Samat tulot: Työttömän veroprosentti 21, työllisen 8,5 – onko oikein?

Työtön maksaa paljon enemmän veroja kuin pienituloinen. Onko tämä kannustavaa politiikkaa vai vahinko?
Jos palkansaaja ansaitsee tuhat euroa kuukaudessa eli 12 000 euroa vuodessa, hän maksaa palkastaan 8,5 prosenttia veroja. Jos työtön saa vuoden ajan päivärahaa saman verran, hänen veroprosenttinsa on 21.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo, että eri tulonlähteiden verotuksen näin suuri ero perustuu 1990-luvun laman jälkeen aloitettuun politiikkaan. Jokainen hallitus puolueista riippumatta on halunnut kannustaa työntekoon.

– Pieni- ja keskituloisille suunnatut verokevennykset saavat aina laajan kannatuksen, hän sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttavat, että kyseessä on tietoinen politiikka.

– Lähtökohtaisesti varmasti sitä enemmän kannustaa töihin, mitä paremmin palkasta jää käteen, varsinkin, kun summaa vertaa sosiaaliturvaan, Lehtinen sanoo.

Laskennallisesti kannustimet ovat Kärkkäisen mielestä parantuneet.

Työllisen ja työttömän tuloerot kasvavat

Samaan aikaan, kun palkkojen verotus on keventynyt, perusturvaetuuksien verotus on Moision mukaan pysynyt kireänä tai jopa kiristynyt.

Pylkkänen huomauttaa, että lisäksi etuudet on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joka yleensä kehittyy heikommin kuin työstä saatavat ansiot.

– Näin katsottuna työllisen ja työttömän tulokehityksen ero vain kasvaa, hän sanoo.

Pylkkänen arvioi, että näin jyrkkään verotuseroon on saatettu päätyä vähän vahingossa.

– Vaikka työttömien verotus ei muutu, he ovat suhteellisesti heikommassa asemassa, koska työllisten verotus kevenee. Päätösten vaikutuksia pitäisi tarkastella myös toisesta suunnasta, hän sanoo.

Onko oikeudenmukaista?

Yli 12 prosenttiyksikön ero tuntuu äkkipäätään epäreilulta. Lehtinen muistuttaa, että tulonsiirtojärjestelmä tulee pienituloisia vastaan olivatpa he pienipalkkaisia tai etuuksien saajia.

Kärkkäisen mielestä ei pidä tarkastella vain yhtä palikkaa vaan koko vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää.

– Sinänsä ei ole mitään väärää, että päivärahoista maksetaan enemmän veroja, kun kompensaatiota tulee muualta, hän miettii.

Moision mukaan verotuksen oikeudenmukaisuuden sijaan yleensä katsotaan, paljonko perusturvaetuudesta jää käteen.

– Voi olla sama, maksetaanko vähän alempaa etuutta ilman veroa tai vähän korkeampaa verollisena, Moisio sanoo.

Kunnille tällä merkitystä.

– Kunnat saavat veroäyrinsä suuruisen osuuden työttömän etuudesta. Se saattaa olla yhtä suuri kuin korkeammasta palkasta maksettu kunnallisvero, Pylkkänen muistuttaa.

Työ vähentää etuuksia

On tavallista, että pitkään työttömänä oleva saa tukia. Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa 2011–2015 todetaan, että toimeentulotukea saatiin yleisesti kotitalouksissa, joissa jokin jäsenistä sai työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai elatustukea.

Ja toisin päin: lähes 94 prosenttia toimeentulotukea saavista kotitalouksista sai jotakin Kelan etuutta.

Pylkkänen huomauttaa, että toimeentulotuki on kotitalouskohtainen ja viimeinen vaihtoehto. Jos puoliso on töissä, tukea ei välttämättä myönnetä. Tuki on myös alikäytetty. Sitä jätetään hakematta niin tiedon puutteen kuin häpeänkin vuoksi.

Moisio kritisoi järjestelmän monimutkaisuutta. Työtuloista tehdään työtulo- ja ansiotulovähennykset ja toisaalta osasta etuuksia maksetaan veroja, osasta ei.

– On aika vaikea hahmottaa, mikä on eri etuuksien taso.

Lehtinen muistuttaa kannustinloukuista.

– Etuudet alkavat leikkaantua, kun henkilö alkaa saada tuloja.

Ei ole lisännyt työllisyyttä

Ihmiset eivät aina toimi kuten lainsäätäjät kuvittelevat.

– Pienet muutokset työnteon kannustimissa eivät vaikuta työvoiman käyttäytymiseen tai työllisyyteen, arvioidaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan -selvityksessä.

Verokeinoja paremmin työhön osallistumista voivat lisätä panostukset päivähoitoon, koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Esimerkiksi pikkulasten äitien työhön osallistuminen reagoi herkästi lastenhoidon tukiin.

Pylkkänen kertoo esimerkin Ruotsista. Siellä haluttiin houkutella osa-aikatyötä tekevät yksinhuoltajaäidit ottamaan lisää työtunteja keventämällä verotusta.

– Moni kiitti ja kumarsi, kun käteen jäi samoilla tunneilla aiempaa enemmän rahaa, mutta ei alkanut työskennellä enempää.

Verokeino on laaja ja kallis

Tuloverotuksen keventäminen on VATTin mukaan kallista.

– Verotuen saavat miltei kaikki työssä olevat, Pylkkänen sanoo.

Esimerkiksi työtulovähennystä kasvatettiin vuoden alussa 450 miljoonalla eurolla. Kärkkäinen kertoo, että muutoksesta hyötyvät kaikki alle 120000 euroa vuodessa ansaitsevat palkansaajat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    2. 2

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    3. 3

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    4. 4

      Lapsi hoitoon viimeistään 1,5-vuotiaana, isälle 6 kk vapaa – näin EK uudistaisi perhevapaita

    5. 5

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    6. 6

      Kiirettä pitää, koska kiire on statusta

    7. 7

      Liv-, Jim- ja Hero-kanavien lähetykset eivät pimene Soneran verkossa

    8. 8

      Masentuneen eläkehakemus hylätään yhä useammin – ”Syy ei ole tiedossa”

    9. 9

      Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

    10. 10

      Berner: Seuraavan sukupolven 5G-verkot voivat tuoda Suomeen uusia operaattoreita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    2. 2

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    3. 3

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    4. 4

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    5. 5

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    6. 6

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    7. 7

      Toisissa paikoissa kikytetään, toisissa ei – näin kävi Metalliliiton työpaikoilla

    8. 8

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    9. 9

      Neljäskin uhatuista kanavista näkyy vielä tiistaiyön jälkeen

    10. 10

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    7. 7

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    8. 8

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää