Valikko

Amerikan alamäki

Kolumni
Ronald Reaganin noustua presidentiksi 1981 Yhdysvaltain republikaanipuolue luopui lopullisesti uskosta, jonka mukaan valtion budjetin pitäisi olla tasapainossa. Puoluetta alkoi hallita idea, että veroja pitäisi alentaa jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, koska veronalennusten uskottiin lisäävän valtion tuloja.


Tämän ajatuksen yhtenä kätilönä toimi The Public Interest -lehden päätoimittaja Irving Kristol. Hän kirjoitti myöhemmin olleensa kiinnostunut enemmän siitä, olisiko idea käyttökelpoinen kuin siitä, olisiko idea totta.

Vuosia 1980-luvun alun jälkeen Kristol luonnehti asennettaan budjettivajetta ja muita raha- tai finanssipolitiikan pulmia kohtaan melkoisen ylimieliseksi.

– Tehtävänä . . . oli luoda uusi . . . vanhoillinen . . . republikaaninen enemmistö – näin ollen ykkösasiana oli poliittinen tehokkuus eivätkä puutteet valtiontalouden tilinpidossa, hän sanoi.

Nyt on käynyt ilmi, että republikaanien presidenttiehdokas John McCain – joka aikoinaan arvosteli George W. Bushin veronalennuksia harkitsemattomiksi ja kieltäytyi äänestämästä niiden puolesta – on itse langennut tähän ansaan.

McCain näyttää ehdottavan lisäalennuksia, jotka maksaisivat valtiontaloudelle kolmesataa miljardia dollaria. Veronalennusten vastapainoksi hän leikkaisi valtionmenoja noin kolmen miljardin dollarin edestä, mikä muka jotenkin tasapainottaisi budjetin.

Me kuitenkin tiedämme, mitä tapahtuisi: McCainin finanssipolitiikka olisi todennäköisesti aivan tavanomaista republikaanipuolueen finanssipolitiikkaa. Vuoden 1981 jälkeen tämä politiikka on nostanut liittovaltion bruttovelan bkt-osuutta lähes kaksi prosenttiyksikköä vuodessa.

Toisen maailmansodan jälkeen tavanomainen demokraattivetoinen hallitus sen sijaan on vähentänyt velan bkt-osuutta yli prosenttiyksikön vuodessa. Tämä on yksi tärkeistä ratkaistavista asioista Yhdysvaltain tämän vuoden presidentinvaaleissa.

"Zürichin tonttuja"
turha syyttää


Valtionvelan tason sivuuttava politiikka johtaa valuutan arvon romahdukseen, taantumaan ja korkeaan inflaatioon, ehkä jopa hyperinflaatioon.

Syypäät yrittävät usein sysätä vastuun taloudellisesta katastrofista "Zürichin tonttujen" tai Kansainvälisen valuuttarahaston kaltaisten ulkomaisten toimijoiden syyksi. Yhdysvallat on vielä kaukana katastrofipisteestä, mutta jopa lyhyellä tähtäyksellä – esimerkiksi kahden presidenttikauden kuluessa – suuren budjettivajeen ja kiihtyvän velkaantumisen kustannukset olisivat huomattavat.

Velkasuhteen kasvu johtaisi ensi vaiheessa investointien hiipumiseen, kun sijoitukset eivät enää suuntautuisi tuottaviin investointeihin vaan yksityisen tai julkisen kulutuksen tukemiseen. Vuodesta 1981 lähtien Yhdysvallat on ollut onnekas, kun ulkomailta tulleet pääomavirrat ovat rahoittaneet valtionvelan kasvun. Jossain vaiheessa tämä päättyy, ja vajeen kasvu johtaa pääoman pakenemiseen Yhdysvalloista.

Oletetaan, että seuraavien kahdeksan vuoden aikana yhä suuremmat vajeet eivät johda suurempiin pääomavirtoihin niin ulos kuin sisäänkään. Oletetaan lisäksi, että investointien supistuminen köyhdyttää Yhdysvaltoja, ja investointien bruttotuotto olisi vuosittain viisitoista prosenttia.

Vuoteen 2016 mennessä Yhdysvaltain tuotantopotentiaali olisi sen verran pienempi, että se vähentäisi reaalista bruttokansantuotetta 3,6 prosenttia – noin viisisataa miljardia dollaria eli karkeasti arvioiden kolme tuhatta dollaria työntekijää kohti. Köyhemmässä maassa yhä harvemman yrityksen kannattaisi houkutella lisää ihmisiä liittymään työvoimaan, ja nettomääräisesti ehkä puoli miljoonaa työpaikkaa katoaisi.

Tuottavuuden kasvu hidastuisi ehkä prosentin kolmasosan vuosittain. Työttömyysasteen olisi noustava, jotta työntekijöiden vaatimukset palkankorotusten reaalitasosta pysyisivät tuottavuuden kasvun sallimissa rajoissa.

Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten havaitut korrelaatiot tuottavuuden kasvun ja työttömyysasteen välillä nostaisivat talouden "luonnollista" työttömyysastetta noin 0,2 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaisi jälleen puolta miljoonaa työpaikkaa.

McCain
Reaganin tiellä


Pahemmin velkaantuneessa Yhdysvalloissa säästäjät ja luotonantajat olisivat oikeutetusti peloissaan siitä, että valtiovalta turvautuisi inflaatioon päästäkseen maksamasta osaa veloistaan.

Keskuspankin olisi sitten taisteltava inflaatiota vastaan vakuuttaakseen säästäjät ja luotonantajat halukkuudestaan pitää huolta hintavakaudesta. Tämä lisäisi painetta työttömyyden pahentumiseen, mutta vaikutuksen määrästä ei ole edes karkeita arvioita. Tarkoittaisiko se mitätöntä määrää työpaikkoja? Puolta miljoonaa? Miljoonaa?

Kun kaiken laskee yhteen, voi päätellä, että Yhdysvallat olisi 2016 huomattavasti köyhempi, jos seuraavaksi presidentiksi valitaan McCain Barack Obaman tai Hillary Clintonin sijaan. Yhdysvaltoihin tavaroita ja palveluja vievät muut maat puolestaan joutuisivat kärsimään kasvun hidastumisesta ja aiempaa huonommasta työllisyydestä Yhdysvalloissa.

McCainin hallitessa julkisten menojen ja verojen välinen yhteys olisi huterampi, yhdysvaltalaiset tuntisivat olevansa rikkaampia ja kuluttaisivat enemmän tulevaisuuden kustannuksella.

Ronald Reagan olisi varmaan hyväksynyt tämän. Sehän oli loppujen lopuksi hän, joka sanoi: – Miksi minun pitäisi tehdä mitään jälkipolvien hyväksi? Mitä jälkipolvet ovat koskaan tehneet minun hyväkseni?

Vai oliko se Groucho Marx?

J. Bradford DeLong on Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää