Kiviniemi – globalisaation uusin uhri

Kolumni
Keskustapuolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemen päätös jättää paikkansa jo kahden vuoden jälkeen tuli yllätyksenä.


Päätöksen syistä on ehditty jo esittää laaja joukko oletuksia, eikä lopullista varmuutta ex-pääministerin päätöksen laukaisseesta tekijästä saatane ennen nykyisen päättäjäpolven muistelmien julkaisemista. Päätös kertoo joka tapauksessa paljon keskustapuolueen tilanteesta.

Keskusta on parin viime vuosikymmenen mittaan menettänyt nopeasti asemiaan Suomen politiikan mahtitekijänä. Kun vielä 1970-luvulla maassa oli neljä suurta puoluetta ja joukko pienempiä, nykyisin tunkion ainoana kukkona häärii kokoomus, jonka kannatusprosentti on eri kymmenluvulla kuin kolmen seuraavaksi suurimman puolueen.

Näistä perussuomalaiset paistattelee vielä viime keväisen jytkynsä hehkussa, vaikka puolueen kansanedustajien aikaansaannokset ovat pääosin eduskunnan ulkopuolelta. Sosiaalidemokraatit ovat hallituksen kakkospuolue, jonka yritykset nostaa omaa näkyvyyttään esimerkiksi vakuusvaatimuksilla ovat vähentyneet.

Keskusta taas etsii itseään pitkän pääministerikauden jälkeen. Puolueen johto ei tunnu olevan aivan kannattajakuntansa aatosten tasalla tai kykene toteuttamaan niitä – tämä oli viime kevään jytkyä ehkä eniten voimistanut tekijä.

Talouden avautuminen
syö politiikan pelivaraa


Suomen talouden kansainvälistyminen on muodostunut sekä sosiaalidemokraateille että keskustalle kohtalaisen pulmalliseksi. Kansallisen tason päätöksenteko salli molempien turvata peruskannattajiensa, teollisuustyöläisten ja maataloustuottajien, etuja. Laskun maksoivat säästäjät ja yksityisen sektorin työntekijät.

Ensin mainittujen säästöjä devalvoitiin säännöllisesti viennin työpaikkojen suojaamiseksi ylimitoitettujen palkkaratkaisujen seurauksilta, ja jälkimmäisten eri teitä maksamat verot suojasivat maan huoltovarmuuden lisäksi elintarvikkeiden tehotonta tuotantoa monenlaisine monopoleineen ja tuontisuojineen.

Vuonna 1991, markan viimeiseksi jääneen devalvaation jälkeen, jotkut puhuivat Suomesta banaanitasavaltana. Hirtehisemmät kehottivat heitä vaikenemaan, ettei kukaan keksi alkaa viljellä kasvihuonebanaaneja jossain tundran rajalla. Sen jälkeen saatavissa olisi vain kotimaisia, sormenkokoisia banaaneja 50 markan kilohintaan.

Markan devalvointi ja vuotta myöhemmin seurannut kellutus yhdessä valtion nopeasti kasvaneen velanottotarpeen kanssa toivat Suomenkin poliittiseen keskusteluun käsitteen "markkinavoimat".

Se oli etenkin Esko Ahon (kesk.) hallituksen toimikaudella kätevä mörkö, jota syyttää ikävistä päätöksistä ja myös moittia kohtuuttoman ahneeksi, keinottelijoiden ylläpitämäksi järjestelmäksi. Kuten tavallista, kovimmin markkinavoimia moittivat ne, jotka niistä vähiten tiesivät.

Valtioille lainaavat pääasiassa kansainväliset eläkerahastot, jotka ovat vastuussa huostaansa uskottujen eläkemaksujen säilömisestä tuottavalla ja turvaavalla tavalla tulevien eläkkeiden maksuun. Varoja ei voi lainata tahoille, jotka eivät kykene esittämään uskottavaa suunnitelmaa maksaa niitä takaisin.

Vaikka tämä näyttää edelleenkin olevan monille vaikea ymmärtää, markkinavoimat ovat perustekijä joka on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, jos toimitaan kansainvälisessä taloudessa. Omavaraisuutta sitten toteutetaan Pohjois-Koreassa...

Sosiaalidemokraatit ovat menettäneet asemiaan markkinavoimien vietyä työllisyyden pois kotimaan politiikan hallinnasta, kansainvälisten yritysten käsiin. Kansallisen tason päättäjät voivat enää toteuttaa työllistämisen edellytyksiä suosivaa politiikkaa ja toivoa parasta.

Keskustan ongelma on vielä hankalampi. Puolueen pitäisi sekä saada jalansijaa kaupungeissa että kyetä turvaamaan maatalousväestön edut. Mari Kiviniemen toivottiin nousevan kaupunkiväestön suosioon. Hän oli nuori, koulutettu, kansainvälinen ja sanavalmis. Eropäätös kertoo, että oman puolueen peruskannattajiin nämä avut eivät tehonneet yhtä hyvin.

Entäs sitten,
keskusta?


Keskustapuolue valitsee ensi kesäkuun puoluekokouksessa Kiviniemen seuraajan. Tällä hetkellä vahvimmin virkaa tavoittelevat pitkän linjan veteraanit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen. Nuoremman polven keskustanimiä alettaneen vähitellen nostaa esille, mutta heidän ongelmansa on tuntemattomuus.

Takaisin suureksi havittelevan puolueen puheenjohtaja tarvitsee maanlaajuista näkyvyyttä ja jonkinlaisia aiempia ansioita tililleen.

Useat puolueen tällaisista edustajista ovat kuitenkin estyneitä kuka vaalirahasotkun, kuka perheen perustamisen vuoksi. Kuka tahansa nuoremman polven edustaja saa myös vastaansa samat pulmat kuin Kiviniemi: maaseudun peruskeskustalaiset ja yllä mainitut vanhat herrat.

Pekkarisen ja etenkin Väyrysen ongelma on päinvastainen kuin keskustan nuorten. Valtaosa äänestysikäisistä muistaa heidät jopa paremmin kuin haluaisi.

Väyrynen esitteli tavoitteitaan viimeksi kevään presidentinvaaleissa. Hän haikailee eroon Euroopan unionista (EU) ja läheisempään yhteistyöhän Ruotsin kanssa. Epäselvempää on paitsi se, miten tämä käytännössä toteutetaan, myös se, haluaako Ruotsi muuttaa suuntaa porskuttaessaan kaikessa rauhassa euron vanavedessä.

Pekkarisen laajemmista poliittisista linjauksista on vaikea arvioida mitään. Hän ei ole visioitaan liiemmälti esitellyt vaan toiminut lähinnä puoluejohdon päätösten toimeenpanijana. Molempien ansioita heijastelevat poliittiset termit väyrystely ja pekkarointi.

Keskusta menee uuden puheenjohtajansa johdolla syksyn kuntavaaleihin. Olipa nuijan varressa kuka tahansa, hänen tilanteensa ei ole kadehdittava.

Maan talous ei salli suuria lupauksia esimerkiksi tulonsiirroista heikommin toimeen tuleviin kuntiin, ja perussuomalaiset yrittävät kaikin voimin houkutella esimerkiksi EU:ta ja muuta talouden integraatiota vastustavia äänestäjiä omien Putous-hahmoja muistuttavien ehdokkaidensa taakse.

Oppositiopuolueiden kisa protestiäänistä värittää kuntavaaleja. Samalla niiden osuus kokonaisäänistä antaa tuntumaa siihen, paljonko opposition tarjoamien vaihtoehtojen todellisuudessa uskotaan vastaavan nykymaailman tarpeita.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Ulla Nord lähti etsimään ”kadonneita” miehiä – kolkutteli heidän oviaan ja auttoi kädestä pitäen

    7. 7

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    8. 8

      Savo-Solar sai puolen miljoonan rahoituksen aurinkokeräimelleen

    9. 9

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    10. 10

      Korkokatto isommillekin vipeille? Pikaluottoja halutaan suitsia tiukemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    6. 6

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    7. 7

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    8. 8

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    9. 9

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    10. 10

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    6. 6

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää