Talouskriisi: Tämä kaava tuhosi Wall Streetin

Finanssikriisi levisi nopeasti Yhdysvalloista muualle maailmaan. Kriisin iskettyä paljastui, millaiseen ansaan Wall Street oli itsensä houkutellut, kerrotaan talouskriisisarjassa tänään.


Finanssikriisin nopea leviäminen oli osittain seurausta kahdesta tekijästä, jotka muuten ovat viime vuosina lisänneet kasvua ja tuottavuutta maailmantaloudessa.

Globalisaation ansiosta suurimmat rahoitusalan yritykset ja sijoittajat toimivat kaikkialla maailmassa, ja raha liikkuu tuottoa etsiessään maiden rajoista piittaamatta. Internet sekä tietokoneiden ja ohjelmistojen jatkuva tehostuminen ovat puolestaan nopeuttaneet arvopaperimarkkinoiden toimintaa entisestään.

Tietotekniikan kehitys on astunut samaa tahtia johdannaisten kehityksen kanssa. Tietokonemallit ovat mahdollistaneet yhä monimutkaisempien johdannaistuotteiden kehittelyn.

Suuri osa sijoitustuotteiden kaupasta – kuten osake- ja osakejohdannaiskaupasta – on ollut tietokoneiden käymää vähintään parinkymmenen vuoden ajan. Tämä tarkoittaa, että sijoittajien ja niiden puolesta toimivien välittäjien tietokoneet hoitavat kaupat automaattisesti ilman ihmisten väliintuloa. Ihmisiä on tarvittu vain, kun tietokoneet on ohjelmoitu tekemään kauppoja halutuilla hintatasoilla.

Australialainen analyysiyhtiö FN Arena arvioi, että "supernopeita tietokoneita ja nokkelia tietokoneohjelmia käyttävä pikakaupankäynti (high-frequency trading) vastasi Yhdysvalloissa 2009 noin 70 prosentista osakekauppaa".

Supernörtit putosivat
omaan kuoppansa


Suuret investointipankit ja sijoittajat ovat palkanneet matemaatikkoja ja fyysikkoja kirjoittamaan algoritmeja, eli menetelmiä ja malleja, joiden ohjaamina tietokoneohjelmat toimivat. Heitä kutsutaan yleensä englanninkielisellä termillä quantitive analysts (kvantitatiiviset analyytikot), joka usein lyhennetään muotoon "quants".

Finanssinörttejä kuvattiin innokkaissa talouslehdissä maailman fiksuimmiksi ihmisiksi – vihkiytymättömien tuntui olevan mahdotonta ymmärtää heidän työtään tai aikaansaannoksiaan.

Finanssikriisin puhjettua tosin alettiin kysyä, ymmärsivätkö he itsekään, mitä olivat tekemässä.

Yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja kirjailija Richard Dooling ihmetteli näiden nörttien toimia kirjoituksessaan The New York Timesissa:

– Jotenkin nuo nerokkaat quantsit – parhaat ja terävimmät nörtit, jotka Wall Street oli palkannut – syöttivät supertietokoneisiinsa tuhannen miljardin dollarin edestä subprime-asuntolainoja, lisäsivät joukkoon johdannaisia, sekoittivat keitosta tietokonealgoritmeilla, ja katso – he loivat 62 000 miljardin dollarin edestä kuvitteellista varallisuutta.

– Finanssikriisin levitessä (tietokoneviruksen tavoin) maapallon hermojärjestelmää (internet) pitkin meidän on syytä kysyä, olemmeko  kolossaallisesti pystyneet vetämään itseämme nenästä tietokoneiden avulla. Loppujen lopuksi Wall Streetin jumalat rakastivat johdannaisia, koska ne olivat kokonaan ihmisten toteuttaman sääntelyn tuolla puolen. Ja kuka sitä kaikkea valvoi? Koneet.

Wall Streetin neropatit putosivat lopulta varsin yksinkertaiseen kuoppaan: koko finanssimaailma päätyi käyttämään aivan liian samanlaisia malleja laskiessaan erilaisten johdannaisten riskejä.

David Li ratkaisi
pankkien riskipulman


Asuntolainoista johdannaisia paketoineilla investointipankeilla oli aluksi piinallinen ongelma. Niillä ei ollut mutkatonta keinoa arvioida todennäköisyyttä eli riskiä, jolla eri lainojen ottajat jättäisivät velkamaksunsa hoitamatta.

Investointipankkien pulma ratkesi, kun yhdysvaltalaisella JP Morgan Chasella työskennellyt kiinalaissyntyinen vakuutusmatemaatikko David Li maaliskuussa 2000 julkisti tutkimuksen aiheesta.

Li oli kehittänyt kaavan kuvaamaan todennäköisyyttä, jolla kaksi eri lainanottajaa ajautuisi maksukyvyttömäksi samaan aikaan. Kaava näytti ratkaisevan yksinkertaisella tavalla rahoitusyritysten ikuisen riskienhallintaongelman, ja se levisi nopeasti melkein kaikkien pankkien, sijoitusyhtiöiden ja luottoluokitusyhtiöiden käyttöön.

– Cdo- ja cds-markkinoilla oli jo valmiiksi hyvä veto, mutta nyt ne tulivat hulluiksi, kirjoittaa John Lanchester kirjassaan Whoops!.

Riskejä kuvaavissa kaavoissa otetaan tavallisesti huomioon menneet tapahtumat: miten usein vastaavantyyppiset luotot ovat aiemmin jääneet maksamatta.

David Li ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan historiatietoa uudenlaisten sijoitustuotteiden maksukyvyttömyystilanteista. Sen sijaan hän käytti yksittäisten luottojen maksukyvyttömyyden mittarina luottohäiriön varalle otetun cds-arvopaperin markkinahintaa.

Yksinkertaistettuna (!?): jos pankki haluaa rakentaa cdo-arvopaperin yritys A:n ja yritys B:n velkakirjojen pohjalta, Lin malli ennustaa A:n ja B:n velkakirjojen pohjalta synnytettyjen cds-johdannaisten avulla, miten todennäköisesti A ja B joutuvat maksukyvyttömäksi samaan aikaan.

Lin kaavassa oletetaan, että cds-markkinat osaavat arvioida eli hinnoitella oikein maksukyvyttömyyden riskin. Investointipankkien riemuksi Li näytti keksineen kaavan, jolla saattoi arvioida mille tahansa velkanipulle yhden luvun kuvaamaan koko nipun sisältämää riskiä.

Kaavan avulla niin sijoittajat kuin luottoluokittajatkin vapautuivat rasitteesta, että niiden pitäisi itse osata arvioida velkanippujen riskiä tutkimalla erikseen jokaisen nippuun kuuluvan yksittäisen luoton riskin.

– Tämän tuloksena melkein mitä tahansa – yrityslainoja, pankkilainoja, asuntolainavakuudellisia arvopapereita, mitä vain halusi – saattoi nyt paketoida yhdeksi arvopaperiksi, jonka luottoluokitus oli paras mahdollinen, Felix Salmon kirjoitti Wired-lehdessä.

Lin kaava suolsi
suotuisia riskiarvioita


David Lin kaava tuotti parhaan luottokelpoisuuden melkein millaiselle sijoituksille vain: esimerkiksi cdo:ta koottaessa vähiten huonon luokituksen (esimerkiksi yhden A:n) saaneet lainat koottiin omaan ryhmäänsä – ja tuo yhdistäminen tuotti kolmen A:n arvopaperin. Tämä johtui siitä, että todennäköisyys eri lainanottajien samanaikaiselle maksukyvyttömyydelle oli kaavan mukaan olemattoman alhainen.

Loppujen lopuksi investointipankit alkoivat rakennella sellaisiakin cdo:ita, joiden pohjana käytettiin aiemmin rakennettujen cdo:iden huonoimpia luottoluokituksia saaneita siivuja.

– Näin syntyneet instrumentit tunnettiin nimellä cdo-squared (cdo potenssiin kaksi), jotka olivat tuossa vaiheessa niin kaukana alkuperäisistä lainoista, että kenelläkään ei enää ollut hajuakaan siitä, mitä ne sisälsivät. Mutta se ei haitannut. Lin kaava ratkaisi kaiken, Felix Salmon kirjoitti.

Lin kaavaa käytettiin laskemaan hinta yhteensä satojen miljardien dollareiden arvoisille cdo-paketille.

Kaava sisälsi kuitenkin mustan aukon.

Markkinoilla oli ollut cds-vakuutuksia esimerkiksi asuntolainojen maksukyvyttömyyttä vastaan vasta alle kymmenen vuotta. Asuntokuplan seurauksena asuntojen hinnat olivat nousseet koko tuon kymmenen vuotta, eivätkä ihmiset olleet lyöneet laimin asuntolainojensa korkojen ja lyhennysten maksua.

Lin kaava tuotti yltiöpäisen alhaisia riskilukuja, mutta kukaan ei huomannut tai halunnut huomata sitä. Kaavan ansiosta investointipankit olivat kehittäneet johdannaisautomaatin, joka tuotti niille kymmenien miljardien dollareiden tuotot.

John Lanchesterin mukaan finanssinörtit saivat Lin mallista ja riskilaskelmista tuloksen, jonka mukaan kahdenkymmenen prosentin lasku asuntojen hinnoissa oli niin epätodennäköinen, että se tapahtuisi vain kerran useiden miljardien vuosien aikana.

Tietokonemallien ulkopuolisessa todellisuudessa tuosta epätodennäköisestä tapahtumasta tulikin sitten täyttä totta.

LTCM kuin enne
tulevasta


David Lin kaava tai rahoitusneropattien historiakäsitys eivät lopulta ulottuneet edes 1990-luvun loppuun. Silloin kaatunut iso ja paljon markkinariskiä ottanut Long Term Capital Management -rahasto LTCM oli käyttänyt monimutkaisia matemaattisia malleja löytääkseen markkinoilta yhä uusia tuottomahdollisuuksia.

LTCM oli investoinut valtavasti korkojohdannaisiin ja Venäjän markkinoille. Sitten Venäjä ei enää suoriutunut velkamaksuistaan, ja maailman rahamarkkinoilla koettiin pienimuotoinen kaaos, kun LTCM tyhjensi valtavaa sijoitussalkkuaan pystyäkseen vastaamaan omista veloistaan.

LTCM oli niin paljon velkaa pankeille ja muille rahoitusalan yrityksille, että New Yorkin osavaltion keskuspankki kokosi joukon yrityksiä ostamaan vipurahaston ja vastaamaan sen veloista.

Pääomamarkkinat meinasivat jäätyä, ja liittovaltion keskuspankki kevensi rahapolitiikkaa saadakseen markkinat jälleen toimimaan.

Viranomaisten järjestelemä kuvio näytti onnistuneen hienosti: markkinavoimat huokaisivat helpotuksesta, ja entinen meno pääsi pian jatkumaan.

Yhdysvaltalaisen George Mason -yliopiston taloustieteen professori Tyler Cowen arvioi kuitenkin, että valtion väliintulo ei ollutkaan viisas ratkaisu.

– Lainanantajat pitivät Long-Term Capitalin pelastamista ennakkotapauksena ja alkoivat uskoa, että keskuspankki korvaisi niiden lainat huonossa kunnossa oleville rahoitusalan yrityksille – ainakin niin kauan kuin nuo yritykset uhkaisivat maailmanlaajuisia luottomarkkinoita. Tämän turvallisuudentunteen ansiosta kehnoin perustein myönnettyjen luottojen jako kukoisti, Cowen kirjoitti The New York Timesissa.

LTCM-pelastusoperaation jälkeen markkinoilla alettiin puhua käsitteestä "Greenspan put". Tällä tarkoitettiin oletusta, että Fed ja pääjohtaja Alan Greenspan tulevat aina estämään suuremmat myllerrykset markkinoilla alentamalla korkotasoa.

-> Kenen olisi pitänyt huomata, että luotonanto ja johdannaiset riistäytyivät käsistä? (julkaistaan maanantaina 19.9.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tulli paljasti postimyyntiyrityksen törkeän veropetoksen – 2 miljoonan euron mätkyt

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    4. 4

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    5. 5

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    6. 6

      Tesla aikoo rakentaa jopa kolme uutta jättitehdasta – Suomen saumat paranivat?

    7. 7

      Pakkasen kiristyminen voi moninkertaistaa sähkönkulutuksen – näin vältyt yllätyksiltä

    8. 8

      Noropotilaatkin jonottavat terveyskeskuksessa – kipeän työntekijän oma ilmoitus säästänyt aikaa ja rahaa

    9. 9

      Viro aikoo korottaa olutveroa 70 % parhaaseen myyntiaikaan – Olvia jännittää

    10. 10

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    2. 2

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    5. 5

      Viro aikoo korottaa olutveroa 70 % parhaaseen myyntiaikaan – Olvia jännittää

    6. 6

      Siwojen ja Valintatalojen yt:t päättyivät: 51 kauppaa lopettaa, 206 työpaikkaa katoaa

    7. 7

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    8. 8

      Puolet Kampin kauppakeskuksesta myydään

    9. 9

      Tesla aikoo rakentaa jopa kolme uutta jättitehdasta – Suomen saumat paranivat?

    10. 10

      Kelan omat työntekijät huolestuivat ruuhkista: ”Jälleen yksi varoittava esimerkki”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää