Valikko

Putoava dollari

Kolumni
Kun euron arvo maaliskuun alussa nousi yli 1,50 dollariin, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet sanoi toimittajille olevansa huolestunut euron nopeasta vahvistumisesta. Hän halusi "korostaa" Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virallista, vahvaa dollaria tukevaa linjaa. Useat eurooppalaiset valtiovarainministerit ovat toistaneet samankaltaista sanomaa Trichet'n ilmoituksen jälkeen.
Todellisuudessa Yhdysvalloilla ei tietenkään ole mitään dollaripolitiikkaa – se antaa markkinoiden määrätä valuutan arvon. Yhdysvaltain hallitus ei puutu valuuttamarkkinoiden toimintaan dollarin tukemiseksi, eikä maan keskuspankin Fedin rahapolitiikalla todellakaan ole tällaista päämäärää.

Eikä Fed itse asiassa pyri myöskään alentamaan dollarin arvoa. Vaikka keskuspankin viime kesänä alkanut koronlaskupolitiikka on heikentänyt dollaria, korkotason alentamisen päämääränä on ollut heikentyneen talouden elvytys.

Kaikesta huolimatta kaikki Yhdysvaltain valtiovarainministerit ovat ainakin Bill Clintonin hallinnon Robert Rubinista alkaen dollarin arvosta kysyttäessä toistaneet mantraa, jonka mukaan ”vahva dollari on hyväksi Amerikalle”. Vaikka tämä tuntuu paremmalta vastaukselta kuin ”en kommentoi”, lausahdus ei kerro paljonkaan Yhdysvaltain hallituksen nykyisistä tai tulevista toimista.

Valtiovarainministeriön ainut selvästi ilmoitettu valuuttatavoite onkin painostaa Kiinaa nostamaan juanin arvoa, mikä vastaavasti heikentäisi dollarin arvoa. Kiinaan kohdistettu paine on kuitenkin täysin linjassa sen laajemman Yhdysvaltain poliittisen linjauksen kanssa, että valtioiden pitäisi antaa rahamarkkinoiden määrätä valuuttojen arvot.

Toki on totuuden siemen siinä lausumassa, että vahva dollari hyödyttää yhdysvaltalaisia, koska sen ansiosta he voivat ostaa ulkomaisia tuotteita aiempaa alemmilla dollarihinnoilla. Vaikka heikentyvä dollari syö yhdysvaltalaisten ostovoimaa, vaikutus ei ole kovin suuri. Tämä johtuu siitä, että tuonnin osuus Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta on vain noin viisitoista prosenttia.

Dollarin kahdenkymmenen prosentin heikentyminen vähentäisi siis yhdysvaltalaisten ostovoimaa vain kolme prosenttia. Samaan aikaan heikompi dollari tekee yhdysvaltalaisista tuotteista aiempaa kilpailukykyisempiä maailmanmarkkinoilla, mikä lisää vientiä ja supistaa tuontia.

Euron ohella dollari on heikentynyt viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana myös suhteessa suurimpaan osaan muita valuuttoja. Niihin kuuluvat esimerkiksi Japanin jeni ja juan. Ulkomaankaupalla suhteutettu dollarin arvo on laskenut toistakymmentä prosenttia kahdessa vuodessa.

Yhdysvaltalaisten tuotteiden ja palveluiden parantunutta kilpailukykyä tarvitaan Yhdysvaltain valtavan kauppavajeen pienentämiseksi. Vaikka dollari on heikentynyt ja vienti kasvanut 25 prosenttia kahdessa vuodessa, Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä oli viime vuonna noin 700 miljardia dollaria (eli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta).

Yhdysvaltain tuonti on lähes kaksi kertaa vientiä suurempi, ja viennin pitäisi kasvaa kaksikymmentä prosenttia korvaamaan kymmenen prosentin kasvu tuonnissa. Tämä tarkoittaa, että dollarin täytyy edelleen heikentyä huomattavasti, jotta kauppavaje supistuisi kestävälle tasolle.

Sijoittajat kautta maailman haluavat vähentää dollarimääräisiä sijoituksiaan kolmesta pääsyystä.

Euro- ja puntamääräisten velkakirjojen korot ovat ensinnäkin korkeammat kuin vastaavien dollarivelkakirjojen korot, joten euroon ja puntaan sijoittaminen tuo paremman tuoton kuin sijoitukset dollariin.

Toiseksi, sijoittajat povaavat dollarille trendinomaista heikentymistä. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltain suuri kauppavaje korjaantuu vain aiempaa kilpailukykyisemmällä dollarilla (kun euro-mailla puolestaan on yhteenlaskettuna kauppataseen ylijäämä).

Odotettavissa oleva dollarin heikentyminen tekee dollarimääräisten velkakirjojen suhteellisen tuoton vielä alemmaksi kuin pelkkä korkoero antaisi ymmärtää.

Kolmanneksi, sijoittajat lisäävät positioihinsa vuosittain nettomääräisesti tuhannen miljardin dollarin arvosta lisää dollarimääräisiä arvopapereita. Alempien tuottojen ja kasvavien riskien oloissa ei ole mikään ihme, että sijoittajat ympäri maailman haluavat myydä dollareita.

Vaikka yksittäiset ulkomaiset sijoittajat voivat myydä omistamiaan dollarimääräisiä arvopapereita, ne voivat myydä niitä vain muille ulkomaisille sijoittajille. Niin kauan kuin Yhdysvaltojen vaihtotase on alijäämäinen, ulkomaisten sijoittajien hallussa olevien arvopapereiden määrä kasvaa.

Kun ulkomaiset sijoittajat eivät enää halua pitää dollarisijoituksiaan, yritykset sijoitusten myymiseksi painavat sijoitusten arvoja alaspäin aina siihen saakka, kunnes sijoitusriskit purkautuvat ja pelko dollarin heikentymisestä väistyy niin, että sijoittajat ovat valmiita pitämään jäljelle jääneet dollarisijoituksensa.

Sen sijaan, että eurooppalaiset hallitukset keskittyvät toivomaan dollarin putoamisen katkeamista, niiden täytyy ryhtyä toimiin kotimaisen kysynnän lisäämiseksi.

Kotimaista kysyntää tarvitaan lisää korvaamaan entistä kilpailukykyisemmän dollarin aiheuttamat menetykset tavaroiden ja palveluiden markkinoilla sekä työpaikoissa. Tämä ei ole helppo tehtävä, koska EU:n keskuspankin on toimittava valppaasti inflaation kiihtymistä vastaan ja koska monissa EU-maissa on isot valtiontalouden alijäämät.

EU-keskuspankin liikkumavara on kapea, mutta kysynnän piristäminen ja verotuksen muutokset voivat riittää korvaamaan nettoviennin supistumisen. Esimerkki tällaisesta veromuutoksesta olisi investoinneille myönnetty väliaikainen verohelpotus, joka rahoitettaisiin yritysverotuksen väliaikaisella kiristyksellä. EU-maiden hallitusten on käännettävä huomionsa tämän haasteen hoitamiseen.


Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston taloustieteen professori Martin Feldstein on aiemmin toiminut mm. presidentti Ronald Reaganin taloudellisten neuvonantajien neuvoston puheenjohtajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    9. 9

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    10. 10

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    8. 8

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    9. 9

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    10. 10

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää