Saksassa kannatetaan kansalaispalkkaa – mutta kannattaako se?

Näkökulma
Kansalaispalkkaa kannatetaan laajasti utopistisista taivaanrannanmaalareista pragmaattisiin yritysjohtajiin. Vastustajienkin kirjo on laaja.
Yli vuosikymmenen jatkunut keskustelu kansalaispalkasta sai äskettäin uuden sysäyksen Davosin talousfoorumissa, missä se nähtiin keinona pehmentää digitalisaation aiheuttaman työpaikkakadon vaikutuksia.

Saksassa kansalaispalkkaa on kutsuttu perustuloksi ilman ehtoja (Bedingungsloses Grundeinkommen, BGE). Sen tavoitteena olisi turvata itse kullekin minimitoimeentulo ilman byrokratiaa ja tarveharkintaa, ilman sosiaaliapuun liittyviä hallinnollisesti kalliita ja usein myös hakijoita nöyryyttäviä prosesseja, mutta myös parantaa työnhakijan asemia työmarkkinoilla.

Kärsimättömimmin kansalaispalkkaa ajavat perustivat pari vuotta sitten Berliinissä oman yhdistyksensä Mein Grundeinkommen. Se kerää lahjoituksia, joiden kertymistä arvotaan vuoden kestäviä kansalaispalkkoja 1 000 euron kuukausierissä. Tähän mennessä potin on voittanut 36 onnekasta henkilöä, jotka ovat päässeet kokeilemaan, miltä näin rahoitettu elämä maistuu.

Voi elää ja tehdä työtä, mutta ei enää rahan vuoksi, on Michael Bohmeyerin alulle paneman yhdistyksen ihanteena. Voi tehdä työtä, mutta mielekkäästi, kehittävästi ja luovasti, kun ei ole pakko tehdä nöyryyttävää tai tylsistyttävää työtä. Näin voi tiivistää kansalaispalkan väsymättömimmän puolestapuhujan, menestyksekkään yrittäjän Götz W. Wernerin ajattelun.

Taustalla Rudolf Steinerin ajattelua

Maan suurimman, liikevaihdoltaan lähes kahdeksan miljardin euron ja 12 maassa toimivan kemikalioketju dm:n, Drogeriemarktin, omistava Werner painaa päälle urallaan vielä yli 70-vuotiaanakin. Hänen ei tosin tarvitse enää vastata yrityksensä operatiivisesta johdosta, ja siksi hänelle jää nyt enemmän aikaa muihin tehtäviin, kuten EHI:n, Europäisches Handelsinstitutin, johtamiseen. Ja matkasaarnaamiseen.

Kansalaispalkasta hän alkoi saarnata vuonna 2005 haudottuaan sitä pidempään jo 80-luvulta alkaen. Vuonna 2007 hän julkaisi aiheesta bestsellerin Einkommen für alle (Tuloja kaikille). Hän ehdottaa ehdoista vapaata perustuloa kansalaisoikeudeksi, jonka rahoittamiseksi pitäisi siirtyä vähitellen tuloverotuksesta liikevaihtoverotukseen 100-prosenttisena "kulutusverotuksena".

Werner on tunnustautunut antroposofiksi, joka tukeutuu käsityksissään Rudolf Steinerin ihmiskeskeiseen ajatteluun. Hän on asettanut ihmisen etusijalle myös yrityksessään. Se ei ole estänyt menestyksellistä liiketoimintaa, jossa työntekijöille on annettu mahdollisimman paljon vastuuta ja palkittu yrittäjämäiseksi kannustetun toimintansa tuloksista.

Joitain vuosia sitten dm:n pahin kilpailija Schlecker ajautui konkurssiin. Sen liiketoimintamalliin kuului muun muassa henkilöstökulujen painaminen mahdollisimman alas. Tämä selitti yrityksen menestystä, mutta ilmeisesti myös sen tuhoa. Wernerin dm:ssä taas ei puhutakaan työkustannuksista, vaan työtuloista, kun yhdessä luoduista lisäarvoista taotaan tuloa työyhteisön kaikille jäsenille.

Työyhteisössä ja työntekijöissä on luovaa potentiaalia, jota Werner johtajana haluaa tukea. Tuo tuki on ennen kaikkea kysymysten asettamista, ja vastaamisen jättämistä itse kullekin. Jos johtaja esiintyy kaikkitietävänä, hän ehkäisee kollegojensa kehitystä. Hyvä yrityskulttuuri sallii myös erimielisyyden, samoin virheet. Työntekijöiden pitäisi saada tehdä myös virheitä, sillä niistä oppii parhaiten.

Luova ja yleishyödyllinen työ on ihanne, jota kansalaispalkka tukee. Se on Wernerin ajattelussakin sen tunnustamista, että itse kullakin on oikeus yhteiskunnalliseen osallisuuteen, eli Teilhabe'en, muutenkin kuin palkkatyön kautta. Hän uskoo jokaisen luontaiseen toimeliaisuuteen, mutta ei siihen, että kansalaispalkan mahdollistama joutilaisuus jämähtäisi säännöksi, vaan että se jäisi poikkeukseksi.

Miten kansalaispalkka rahoitettaisiin?

Kansalaispalkalla on Saksassa myös laaja rintama vastustajia, jotka sen puoltajien tavoin edustavat hyvin erilaisia näkemyksiä: kärkevistä kapitalismin kriitikoista sen radikaaleimpiin myötäjuoksijoihin, jotka haluavat minimoida valtion puuttumisen talouteen. Ongelmaksi ei nähdä niinkään ihmisten työhaluttomuutta, vaan kansalaispalkan ja sen myötä koko sosiaalivaltion rahoitus.

Esimerkiksi jos kansalaispalkka olisi usein esitetty 1 000 euroa kuussa, niin sen maksamiseen vaadittaisiin summa, joka ylittäisi liittovaltion ja osavaltioiden keräämät verotulot. Se voisi osaltaan myös johtaa verotulojen pienentymiseen työssäkäynnin vähentyessä ja työssäkäyvien rasituksen lisääntymiseen, mikäli mielittäisiin säilyttää kansalaispalkan taloudellinen perusta.

Kansalaispalkka vaatisi julkisen talouden saattamista ihan uuteen uskoon, mitä monet toivovatkin. Mutta siinä ei olisi kysymys vain byrokratian saneeraamisesta, vaan syvemmistäkin leikkauksista. Kuten pakosta lopettaa asteittain lakisääteinen sosiaalivakuutus, josta Süddeutsche Zeitungin Nikolaus Piper maalaa kauhukuvan – koska pitää järjestelmää säilyttämisen arvoisena.

Saksalaisen sosiaalivakuutuksen voi nähdä yhteiskuntasopimuksena, jonka periaatteena on vastavuoroisuuden varassa toimiva "solidaarinen itseapu". Eläkkeet eivät ole mitään almuja valtiolta, vaan verrattavissa omistuksellisiin vaateisiin, itse kunkin suorittamia osuusmaksuja vastaan. Olisiko kansalaispalkan pakottama uusi järjestelmä kannattavampi tai parempi, on täällä suuri kysymys.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

  • Saksa
  • Perustulo

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    4. 4

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    7. 7

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kyberturvallisuuden huippuasiantuntija Business Insiderille: Hakkeroinnista tullut mafian kaltaista toimintaa

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    4. 4

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    7. 7

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    10. 10

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää