Valikko

Taistelu puusta muhii Etelä-Amerikassakin

Selluvalmistajat rynnistävät Botnian tavoin Uruguayhyn, jossa on vähän metsää eikä yhtään suurta asiakasta. Puu tulee pelloilta, joista kisaavat myös viljelijät ja karjankasvattajat.


Metsäliiton ja UPM:n omistama Botnia avasi Uruguayhyn maan ensimmäisen suuren sellutehtaan viime vuonna.

Sen jälkeen sellutehtaan rakentamisen on aloittanut espanjalainen Ence. Myös portugalilainen Portucel on pitkällä omissa suunnitelmissaan. Lisäksi Stora Enson odotetaan rakentavan tehtaan maahan, missä yhtiöllä on jo noin 5 000 hehtaarin viljelmät ja aluetoimisto.

Kultakuumetta muistuttava ryntäys on kiinnostava siksi, että Uruguay on teollisuuden kannalta lähes metsätön maa. Maassa ei ole myöskään yhtään suurta paperitehdasta, jolle valmistajat voisivat sellunsa myydä.

Sademetsistään kuuluisan Brasilian naapurissa olevan Uruguayn luonnonmetsät ovat vähissä siksi, että karjankasvattajat tuhosivat ne jo 300 vuotta sitten.

Kaikki puu sellutehtaille tuleekin viljelmiltä, joita hoitaa joko teollisuus itse tai sopimusviljelijät. Esimerkiksi Botnia saa nyt noin puolet tarvitsemastaan puusta omilta viljelmiltä. Loppuosa puusta tulee paikallisilta maanviljelijöiltä.

Selluteollisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä ovatkin, kuinka yhtiöt saavat ostettua maata ja kuinka kauan maanviljelijöiden kannattaa viljellä puuta aikoina, jolloin ruoan hinta nousee kohisten.

Valtio tukee
selluteollisuuden kasvua


Botnia ei ole huolissaan maan loppumisesta, koska Uruguayn valtio on korvamerkinnyt kolme miljoonaa hehtaaria maata puun kasvatukseen. Nyt puuviljelmiä on noin 700 000 hehtaaria.

Botnia itse uskoo, että puuviljelmien määrä tulee kasvamaan Uruguayn lisäksi muuallakin seuraavan 15 vuoden aikana jopa 80 prosenttia. Vuonna 2020 viljelmät tuovat Botnian mukaan noin 21 prosenttia koko maailman metsäteollisuuden puutarpeesta, kun  ne vuonna 2004 toivat noin 14 prosenttia.

Tähän asti Uruguay onkin tukenut johdonmukaisesti metsäteollisuutta. Valtion tuki on vahva, sillä Botnian tehdas on kaikkien aikojen suurin investointi maahan.

– Uruguayn kaikki hallitukset ovat noudattaneet johdonmukaisesti samaa politiikkaa. Se on meille tärkeää, sillä tehtaita ei voi rakentaa neljän vuoden perspektiivillä, sanoo Botnian Uruguayn toimintoja vetävä Ronald Beare.

Mutta hallitusten tekemät sopimukset voivat toki muuttua esimeriksi pahenevan elintarvikekriisin aikana sopimuspaperin sisältämää sellua arvottomammiksi.

Botnian puuasema
on vahva


Ensimmäisenä maahan tullut Botnia on tiukassakin puukisassa parhaassa asemassa, koska sen omat puuviljelmät ovat jo pitkällä.

Viljelmät ovat saaneet alkunsa jo 1991, jolloin Shell ja UPM-Kymmene aloittivat eukalyptuksen istuttamisen maassa. Lisäksi Botnia on tehnyt pitkiä jopa 20 vuoden pituisia sopimuksia maanviljelijöiden kanssa.

Vahvasta asemasta huolimatta Botniakaan ei ole immuuni puukisan koventumiselle. Esimerkiksi maan hinta on lähes kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Yhtiön tavoitteena on ostaa vielä noin 20 000 hehtaaria maata nykyisen 100 000 hehtaarin lisäksi.

Lisäksi puun hinnan kallistuminen osuu myös Botniaan, vaikka sillä onkin pitkät sopimukset. Sopimuksiin maanviljelijöiden kanssa sisältyy ehto, että Botnian maksama hinta nousee puun markkinahinnan mukana.

Botnian suuri vahvuus on etuosto-oikeus, joka takaa puun saannin, kunhan yhtiö maksaa vähintään saman hinnan mitä kilpailijat. Kilpailijat eivät voi siis ostaa Botnian kumppaneiden puita suomalaisyhtiön nenän edestä, ellei Botnia anna sen tapahtua.

Uusilla tehtaille
luvassa vaikeuksia


Suurimpia ongelmia puun hankinnasta voikin tulla maahan Botnian perässä tuleville yrityksille. Siksi Portucelin ja Stora Enson suunnitelmat sellutehtaan rakentamisesta ovat vähintäänkin epävarmoja.

Miljardi euroa maksavan sellutehtaan rakentaminen pelkästään ostopuun varaan on suuri riski. Esimerkiksi Stora Enson noin 5000 hehtaarin maaomistus ei tuo vielä edes pientä turvaa puun saannin suhteen.

Botnialle voi jossain tilanteessa olla pulmallista lähinnä se, että yhtiö ei voi ainakaan lähitulevaisuudessa ostaa puuta lähellä olevilta argentiinalaisilta viljelijöiltä kuten esimerkiksi Ence tekee.

Sellutehdas voi tuoda puunsa kannattavasti parin sadan kilometrin säteeltä. Tuolle etäisyydelle Botnian tehtaasta osuu argentiinalaisiakin metsiä. Mutta Botnian päätös rakentaa tehdas Uruguayhyn suututti perusteellisesti argentiinalaiset, joten puuta tuskin löytyy rajan takaa Botnialle.

Uudet puulajikkeet
tehostavat toimintaa


Jos puumarkkinat eivät tiukkene kohtuuttomasti, on Botnialla Uruguayssa erittäin kilpailukykyinen tehdas.

Maan ilmaston on mitä otollisin eukalyptuksen viljelyyn. Lämpötila on kohtalaisen tasainen läpi vuoden ja sateet jakautuvat tasaisesti eri vuodenajoille.

Eukalyptus kasvaakin korjuukypsäksi noin 10 vuodessa, kun Suomessa sellupuulla menee samaan vähintään 50 vuotta. Kaiken lisäksi yhtiö uskoo tehostavansa toimintaansa merkittävästi nykyisestä entistä paremmilla eukalyptuslajeilla.

– Puun viljelyn kustannukset laskevat suunnilleen puoleen 10 vuodessa, sanoo Botnian paikallisesta puunhankinnasta vastaavan Forestal Orientalin toimitusjohtaja Matthew Rivers.

Tässä arviossa eivät tosin ole mukana maan mahdollisen kallistumisen tuomat lisäkustannukset.

Botnia ei kuitenkaan investoinut 1,2 miljardia dollaria Uruguayhyn pelkästään eukalyptuksen takia. Noin 3,5 miljoonan asukkaan maa on poliittisesti vakaa, kansan kahtiajako on Etelä-Amerikan maaksi pieni, maa on turvallinen, peruskoulutustaso on hyvä ja työvoima on edullista.

Sellutehtaiden
rakentaminen kiihtyy


Paikallisten asiakkaiden niukkuus on Botnialle kohtalaisen harmiton asia, sillä 70 prosenttia sellusta menee yhtiön omistajille eli UMP:lle ja Metsäliitolle. Loput 30 prosenttia yhtiö myy ulkopuolisille etupäässä Euroopassa.

Sellun myyminen ulkopuolisille voi tosin vaikeutua, jos sellutehtaita tehdään enemmän kuin kysyntä kasvaa. Ainakin konsulttiyhtiö Pöyryn tilastot kertovat, että sellutehtaiden rakentamisvauhti on kiihtynyt.

Vuosina 2000–2007 uutta sellukapasiteettia tuli yhdeksän miljoonaa tonnia, mistä 65 prosenttia rakennettiin Latinalaiseen Amerikkaan. Vuosina 2008–2013 kapasiteettia tulee jopa 15 miljoonaa tonnia, mistä 66 prosenttia rakennetaan Latinalaisen Amerikan ulkopuolelle. Pöyryn luvuissa ovat mukana vain päätetyt hankkeet.

Kova rakentamisvauhti ei välttämättä synnytä ylikapasiteettia. Mutta kyseessä ei olisi myöskään ensimmäinen kerta, kun kasvuun luottava metsäteollisuus pilaisi oman bisneksensä rakentamalla liikaa tehtaita.

Toimittaja kävi Uruguayssa Botnian vieraana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    4. 4

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    9. 9

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    10. 10

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    4. 4

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    5. 5

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    8. 8

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää