Oma raha

Valikko

Oma raha

Enemmän saksalaissinkkuja – yhä vähemmän yksin

Taloussanomat+
Yksinään elävien sinkkujen rooli on koko ajan kasvanut saksalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa. Vapaaehtoisesti sinkuiksi ja yksin jääneiden vanhusten osuus on nousemassa suurkaupungeissa jo kolmannekseen.


Kun nuorina halutaan pysyä entistä pidempään vapaina, vanhemmiten yksin jääminen taas voi pelottaa.

Vanhemmiten sinkut haluaisivatkin yhä useammin liittyä asumisyhteisöihin ja yrittää hypätä oman varjonsa ylitse, mukauttamalla pinttyneitä tapojaan yhteisöllisiin sääntöihin.

Saksalaisten individualistinen, yksilöllinen kehitys on mullistanut vanhoja sosiaalisia ja perheyhteisöjä. Poikkeukset vahvistavat säännöt, tai ovat vain vakavaa leikkiä, kuten vanhojen häätapojen uudelleen lämmittelyt. Myös juhlallisesti solmitut liitot ovat yhä taipuvaisempia murtumaan moneen kertaan.

Ensimmäisessä individualisaatioaallossa 1950-luvulla syntyivät nuorisokulttuurit. Nämä taas kehittyivät 1960-luvulla myös poliittisiksi kapinaliikkeiksi. Nykyään nuoret venyttävät mahdollisimman pitkään nuoruuttaan, siirtävät sitoutumista opintojen tuolle puolelle, ja jäävät yhä useammin sinkuiksi.

Sinkuksi jääminen ei ole tietenkään mikään puhtaan tietoinen ja älyllinen ratkaisu, vaan useimmiten tulosta monien suhteiden katkeamisesta. Suhteiden katkeaminen ei taas ole välttämättä tulosta vain omasta kyvyttömyydestä, vaan seurausta uudenlaisista odotuksista, joiden täyttyminen perinteiseen tapaan ei ole mahdollistakaan.

Esimerkiksi nuoret naiset eivät ole valmiit jäämään kotiin hellan ja kehdon ääreen, kun moderneilta vaikuttaneet miehet yllättäen sitä vaativat oman uransa tukemiseksi. Nuoret miehet voivat ihmetellä, kun he venyvät sekä machon että pehmon rooleissa, mutta nuoret naiset vaativat vieläkin enemmän – mutta mitä, sitä he eivät aina itsekään tiedä.

Sinkkuna oleminen on myös määrittelykysymys. Se näyttää olevan uusi asenne, joka elää myös parisuhteiden sisällä – niin, että parisuhteet voitaisiin usein määritellä pikemminkin sinkkuliitoiksi. Sinkku ei muutu – kerrotaan vitsissä – vain parisuhteet muuttuvat.

Väitetään, että olisimme siirtymässä niin sanottuun sinkkuyhteiskuntaan läntisissä suurkaupungeissa. Kun sitä mitataan yksinasuvien, yhden hengen kotitalouksien määrällä, trendi on selvä. Saksassa se vahvistettiin taas uusilla tilastotiedoilla. Sinkkujen kärkikaupunki on Hannover, jossa heidän osuutensa on jo 33 prosenttia väestöstä. Sitä seuraavat Berliini, Leipzig, München ja Hampuri.

Koko Saksan väestöstä on sinkkuja 19 prosenttia eli lähes viidennes. Euroopassa sinkkuja on eniten Ruotsissa, 24 prosenttia, ja sen jälkeen Saksan rinnalla Suomessa ja Tanskassa. Koko Euroopassa sinkkujen osuus on keskimäärin 13 prosenttia, ja sitä mukaan pienempi, mitä etelämmäksi mennään.

Sinkut ovat muovanneet kuvaamme koko kulutusyhteiskunnasta. Mainostajat tietävät, että sinkut ovat keskimäärin parempituloisia, ja nostivat tämän sankarikseen jo 1990-luvulla. Täällä muistetaan klassisena esimerkkinä mainos, jossa sinkku katselee kattoterassiltaan alas kadulle hienoa avoautoaan.

Arkisemmin sinkkutalouksien kasvu näkyy supermarketeissa hyllyjen täyttymisellä yhä suuremmalla valikoimalla yhä pienempiä valmisruoka- ja jälkiruokapakkauksia. Seurankipeät sinkut ovat myös baarien ja ravintoloiden parhaita asiakkaita, joka yksinään tai porukassa.

Sinkut ovat myös työnantajille mieleisiä, koska he ilman perhevelvollisuuksia kykenevät joustamaan ja venymään. Mutta myös kääntäen: he voivat olla myös itsepäisiä, sosiaalisesti epäsolidaarisia ja jäykkiä.

Toisaalta sinkut voivat olla myös piruparkoja, jotka ovat ajautuneet ulos työelämästä ja muilta sosiaalisilta näyttämöiltä, eivätkä hevin löydä tietä ihmisten ilmoille takaisin. Uusien tilastojen mukaan Harz IV -sosiaaliapua nauttivista asiakkaista on keskimääräistä suurempi osuus keski-ikäisiä ja vanhempia sinkkumiehiä.

Ratkaisevaa on, onko sinkku vapaaehtoisesti vai tahtomattaan. Molemmissa tapauksissa riittää kyllä neuvonantajia ja partneripalveluja. Vapaaehtoiset sinkut vain ovat valppaampia käyttämään näitä palveluja tarpeidensa mukaan - ja valmiimpia kehittämään sinkkujen kanssakäymistä omastakin aloitteesta.

Konservatiivisissa ja uskonnollisissa tulkinnoissa sinkut on nähty oireena yhteiskunnan rapautumisesta ja moraalin löyhtymisestä. Sosiologisesti tarkasteltuna sinkut kuitenkin ovat varsinaisia sosiaalisia uurastajia, jotka ovat luomassa yhteiskuntaa uudestaan, vanhojen julkisivujen raunioille.

Sinkkuja ei enää yleisesti säälitellä, kutsuta pilkallisesti ikäneidoiksi tai vanhoiksi pojiksi. Päinvastoin heitä voidaan kadehtia heidän vapauksistaan. Heillä on sitä paitsi yleensä laajemmat verkostot ja enemmän ihmissuhteita kuin perheellisillä, ja he huolehtivat usein myös paremmin ystävyyssuhteistaan.

Sinkut eivät siis useinkaan ole yksineläjiä, vaikka asuisivatkin yksin. Vanhemmiten yksinasuminen voi kuitenkin äityä ongelmaksi ja näyttää jopa painajaisunelta. Saksalaiskyselyissä ikääntyneet ihmiset ovatkin alkaneet jo ennen eläkeikää ilmaista toiveekseen päästä aikanaan asumaan seniorien asumisyhteisöihin (Wohngemeinschaft, WG).

Saksalaiset WG:t tunnetaan 60-luvulta alkaen opiskelijoiden ja sinkkujen uutena sosiaalisena yhteisömuotona. Nyt tuon ajan nuoret ovat jo vähitellen eläkeiässä, ja tajunneet, että tässä olisi ratkaisu heidänkin loppuelämälleen varsinkin sinkkuina, kun he eivät halua jäädä yksin, eikä heillä ei ole varaa tai haluakaan persoonattomasti johdettuun vanhainkotiin.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    6. 6

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    7. 7

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää