaarallistakaan, kunhan siellä (verkossa) ollaan sitä mukaa kuin lukijatkin.

Juhola muistuttaa, että eniten rahaa kuluttavat ihmiset viihtyvät yhä painetun sanan parissa.

Nuoret ovat kuitenkin tottuneet jo toisenlaiseen maailmaan. Kynnys tilata paperilehti on nuorimmissa ikäryhmissä suuri, eivätkä nykynuoret välttämättä tilaa lehteä vartuttuaankaan.

Myös Christina Forsgårdin 20-, 19- ja 14-vuotiaat lapset seuraavat tiivisti erilaisia verkkomedioita.

– He etsivät omaan opiskelualaansa liittyvää materiaalia ja referoivat suvereenisti esimerkiksi BBC:tä. Luulen, että heidän maailmankuvansa hyvin erilainen. He eivät hahmota medioita jatkumoina ja instituutioina, Forsgård analysoi.

Perinteisiä mediataloja on viime vuosiin asti askarruttanut se, miten verkossa tehdään rahaa.

– Rohkeus lähteä uusille alueille ei ole ollut perinteisten suomalaisten mediatalojen vahvuuksia, väittää tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksiköstä.

Hitaita verkkoon lähtijöitä ovat kriitikoiden mielestä olleet myös suomalaiset mainostajat. Usein viitataan Ruotsiin, jossa verkkomainonta on jo ohittanut televisiomainonnan.

Suomessakin verkkomainonnan kasvuprosentit ovat hurjia: viime vuonna verkkomediamainonta kasvoi lähes 26 prosenttia ja tänä vuonna lokakuuhun mennessä yli 23 prosenttia. Osuus koko mediamainonnan kakusta on silti vielä alle neljä prosenttia.

Median kannalta ongelma on se, ettei nettisivuille lätkäistyjen mainosten tuoma raha tahdo riittää. Uutispalveluista netin käyttäjät taas eivät ole valmiita maksamaan, ellei kyseessä ole esimerkiksi sijoittajille suunnattu reaaliaikainen taloustieto.

Monet verkkolehdet ovat pitäneet ainakin osan sisällöstään maksullisena; yhtenä harvoista talouslehti Wall Street Journal on tehnyt sitä jopa kannattavasti. Paineet maksujen poistamiseen kuitenkin kasvavat koko ajan. WSJ:n omistajan Dow Jonesin ostanut Rupert Murdoch on kertonut pitävänsä tärkeämpänä kävijämäärien kasvattamista kuin maksullisuutta.

Maksuttomaan suuntaan ovat verkkopalvelujaan tänä syksynä kehittäneet muun muassa New York Times (NYT) ja Financial Times (FT). NYT muutti palvelunsa kokonaan ilmaiseksi, FT osittain. NYT:n johtaja Vivian Schiller perusteli päätöstä sillä, että mainostajia ja sponsoreita kiinnostaa ilmainen palvelu. Mainostulot tuottavat enemmän rahaa kuin käyttäjiltä perityt maksut.

Vaikka sisältö muuten olisikin ilmaista, monet lehdet ovat pitäneet arkistonsa maksullisina. Tämäkin rintama rakoilee. Esimerkiksi espanjalaislehti El Mundo on tänä syksynä avannut koko arkistonsa ilmaiseen käyttöön, New York Times osan.

Mediataloilta vaaditaan mielikuvitusta, jos ne aikovat tehdä verkossa rahaa.

– Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan uutisista, mutta he ovat valmiita maksamaan mietityistä kokonaisuuksista, uskoo Suomen Lehtiyhtymän sähköisen liiketoiminnan kehityspäällikkö Matti Lintulahti.

Lintulahden mukaan lehdet voisivat esimerkiksi myydä arkistohakujen yhteyteen kohdennettua mainontaa. Myös sivuston erilaisista lisäpalveluista on mahdollisuus laskuttaa. Esimerkiksi brittiläinen iltapäivälehti The Sun tarjoaa verkkopalvelussaan uutiset ilmaiseksi, mutta veloittaa muun muassa bingon ja pokerin pelaamisesta.

Myös mobiilipalveluissa piilee mahdollisuuksia, koska kuluttajat ovat tottuneet maksamaan kännykkäpalveluista.

Merkittävin murros media-alalla on yleisön muuttuminen aktiiviseksi toimijaksi, Esa Sirkkunen sanoo. Se haastaa mediayhtiöt monella tavalla.
Mainetutkija Pekka Aula varoitti kaksi viikkoa sitten ITviikossa, että sosiaalinen media on riski mediayrityksen maineelle. Kun mediayhtiö kehittää kumppanuuksia sosiaalisen median yritysten kanssa tai luo palveluita itse, sen brändi on vaarassa tahriintua.

Sirkkunen muistuttaa, että tiedon tuottajina eivät netissä ole pelkästään vanhat ja tutut tahot. Perinteisten journalististen brändien valtti on se, että yleisö on tottunut luottamaan niiden tuottamaan tietoon. Sosiaalisessa mediassa ei ole samoja käytäntöjä.

– Ei tulisi mieleenikään katsoa Paavon blogista, millainen sää on nelostiellä, Hintikka havainnollistaa.

Mediayhtiöiden pitäisi olla Hintikan mielestä nykyistä joustavampia, koska ne pyrkivät liiankin hanakasti pitämään kiinni asemistaan myös verkossa. Hän nostaa esille yhden verkkoliiketoimintaansa vahvimmin kehittäneistä yhtiöistä, brittiläisen BBC:n.

– BBC ilmoitti, että se saa kaikki oikeudet, jos kansalaiset lähettävät sille kuvaa, videoklippejä ja tekstiä. Ja toisaalta pidättää kaikki oikeudet omaan aineistoonsa.

Hintikan mielestä median pitäisi joustaa, jos se haluaa kansalaisten joustavan ja tuottavan sille materiaalia.

– Kansalaisten pitäisi saada asiallista liksaa, jos he tuottavat julkaistavaa sisältöä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    3. 3

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    10. 10

      Ikean tulos paisui +20 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää