Valikko

Moni pankki päältä kaunis

Kolumni
Toisen maailmansodan jälkeen on koettu useita suuria pankkikriisejä: vuoden 1982 velkakriisi, 1980-luvun loppupuolen säästöpankkikriisi Yhdysvalloissa, vuoden 1997 talouskriisi Aasiassa. Neljäs – ja ehdottomasti suurin – pankkikriisi on yhdysvaltalainen subprime-asuntoluottokriisi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee, että subprime-kriisi johtaa maailmanlaajuisesti taseiden alaskirjauksiin lähes tuhannen miljardin dollarin edestä. Suurin osa alaskirjauksista tehdään todennäköisesti yhdysvaltalaisissa yhtiöissä.

Subprime-kriisin koko salpaa hengen, kun otetaan huomioon, että kaikkien yhdysvaltalaisten rahamarkkinoilla toimivien yritysten yhteenlaskettu oma pääoma on karkean arvion mukaan 1 200 miljardia dollaria.

Miksi pankkikriisejä sattuu? Ovatko pankinjohtajat tolloja? Miksi pankkiirit hyväksyvät riskejä, jotka ajavat heidän pankkinsa vararikon partaalle?

Vastaus löytyy huonojen kirjanpitokäytäntöjen ja erilaisten, niin kutsuttujen moral hazard (moraalinen riski) -vaikutusten yhdistelmästä, jota nykyiset sääntelyjärjestelmät eivät suitsi.

Huonolla kirjanpitokäytännöllä tarkoitan kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä IFRS:ää, jota nykyisin käyttävät suuryritykset kautta maailman. IFRS:n suuri puute koskee omaisuuserien hintojen vaihtelusta aiheutuvaa ”saastumista”.

Kun omaisuuserien hinnat muuttuvat, näitä eriä omistavien yritysten on pakko arvostaa ne taseissaan aina uudelleen neljännes neljännekseltä. Realisoitumattomien voittojen ja tappioiden ajantasainen raportointi altistaa yritysten osakekurssit voimakkaalle heilunnalle, mikä voi lähettää sokkiaaltoja läpi koko rahoitusjärjestelmän.

Vaihtoehto olisi sellainen varovaisuusperiaatteella tehty kirjanpito, joka oli käytössä kaikissa saksalaisissa yrityksissä ennen kuin siirtymä IFRS:ään alkoi. Saksan perinteisessä järjestelmässä yrityksen varat arvostettiin ”alhaisimman arvon periaatteella”: kirjanpidossa käytettiin historiallisesta hinnasta ja nykyisestä markkinahinnasta sitä vaihtoehtoa, joka oli alempi.

Tämän ansiosta johtajat pystyivät tavoittelemaan pitkän tähtäyksen tavoitteita. Järjestelmä oli tehokas estämään edellä mainittua ”saastumisvaikutusta”, ja se oli merkittävä syy saksalaisen rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Investointipankeilla
liikaa valtaa


Nykyisessä kriisissä kolme moral hazard -ilmiön vaikutusta ovat erityisen merkittäviä.

Ensinnäkin johtoportaan palkkaus riippuu liikaa osakekurssien kehityksestä lyhyellä tähtäyksellä. Tämä johtunee siitä, että investointipankeilla on liikaa vaikutusvaltaa liikepankkien toimintamenetelmiin. Investointipankit voivat ansaita suuria tuottoja vain sellaisessa maailmassa, jossa omaisuuserien hinnat vaihtelevat voimakkaasti ja tavoitteet kohdistuvat lyhyen tähtäyksen toimintaan.

Toiseksi pankkien ottamat liioitellut sijoitusriskit heijastavat pankkiirien odotusta, että valtiot tarvittaessa pelastavat pankit. Juuri näin tapahtui Yhdysvaltain säästöpankkikriisissä, kun valtio otti vastatakseen pankkien talletussuojasta. Pankit saattoivat ryhtyä todella kovan riskin hankkeisiin ilman, että ne säikäyttivät sijoittajat tiehensä, koska valtio tulisi joka tapauksessa hätiin kriisiaikojen hätärahoittajan roolissaan.

Subprime-kriisissä toimi samanlainen ilmiö. Pankit olettivat olevansa liian suuria, jotta valtiot antaisivat niiden kaatua. Oletus on osoitettu oikeaksi niin Britanniassa kuin Yhdysvalloissakin. Englannin keskuspankki piti Northern Rockin jaloillaan, ja Yhdysvaltain keskuspankki puolestaan pelasti Bear Stearnsin kolmenkymmenen miljardin dollarin operaatiolla.

Pankit tietävät
asiakkaita enemmän


Kolmas – ja todennäköisesti kaikkein tärkein – moral hazard -ilmiö on seurausta siitä, että pankkien ja niiden luotottajien välinen informaatio on epäsymmetristä.

Pankit laskevat liikkeelle arvopapereita, joilla on houkuttelevat nimelliskorot, mutta joiden takaisinmaksutodennäköisyys on tuntematon. Usein luodaan sellaisia arvopapereita, joiden takuuna on hienostuneita yhdistelmiä hyviä ja huonoja omaisuuseriä. Näiden omaisuuserien todellista riskiä on vaikea arvioida.

Nykyisessä kriisissä jopa yksityiset luottoluokitusyhtiöt aliarvioivat dramaattisesti tällaisten arvopapereiden riskejä. Luokittajien arviot houkuttivat kansainvälisiä finanssisijoittajia ostamaan asuntolainoilla paketoituja arvopapereita liian kovilla hinnoilla.

Mikään ei siis estänyt pankkeja myymästä tällaisia ”Moni kakku päältä kaunis” -sijoituksia. Tällaisten arvopapereiden kauppiaat saattoivat asiakkaiden tietämättä huonontaa tuotteensa laatua ja alentaa kustannuksia – kävi samaan tapaan kuin silloin, kun käytetty auto hajoaa tielle heti kaupan jälkeen, tai kaupassa herkullisilta näyttävät tomaatit ja omenat maistuvatkin kotona vetisiltä.

Kun heikkolaatuiset tuotteet menevät kaupaksi samaan hintaan kuin korkealuokkaiset tuotteet, jälkimmäiset alkavat kadota markkinoilta.

Rahoitusmarkkinoilla informaation epäsymmetrisyys ostajien ja myyjien välillä on normaalia jyrkempi. Pankeilla onkin erittäin suuri houkutus laskea liikkeelle sellaisia arvopapereita, jotka nostavat niiden voitto-odotuksia alentamalla arvopapereiden takaisinmaksun todennäköisyyden ostajien odotuksia alemmaksi.

Tämän tehdäkseen pankit kehittelevät monimutkaisia sijoitusrakennelmia, joita vain harva todella ymmärtää ja joiden takana oleva pääoma ei kata riskejä. Tällainen toiminta tuhoaa kunnollisten rahoitusinstrumenttien markkinat ja heikentää kapitalistisen järjestelmän elinkelpoisuutta.

Pankkeja säädeltävä
nykyistä tiukemmin


Ongelman ratkaisu edellyttää nykyistä tiukempaa pankkisääntelyä, jolla sijoitusten takaisinmaksun todennäköisyyttä nostettaisiin ja niiden laatua kohennettaisiin.

Finanssituotteista on tehtävä läpinäkyviä, taseen ulkopuolisia toimintoja on rajoitettava, ja – ennen kaikkea – velkavivulla toimivien operaatioiden laajuutta on vähennettävä vaatimalla nykyistä korkeampaa oman pääoman suhdetta kokonaispääomaan.

Pankit usein vastustavat oman pääoman osuuden korottamista, koska oma pääoma on kalliimpaa kuin velkapääoma. Tämä johtuu juuri tuosta ”Moni kakku päältä kaunis” -ilmiöstä.

Kansainvälinen valuuttarahasto, rikkaimpien maiden G7-ryhmä tai jonkinlainen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteiselin voisivat olla oikeita foorumeita määrittämään finanssimarkkinoille sellaiset uudet säännöt, jotka vahvistaisivat maailmantalouden tehokuutta ja vakautta.

Sääntöjen asettaminen yksipuolisesti sen sijaan johtaisi maailmanlaajuiseen katastrofiin. Valtioiden välinen kilpailu johtaisi oman pankkisektorin tukemiseen ja tuottaisi uudelleen sellaiset riittämättömät säännöt, jotka alunperinkin johtivat ”Moni kakku päältä kaunis” -pankkitoimintaan.

Hans-Werner Sinn toimii Münchenin yliopiston taloustieteen professorina ja Ifo-instituutin johtajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    4. 4

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    5. 5

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    6. 6

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    7. 7

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    8. 8

      Amazon testaa kassatonta ruokakauppaa – huomaa itse, mitä hyllystä poimitaan

    9. 9

      Nokia ja Outokumpu pomppasivat päivän päätteeksi

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    7. 7

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää