Kasvaako Saksan talous edelleen – pakolaisten avulla tai painolastista huolimatta?

Näkökulma
Saksan taloudella näyttää menevän tänäkin vuonna hyvin – myös pakolaisten ansiosta. Heidät nähdään ennusteissa maan talouskasvun kannustimina, eivätkä rasituksena.
Pakolaistulvaa pidetään suurena haasteena, mutta myös ajoitukseltaan hyvänä.

– Sadattuhannet pakolaiset voisivat nyt pitää huolen siitä, että Saksan toinen talousihme jatkuisi, toteaa Henrik Müller Manager-magazinissa.

Tekopyhää tai vängällä väännettyä optimismia? Asiantuntijat tietysti toivovat, että Saksassa kyettäisiin käyttämään hyväksi nyt tarjoutuneet mahdollisuudet, mutta argumentoivat faktoilla. Turvapaikan saaneet pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kvalifioitumaan ja siirtymään työmarkkinoille, ja muutenkin integroitumaan, löytämään paikkansa täkäläisen oikeusvaltion aktiivisina kansalaisina.

Toisaalta kansalaisten ei ole tarvinnut tähän asti panna tikkua ristiin pakolaisten eteen, eikä maksaa heistä aiheutuvia kuluja omasta pussistaan. Julkisen vallan pakolaisavun kuluja taas voi pitää myös investointeina, joiden tuotto riippuu integraation onnistumisesta. Sitä tosin taas uhkaa ja vaikeuttaa muukalaisvastaisten terrori ja vihanlietsonta pakolaisia ja heidän auttajiaan kohtaan.

Saksalla on jo takana menestyksellinen talousvuosi 2015. Pakolaiset voivat tänäkin vuonna osaltaan vaikuttaa kasvun jatkumiseen, toteaa hampurilainen taloustieteilijä Thomas Straubhaar Die Welt -lehdessä. He voivat edistää erityisesti sisämarkkinoiden kasvua, joka on jo sinänsä hyvä asia, mutta tuplasti tärkeää heikkenevän viennin vastapainoksi.

Sisämarkkinoiden kasvua on tukenut myös se, että tavallisilla saksalaisilla on mennyt ehkä paremmin kuin koskaan. Sosiaalivakuutettujen työntekijöiden määrä on noussut ennätykselliseksi, melkein 31 miljoonaan, ja työttömien määrä on laskenut 2,8 miljoonaan, ja supistunut supistunut 10 vuodessa 11,7 prosentista 6,4 prosenttiin. Reaalitulojen kasvun myötä myös kansanalaisten ostovoima on kasvanut.

Nykyinen taloudellinen tilanne on ollut mitä otollisin ottaa vastaan pakolaisia. Maahanmuuttajia tarvittaisiin muutenkin, korostaa Henrik Müller. Ja ilman pakolaisia olisi joka tapauksessa jouduttu miettimään, miten saada houkutelluksi enemmän maahanmuuttajia. Ilman heitä puuttuisi maasta 20 vuoden kuluttua 10 miljoonaa työntekijää, mikäli haluttaisiin pitää talous edes nykyisellä tasolla.

Kun vienti on heikentymässä ja protektionismi nostamassa päätään, iloitsee Thomas Straubhaar kotimarkkinoita elvyttävästä miljoonasta uudesta kuluttajasta. Pakolaiset eivät saa kuitenkaan jäädä suhdanneohjelman luontoisesti valtiollisesti tuetuiksi kuluttajiksi, vaan heidät on saatava tuottajiksi. Silloin pakolaisapu voi toimia pitkän tähtäimen hyvin kannattavana sijoituksena.

Miten hyvin ja nopeasti pakolaisten integroiminen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan voi pitkällä tähtäimellä onnistua, on Müllerin ja Straubhaarin mukaan myös haaste, johon vastaamisessa ei itsestäänselvästi kyetä vastaamaan menestyksellisesti. He kuitenkin korostavat sitä, että se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia, joihin ilman muuta on syytä ja kannattaakin satsata.

Jäitä hattuun heittää Süddeutsche Zeitungin taloustoimittaja Nikolaus Piper. Hän on epäileväisempi pakolaistulvan keskipitkän ajan taloudellisesta autuaaksitekevyydestä. Valtiolla riittää tällä hetkellä vuosibudjettinsa säästöylijäämän reservejä pakolaispuun, mutta niiden käyttö siihen myös hidastaa vanhojen velkojen vähentämistä – ja voi vaikuttaa kuin uudelleen velkaantuminen.

Tähän asti turvapaikan hakijat ovat jo osaltaan vaikuttaneet siihen, että maan bkt on kohonnut. Se ei ole kuitenkaan perustunut vielä siihen, että he olisivat suurin joukoin löytäneet työpaikkoja ja kyenneet rahoittamaan itse kulutustaan. Heistä valtaosan kulutuksen rahoittaa vielä valtio – ja siis reserveistään eikä velaksi, eikä leikkaamalla kuluja muista palveluistaan tai nostamalla veroja.

Pakolaisavun rahoitus synnyttää siis tällä hetkellä työllisyyttä ja kasvua. Piper kuitenkin pelkää, että pian, jo muutaman vuoden kuluttua valtion reservit on syöty. Nykyinen mukava tapa rahoittaa pakolaisapua tulee hänen mukaansa vielä törmäämään rajoihinsa, eikä pidä ollenkaan huonona ajatuksena varustautua sitten vaikeampiin aikoihin.

Pakolaisten vastaanotto ja turvapaikan saaneiden integroiminen on valtava työsarka. Sitä on verrattu velalla toteutettuun Saksojen yhdistämiseen 25 vuotta sitten, myös Piperin analyysissä. Se käynnisti ensin buumin, mutta talouskurin palautuksen jälkeen johti taantumaan. Piper pitää tuolloisia toimia oikeina historiallisessa ulottuvuudessa. Miksei sitten pakolaistulvan tapauksessa?

Pakolaisten tapauksessa voi todella perustellusti epäillä heidän nopeaa työllistymistään. Yritykset odottavat heistä työvoimaa, mutta työllistymiseen vaaditaan paljon koulutusta ja todella pitkää pinnaa. Monet turvapaikanhakijat hakeutuvat kiireellä hanttihommiin voidakseen tukea perhettään. Pidemmälle heitä taas auttaa heti maan mainio oppisopimusjärjestelmä. Mutta haaste on valtava!

Talousasiantuntijat suhtautuvat enimmäkseen optimistisesti Saksan tämänvuotiseen talouskehitykseen. He kantavat enimmäkseen huolta – pakolaistulvan sijaan – maailmanmarkkinoiden kehityksestä, koska Saksa on niistä riippuvainen vientimaa. Kiinan talouden tökkiminen on jo pelästyttänyt pahasti, mutta viennin kasvu taas pitkästä aikaa EU-maihin on ilahduttanut heitä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    2. 2

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    3. 3

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    6. 6

      Turvapaikanhakijoiden määrät laskevat – jo satoja työpaikkoja kadonnut

    7. 7

      Haluaisitko asuntolainan jopa 45 vuodeksi? Viranomainen varoittaa

    8. 8

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    9. 9

      ”Ruuhka on aiheuttanut kohtuutonta haittaa” – Kela palkkaa lisää työntekijöitä

    10. 10

      12 todella outoa temppua työhaastattelussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    4. 4

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    5. 5

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    6. 6

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    7. 7

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    8. 8

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää