Talouskriisi ja euro: Alun loppu – vai lopun alku?

Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Kaaos ei ole syntynyt itsestään – sen taustalla on kolme vuotta sitten Yhdysvalloissa puhjennut finanssikriisi. Taloussanomat avaa kriisin syntyä ja seurauksia kerros kerrokselta. Tänään julkaistavassa kirjoituksessa haetaan syytä sille, miksi kaaos pääsi yllättämään Euroopan unionin.


Eurooppa ja varsinkin sen euroalue ovat vakavissa vaikeuksissa. Talouden pyörät pyörivät huonosti, ja miltei jokaisessa maassa on isoja paineita alentaa valtion menoja leikkaamalla kansalaisten saamia palveluja ja tukia sekä pidentämällä työuria – eli lyhentämällä eläkkeensaamisikää.

Osa euromaiden vaikeuksista on itseaiheutettuja, mutta suuri osa ongelmista johtuu Yhdyvalloissa kolme vuotta sitten puhjenneesta  finanssikriisistä. Tuon kriisin seurauksena pankit oli pelastettava Atlantin molemmin puolin sadoilla miljardeilla veroeuroilla. Monien Euroopan maiden suuret velat syvensivät kriisiä entisestään.

Kriisi laittoi myös tehokkaasti kapuloita talouden rattaisiin, ja monessa maassa nähtiin ennennäkemättömän syvä pudotus taloudellisessa toimeliaisuudessa eli kansantuotteessa.

Viennistä hyvin riippuvaisen Suomen vienti tökki niin, että bkt supistui 2009 ennätykselliset kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Pudotus oli suurempi kuin yhtenäkään vuonna edes 1990-luvun alun hirmulaman aikana.

Länsimaiden yhteisellä rintamalla lamaa pystyttiin finanssi- ja rahapolitiikan keinoin lieventämään, ja esimerkiksi Suomessa vältyttiin suurtyöttömyydeltä. Finanssikriisin seurauksena läntinen Eurooppa on kuitenkin paljon huonommassa jamassa kuin kolme vuotta sitten.

Yhdysvalloista levinnyt kriisi on tämän kaiken takana kahdella tavalla. Ensinnäkin laman torjunta söi kaameasti rahaa, ja toisekseen sijoittajat ovat kriisin jälkimainingeissa kuin yhtäkkiä havahtuneet siihen, että monella maalla on aivan liian paljon velkaa.

Suomi on velkaantunut verraten maltillisesti, mutta silti varsinkin oikeisto ja liike-elämä haluaisivat nopeasti suitsia velkaantumista. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ilmoitti ohjelmassaan, että valtion menoja vähennetään ja tuloja lisätään 2015 mennessä yhteensä 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Hallitus varoitti lisätoimista, jos valtiontalouden vaje asettuu yli prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen.

Talousliitto
syventää kriisiä


Kuin kohtalon ivaa on että Euroopan velkakriisiä on syventänyt hanke, josta luultiin olevan vain hyötyä kaikille: Euroopan unionin ydinmaiden yhteinen raha euro. (Yhdysvaltain velkakriisistä kerrotaan tarkemmin lähipäivinä julkaistavissa kirjoituksissa.)

Euroopan unioni kehittyi alunperin estämään sota Saksan ja Ranskan välille. Eurooppalaisen liittovaltion kannattajat halusivat laajentaa ja syventää entisten vihollisten yhteistyötä niin pitkälle, että Euroopan maat eivät enää ajautuisi keskinäisiin sotiin.

Maiden rajat avattiin tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja rahan vapaalle liikkumiselle. Seuraavaksi alettiin rakentaa yhteistä taloutta yhteisen rahan ympärille. Talousliitto piti vahvistaa poliittisella liitolla, jossa tärkeät talouteen liittyvät ratkaisut olisi tehty yhdessä – eikä enää kussakin jäsenmaassa erikseen.

Tämä oli kuitenkin monelle unionin jäsenmaalle liikaa: ne halusivat säilyttää suuren osan päätösvallasta itsellään. Liittovaltiohankkeen mureneminen ei kuitenkaan jarruttanut yhteistä rahaa, ja euro otettiin käyttöön tilivaluuttana 1999 ja lopuksi seteleinä ja kolikoina 2002.

Rahaliitto ilman poliittista liittoa oli monelle kummajainen.

– Historiassa ei ole yhtään esimerkkiä sellaisesta rahaliitosta, joka olisi kestänyt ilman kytkeytymistä yhteen valtioon, varoitti esimerkiksi Saksan keskuspankin ja euroalueen keskuspankin EKP:n johtokuntaan kuulunut Otmar Issing.

Itsenäisillä valtioilla on tavallisesti käytössään kaksi pääasiallista tapaa tehdä talouspolitiikkaa:

* rahapolitiikka: mahdollisuus nostaa tai laskea korkoa sekä oman valuutan (ulkoista) arvoa talouden suhdanteisiin vaikuttamiseksi

* finanssipolitiikka: mahdollisuus kasvattaa tai supistaa julkisen sektorin menoja sekä korottaa tai alentaa veroja talouden suhdanteisiin vaikuttamiseksi

Rahaliiton
suitset löysällä


Euro merkitsi sitä, että rahapolitiikka katosi jäsenmaiden kansallisesta työkalupakista. Rahaliiton synnyttäjät tiesivät, että yhteinen raha ilman yhteistä politiikkaa oli kunnianhimoinen tavoite. Siksi he kehittivät kaksi tapaa, jolla estettäisiin niin yhteisen keskuspankin hyödyntäminen jäsenmaiden budjettivajeiden tilkitsemiseen kuin yksittäisten jäsenmaiden holtiton taloudenpitokin.

Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi yhteisestä keskuspankista EKP:sta tehtiin hyvin itsenäinen elin, joka ei ollut minkään jäsenmaan tai jonkin toisen EU-elimen käskettävissä. EKP:n tehtäväksi kirjattiin hintavakauden ylläpito.

Holtiton taloudepito puolestaan haluttiin saada kuriin niin kutsutulla vakaus- ja kasvusopimuksella, jossa rahaliiton jäsenmaat lupasivat pitää julkisen sektorin alijäämän alle kolmessa prosentissa suhteessa kansantuotteeseen ja julkisen velan alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen.

Finanssikriisistä alkaneen myllerryksen jälkeen näistä ehdoista ei ole mitään jäljellä, koska kukaan ei enää piittaa niistä.

EKP:n piti alunperin huolehtia vain euron ostovoimasta (pitämällä hintojen nousuvauhti eli inflaatio kurissa). Nyttemmin EKP on lainannut maksuvaikeuksiin ajautuneille pankeille satoja miljardeja euroja ja tukenut maksuvaikeuksiin ajautuneita maita ostamalla jälkimarkkinoilta kymmenien miljardien eurojen edestä niiden valtionlainoja. Samaan tapaan ovat kriisin myötä joutuneet toimimaan myös monet muut maailman suuret keskuspankit.

Lisäksi eurovaltiot ovat itse antaneet lainaa Kreikalle, Irlannille ja Portugalille – mikä Deutsche Bankin raportin mukaan merkinnee niin kutsutun Lissabonin sopimuksen (eli EU:n perustuslain) rikkomista: sopimuksessa jäsenmaita nimen omaan kielletään avustamasta talousvaikeuksiin ajautuneita jäsenvaltioita.

Oikeudellinen kiistely jäsenmaiden tuista sai yhden ratkaisun, kun Saksan perustuslakituomioistuin 7. syyskuuta tänä vuonna päätti, että maan osallistuminen velkaisten euromaiden pelastustoimiin on laillista.

Tuomioistuin edellytti tosin, että vastedes Saksan hallituksen on saatava parlamentin budjettivaliokunnalta aina erikseen lupa osallistua pelastusoperaatioihin.


Vakaussopimuksessa mainitut prosenttirajat ovat käytännössä olleet pelkkää paperia viimeistään siitä saakka, kun euron mahtimaa Saksa 2005 rikkoi itse budjettivajesääntöä. Yleisenä kurinpitäjänä esiintyneen Saksan rikkomuksen jälkeen muutkaan euromaat eivät enää ottaneet sääntöjä todesta.

Valuviat
tiedossa


Euroliiton valuviat olivat tiedossa, kun liitosta päätettiin. Miksi EU-maat silti halusivat synnyttää rahaliiton?

– Koska idea eurosta oli vallannut eurooppalaisen eliitin mielet, yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti Paul Krugman pohti tammikuussa 2011.

– Britanniaa lukuun ottamatta – jossa Gordon Brown suostutteli Tony Blairin jäämään euron ulkopuolelle – poliittiset johtajat ympäri Euroopan joutuivat siinä määrin hankkeen romantiikan pauloihin, että kaikki epäilijät sysättiin heti valtavirran ulkopuolelle, Krugman kirjoitti The New York Timesissa.

Euro näytti menestystarinalta. Euron kurssi suhteessa muihin valuuttoihin laski ensin, mutta lähti nousuun 2002 puolivälissä. Sijoittajat alkoivat kohdella euromaita yhtenäisenä ryhmänä: Kreikan valtiokin sai nyt markkinoilta lainaa samalla korolla kuin Saksa.

Menestys sisälsi katastrofin siemenet. Monet eteläisen Euroopan maat (esimerkiksi Kreikka ja Espanja) olivat pitkään kärsineet pääomapulasta, kun sijoittajat olivat lainanneet niille vain korkeilla koroilla. Nyt alhainen eurokorko sai he humaltumaan ja ottamaan lainaa yhä enemmän.

Lainahumalaiset maat saivat jättimäisiä lainoja etenkin saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeilta, ja tämän takia velkailottelusta tuli suuri ongelma euron ytimessä.

Kiinteistöissä
kasvoi kupla


Talouskuplat kehittyvät usein kiinteistöalalle, ja niin kävi nytkin. Niin Espanjassa kuin Irlannissakin kolmetoista prosenttia työvoimasta työskenteli rakennuksilla vuonna 2007, ja kiinteistökupla puhalsi asuntojen ja liikekiinteistöjen hinnat taivaisiin.

Kreikka oli yksi pahimmin velkaantuneista euromaista. Yleistoheloinnin lisäksi Kreikka jäi kiinni pahasta valheesta maan neuvoteltua itsensä euroryhmän jäseneksi 2001. Kreikan todellinen budjettivaje ja valtionvelka olivat paljon ilmoitettua suuremmat. Sijoittajat eivät olleet mielissään.

Muun maailman jo hiljaksiin noustessa taantumasta 2009 lopulla euromaiden talous jumitti yhä pahemmin. Ne joutuivat juuri siihen ansaan, josta EU:n rahaliiton arvostelijat varoittivat: niiden työkalupakista puuttuivat ne keinot (etenkin oman valuutan devalvointi eli ulkoisen arvon alentaminen), joilla valtiot perinteisesti ovat kuplien puhkeamisen jälkeen panneet talouden pyörät pyörimään.

Nyt oman valuutan ulkoista arvoa ei voinut alentaa, koska omaa valuuttaa ei enää ollut. Vapaasti markkinoilla hintansa hakevan euron arvoa olisi toki voitu yrittää nostaa tai laskea esimerkiksi euroalueen keskuspankin toimin, mutta taloutensa kunnossa pitäneille maille euron halventuminen olisi ollut kielteinen ilmiö.

Saksan Otmar Issing varoitti 2010 lopulla, että vajemaiden tuhlailu on asettanut koko euron tulevaisuuden kyseenalaiseksi.

"Liian vähän,
liian myöhään"


EU:n on ollut vaikea sopia yhteisistä toimista, koska jäsenmaiden tilanteet ovat olleet niin erilaisia.

Saksa selvisi finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta melkein kuivin jaloin. Saksalaistenkin veronmaksajien halu tukea ylivelkaantuneita maita – tai uhkarohkeita saksalaispankkeja – on huvennut samaa tahtia kuin euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat julkistaneet yhä uusia tukiohjelmia.

Tukitoimet ja pelastuspaketit ovat aina olleet kompromisseja, ja nopeita päätöksiä odottavista markkinoista riippumatta niistä on päästy sopuun vasta raastavien neuvotteluiden jälkeen.

– Liian vähän, liian epävarmasti ja liian myöhään - tämä on ollut EU-maiden johtajien vakiotapa reagoida euroalueen velkakriisiin, EU-parlamentin talous- ja rahapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Sharon Bowles sanoi The New York Times -lehdelle loppukesästä 2011.

Velkamaille laaditut tukipaketit näyttävät nyt johtavan kuin takaoven kautta euroalueen poliittisen yhdentymisen syvenemiseen: rahapolitiikan ohella yhteisesti päätettävien asioiden pöytään otetaan hiljaksiin yhä enemmän myös finanssipoliittisia kysymyksiä.

Finanssikriisin perusta
pitkään piilossa


Euroopassa ajateltiin pitkään, että finanssikriisi on yhdysvaltalainen ilmiö, eikä se koske meitä.

Finanssimyrskyn iskettyä jo täydellä teholla syyskuun puolivälissä 2008 silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen koetti rauhoitella suomalaisia:

 – Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja . . . Mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta.

Kataisen vääräksi osoittautunut arvio kertoo siitä, miten vähän finanssikriisin perustekijöitä tuolloin tunnettiin. Yhdysvalloissa oli päässyt kasvamaan mätä korttitalo, jonka olemassaolosta ei tiedetty mitään.

Talouden globalisaatiosta on puhuttu jo ainakin parikymmentä vuotta, mutta silti se pääsi yllättämään: kukaan ei ymmärtänyt, miten tiukkoja siteitä oli syntynyt erilaisten markkinoiden sekä Yhdysvaltain ja Euroopan talouksien välille.

Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, asuntolainamaksunsa laiminlyöneet kansalaiset Atlantin toisella puolella aiheuttivat laman myös Suomessa.

-> Miksi pankit joka puolella hullaantuivat yhdysvaltalaisista riskisijoituksista? (juttu julkaistaan tiistaina 13.9. klo 9.30)

Taloussanomien kriisipaketin johdantojuttu: Talous rikki jo yli tuhat päivää (julkaistu 11.9.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    6. 6

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    7. 7

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    8. 8

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    9. 9

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    10. 10

      Haluatko jo 61-vuotiaana eläkkeelle? Katso, paljonko voit saada eläkettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    7. 7

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    8. 8

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    9. 9

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    10. 10

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää