Demokratia kaipaa päivitystä

Kolumni
Kreikan nopeutuva luisu kohti maksukyvyttömyyttä ja todennäköisesti IMF:n holhoukseen ajautumista kertoo enemmän demokratian kuin Kreikan talouden kriisistä.


Jäsenyys euroalueessa poisti tekijöitä, jotka ohjasivat Kreikan talouspoliittisia valintoja. Tämä johti siihen, että kansan ääniä ostamaan pyrkinyt poliittinen johto ajautui nykyiseen, kriisiin johtaneelle tielle.

Koska kehittyneemmätkin taloudet ovat alttiita tartunnalle, olisi ehkä hyvä varautua haasteisiin, joita globalisoituva talous asettaa demokratialle. Samalla olisi aika päivittää äänestykseen perustuvia yhteiskuntajärjestelmiä. Toinen vaihtoehto kun on sitten Kiinan ja Singaporen tyylinen järjestelmä, jossa päätöksenteko on keskitetty tahoille ja jotka ovat vain muodollisesti vastuussa kansalaisilleen.

Talouden globalisaation ja demokratian etuja tuskiin kiistää tosissaan enää kukaan. Kuten Winston Churchill totesi, demokratia on huonoin mahdollinen yhteiskuntajärjestelmä, jos lukuun ei oteta kaikkia muita ihmiskunnan historiassa jo kokeiltuja.

Yksinvaltiuden ja yksipuoluejärjestelmien tuomat tyrannian ja mielivallan varjopuolet ovat selvät, ja vaikka joku valistunut itsevaltias osaisikin asettaa kansansa hyvinvoinnin oman etunsa edelle, ei hänen linjaustensa kestävyydestä ole silti takeita.

Rooman keisareiden joukossa oli muutamia valistuneita itsevaltiaita, mutta heidän tekemisensä valuivat hukkaan useimmiten viimeistään kaksi vallanvaihdosta myöhemmin.

Preussin Fredrik Suurta on pidetty itsevaltiaista valistuneimpana. Rautakansleri Otto von Bismarckin ohjauksessa hänen luomansa järjestelmä oli hyvää vauhtia sekä nousemassa maailman supervaltojen joukkoon että modernisoimassa itäistä Eurooppaa ja Venäjää, kun keisari Vilhelm II erotti Bismarckin. Saksa ajautui tielle, joka lopulta johti viime vuosisadan suursotiin ja muun muassa Venäjän nykyiseen alennustilaan.

Venäjällä Pietari ja Katariina Suuren yritykset liittää maa kansainväliseen järjestelmään tukahtuivat viimeistään viimeisten Romanov-suvun tsaarien kyvyttömyyteen. Romanovit eivät pystyneet ohjaamaan maata kokonaisedun suuntaan omista ja eri painostusryhmien eduista piittaamatta.

Kaikki silloiset talousmahdit olivat kyllä innolla mukana kehittämässä Venäjää. Tämä sinänsä muistuttaa enteellisellä tavalla Kiinan nykytilannetta.

Nykydemokratian
pulma


Demokratian nykyisin käytettävän version perusongelma on vallan ja vastuun erottaminen toisistaan. Kun jokainen tietyn iän saavuttanut kansalainen saa osallistua päätöksentekoon yhtäläisesti, päätökset tahtovat luisua suurimman – tai suuriäänisimmän – ryhmittymän lyhyen aikavälin etujen mukaisiksi.

Esimerkiksi valtion talouspolitiikan linjaukset koskevat viime kädessä sitä, mitä valtio voi kansalaisilleen tarjota ja kenen kustannuksella. Kun tulot eivät jakaudu tasan eri väestöryhmien kesken, joutuu osa suurituloisimpien tuloista pienituloisempien päätäntävallan alaiseksi.

Pyramidista vain yksi seitsemäsosa on korkeammalla kuin sen puoliväli. Periaatteessa vähemmän kuin keskituloja saavat voisivat siis äänin 7–1 päättää jakaa väestön korkeatuloisimman kahdeksanneksen tulot keskenään. Progressiivinen tulovero on tätä jo jossain määrin pitkän aikaa tehnytkin, ja ainakin toistaiseksi järjestely on toiminut. Alempien tuloryhmien poliittinen johto on ymmärtänyt vain lypsää ja keritä korkeatuloisia teurastamisen sijasta.

Suljetussa taloudessa, jossa sekä tuotanto että omaisuudet olivat pääosin kotimaassa, järjestelmä pääosin toimi kohtalaisesti – satunnaisia lakkoja ja devalvaatioita lukuun ottamatta. Valtioiden oli verraten hankala ottaa velkaa muualta kuin kotimaasta, mikä asetti tehokkaan rajan niiden menojen kasvulle. Pääomaliikkeiden ja kansainvälisen kaupan vapautuminen on 1970-luvulta alkaen kuitenkin helpottanut velkaantumista. Siten se on lisännyt kiusausta tarjota äänestäjille enemmän vaalitäkyjä kuin mihin varat todellisuudessa ovat riittäneet.

Velkoja uusimalla, toisin sanoen maksamalla Visa-lasku automaatista nostetulla käteisellä kuukaudesta toiseen, on meno voinut jatkua ja valtioiden velat kasvaneet. Markkinatalousmaista velaton lienee ainoastaan öljyllä rikastunut Norja. Tärkeimpien talouksien, Saksan, Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Japanin valtiontalous rikkoo Maastrichtin sopimuksen velkaantumisrajoitteita. Kreikka on nyt ehtinyt ensimmäisenä tämän polun päähän, ja sen suuntavalintoja ihmetellään useilla tahoilla.

Miten muuttaa
järjestelmää


Tietyssä mielessä on ironista, että demokratian kehtona pidetty Kreikka on ensimmäisenä myös osoittanut järjestelmän toimimattomuuden. Pitää kuitenkin muistaa, että antiikin Kreikka ei ollut yksi maa, vaan pikemminkin joukko yhteisen kielen ja kulttuurin omaavia kaupunkivaltioita ja muita pienvaltoja. Näistä johtavaan asemaan nousseessa Ateenassa oli noin kaksisataa vuotta voimassa järjestelmä, jossa kaikki täysikäiset vapaat miehet saivat osallistua päätöksentekoon.

Samoihin aikoihin toimineessa Rooman tasavallassa äänioikeutettuja olivat miespuoliset Rooman kansalaiset. Toisin sanoen, päätöksiä tehtiin vain hyvin rajoitetun ihmisryhmän antamin valtuuksin.

Rajoitettu äänestysoikeus piti antiikin demokratioita edes jossain määrin kaidalla tiellä. Ateenan vauraus, ja poliittinen voima, perustuivat kaupankäyntiin. Siksi kauppiaat ja laivanvarustajat valvoivat etujaan tarkasti, ja harva halusi edes esittää mitään niiden kanssa ristiriitaista linjausta.

Roomassa tasavallan perusta oli puolestaan maatalous, ja korkeimman lainsäätäjäelimen eli senaatin jäseneksi kelpasivat vain yli 35-vuotiaat maata omistavat miehet, joiden arveltiin jo omistavan iän tuomaa kokemusta. Tämä piti pitkän aikavälin poliittiset linjaukset jotakuinkin tasavallan tärkeiden etujen mukaisina. Ilmankos Yhdysvaltojen perustajat kopioivatkin ahkerasti Rooman tasavallan järjestelmää liittovaltion perustuslakiin vuonna 1783.

Henkilö ja ääni -periaate sopii kohtalaisesti yksinkertaisiin päätöksiin. Esimerkiksi koululuokka voi äänestää, mennäänkö luokkaretkellä Suomenlinnaan vai Seurasaareen, tai syödäänkö retkipäivällinen hampurilaispaikassa vai pizzeriassa. Tällöinkin pitää toisinaan muistuttaa äänestäjiä päätösten hintalapuista. Täysin vapaalla valinnalla luokkaretken kohteeksi todennäköisesti valittaisiin Disneyland.

Vielä huonommin äänestäminen sopii tilanteeseen, jossa luokan pitää päättää kuka viulut maksaa. Puhumattakaan siitä, että luokka äänestäisi edustajansa päättämään opetussuunnitelmasta, tuntijaosta ja lukukausien pituudesta. Yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva mies/nainen ja ääni -demokratia kuitenkin toimii juuri näin.

Yhteys äänestäjän vallan ja vastuun väliltä on kadonnut. Yhteys kaipaa palauttamista. Esimerkiksi yhtiökokouksissa käytettävä euro ja ääni -periaate voisi toimia, jos maksetulla veroeurolla saisi yhden äänen. Tämä siirtäisi päätösvaltaa niille, jotka kalaasin myös kustantavat.

Suomen kunnissa tätä aikoinaan myös noudatettiin, ja kunnat olivat tuolloin myös selkeämmin omavaraisia. Valtuusto ei voinut päättää esimerkiksi suurista julkisista hankkeista ja sitten hakea korotusta valtiolta saamiinsa tulonsiirtoihin, vaan kunta eleli pakosta suu säkkiä myöten.

Toinen esimerkkitapaus on Britannia, jossa äänioikeutta 1800-luvulla vähitellen laajennettiin maanomistajista myös teollisuuden ja kaupan parissa työskenteleviin talouden rakenteiden teollistuessa.

Vähemmän raadollinen, ja vaikeammin manipuloitava tapa kehittää äänioikeutta olisi mitata äänestämään pyrkivän henkisiä valmiuksia tehdä vastuuntuntoisia päätöksiä.

Poliittisesti kroonisen epäkorrekti amerikkalainen tieteiskirjailija Robert Heinlein ehdotti äänestyskoppiin tietokonetta, jonka arpoman laskutehtävän ratkaistuaan saisi äänensä antaa. Nykyisellä nettitekniikalla tämän voisi samalla yhdistää kotoa äänestämiseen, mikä sekä lisäisi äänestysvilkkautta että nopeuttaisi tuloslaskentaa.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden rukkaaminen ja rajoittaminen herättää taatusti raivokasta vastustusta. Se on kuitenkin maailmanhistoriassa verraten uusi keksintö, eikä neljännes ihmiskunnasta ole sitä edes kokeillut.

Olosuhteiden muuttuessa elinkelpoiset yksilöt ja yhteiskuntajärjestelmät sopeutuvat. Muut seuraavat Grönlannin viikinkejä ja Romanoveja historiankirjojen alaviitteiksi.

Kreikan kokoisesta taloudesta ei koko maailman kannalta ole niin väliä. Sen sijaan samaan suuntaan luisuva Ranska ja pelastuspakettien kasvuun hiljalleen kyllästyvä Saksa, tuontipääoman varassa elävistä Yhdysvalloista puhumattakaan saattavat vielä ehtiä uudistaa päätöksentekoaan.

  • Kommentti

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    2. 2

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    3. 3

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    4. 4

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    5. 5

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    6. 6

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    9. 9

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    4. 4

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    5. 5

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    6. 6

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    7. 7

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    8. 8

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää