Valikko

Metsäteollisuudessa tarvitaan uutta ajattelua

Suomalaisen metsäteollisuuden selviytyminen tulevaisuudessa vaatii visioita ja ajattelun uudistamista, patistaa Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) professori Jussi Uusivuori.
Jussi Uusivuori kannustaa metsäsektorin toimijoita karistamaan vanhat ajattelumallit ja hakemaan avoimin mielin uusia mahdollisuuksia.

Puun polttoaine- ja energiakäyttö on tulossa vahvasti metsäteollisuuden perinteisten muotojen rinnalle, mutta tulevaisuudessa myös maisema-, matkailu- ja virkistysliiketoiminnan merkitys kasvaa. Metsäsektorin selviytyminen löytyykin perusasioiden yhdistämisestä uusiin uriin.

– Metsien materiakäyttöön perustuva logistinen osaaminen ja esimerkiksi puuvirtojen hallinta tulisi yhdistää energiakäytön kehittämiseen, Uusivuori ehdottaa.

– Pahimpana uhkana kokonaistalouden näkökulmasta voi pitää sitä, että metsäteollisuus ei pyri uudistumaan riittävästi, vaan näkee tulevaisuuden nykytuotteiden ja -rakenteiden läpi. Tällöin esimerkiksi tutkimus- ja kehitysinvestoinnit pyörivät tuotteiden viilauksen ympärillä eivätkä tähtää uusiin toimialoihin ja palvelukonsepteihin.

Tällaisessa tapauksessa perinteinen metsäteollisuus näkee puun energiakäytön uhkana toiminnalleen eikä pysty itse kapitalisoimaan valtavia mahdollisuuksia, joita bioenergian kehittämisessä piilee.

– Suomalainen metsäteollisuus olisi hyvissä asemissa laajentamaan toimintaansa aktiivisesti ja investoimaan energian tuotannon puolelle.

Uusivuori ei pidä teollisuuden pelkäämää kisaa raakapuusta ainakaan kovin merkittävänä uhkana. Hän kuitenkin huomauttaa, että tälläkin hetkellä useassa Euroopan maassa käytössä olevat sähkön syöttötariffit yhdistettynä korkeisiin hiilidioksidipäästökauppahintoihin voivat aidosti vääristää raakapuumarkkinoita.

Tulevaisuudessa pohjoisen pallonpuoliskon metsiä voidaan käyttää myös päästökaupan elementtinä, mutta Uusivuoren mukaan se edellyttää tarkasti harkitun järjestelmän rakentamista.

– Pelkästään se, että jonkin maan alueella sattuu kasvamaan metsää, ei saisi olla päästöoikeuksia lisäävä seikka. Metsät pitää kartoittaa ja listata ne alueet, joilla hiilinielukäyttö voidaan hyväksyä. Tällöin metsänomistajat voisivat esimerkiksi saada hiilivuokria hakkuukelpoisen metsän säilyttämisestä hiilidioksidipäästöjen tasapainottamiseksi.

Metsät eivät
Suomesta lopu


Metsät eivät ole Suomesta aivan heti loppumassa, vaikka puuntuonti Venäjältä kuihtuisi tullikorotuksien myötä ja vastaavaa määrää pyrittäisiin hakkaamaan kotimaan saloilta.

Eräissä arvioissa Suomen vuotuisten hakkuiden on ennustettu kasvavan tasaisesti vuoteen 2015 asti, mutta määrän jäävän selvästi metsien vuosikasvua pienemmäksi ainakin tämän vuosisadan puoliväliin saakka.

Hakkuita suuremman uhan metsäsektorin tulevaisuudelle muodostaa yhtiöiden liiketoimintojen valuminen kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Metsäteollisuuden puun käytön raju lasku olisi yleisen taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta negatiivista, mutta luonnonsuojelijoiden ja metsien suojelun maksimoimiseen tähtäävän toiminnan näkökulmasta se olisi mahdollisuus, Uusivuori muotoilee.

– Suomalaisomisteinen metsäteollisuus tekee uusinvestointeja perinteisiinkin tuotteisiin, mutta ne kohdistuvat lähinnä vahvassa kasvussa oleville kehittyville markkinoille Kauko-Idässä ja Etelä-Amerikassa.

Metsäteollisuudelta
tarvitaan monipuolisuutta


Metsäteollisuuden säilyminen Suomessa vaatii Uusivuoren mukaan visioita ja ajattelun uudistamista. Professori toivoo metsäteollisuuden näyttävän vuosikymmenen kuluttua monipuolisemmalta sekä tuote- että palvelupaletiltaan, joskin sen kokonaisvolyymi saattaa olla nykyistä pienempi.

Myös suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset voivat kotimaassa kutistua, mutta hyvinvointivaikutuksia tulee jatkossakin esimerkiksi kotitalouksien osakeomistusten kautta.

– Toivottavasti yhä useampia metsien ei-taloudellisia käyttömuotoja on vuosikymmenen kuluttua kytketty luovalla tavalla osaksi taloudellisia käyttömuotoja. Näin esimerkiksi metsien vesistö-, ilmasto- ja maisemahyötyihin liittyviä ulkoisvaikutuksia pystytään sisäistämään taloudellisen toiminnan piiriin.

Valtion ja yhtiöiden tekemät panostukset eivät Uusivuoren mukaan riitä kotimaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Yhtiöt satsaavat tutkimukseen ja kehitystoimintaan aivan liian vähän. Panostukset ovat olleet viime vuosina jopa pienentymään päin.

Metsäyhtiöt panostavat tutkimustyöhön liikevaihdostaan vain puoli prosenttia. Määrä on selvästi alhaisempi kuin jopa yhdysvaltalaisilla metsäyhtiöillä.

Tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä tutkimus- ja tuotekehitys maksaa nyt lähimenneisyyden virheiden laskua.

– Tutkimusta leikattiin muun muassa, kun menneiden vuosien suurten fuusioiden yhteydessä haettiin lyhtyaikaista tehokkuutta. Tämä on osoittautunut vääräksi liikkeeksi, Uusivuori sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    5. 5

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää