Oma raha

Valikko

Oma raha

Onko Saksalla kanttia Venäjän karhun kovisteluun?

Näkökulma
Saksa pystyisi todennäköisesti talousvalteillaan pysäyttämään Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Vaikka se voisi tulla maalle kalliiksi.


Saksa voisi näytellä ratkaisevaa roolia Venäjän pysäyttämiseksi Krimillä ja Ukrainassa, taloudellisilla valttikorteillaan. Karhun kovistelulla taloudellisin pakottein olisi tietysti kova hintansa, mitä saksalaiset tapansa mukaan aina kavahtavat. Mutta pakotteilla olisi todennäköisimmin toivottu vaikutus.

Muita keinoja ei oikeastaan edes ole jäänyt jäljelle, kun aseiden kalistelu on haluttu sulkea pois ja diplomaattisten neuvottelujen kaikkivoipaisuuteen ei uskota. Järkipuheiltakin olisi pohja pois, jos liittokansleri Angela Merkel oli oikeassa epäillessään että Venäjän presidentti Vladimir Putin eläisi jo "toisessa maailmassa".

Konfliktin alkuvaiheessa Saksassa esiintyi käsityksiä, että Venäjä olisi tehnyt täydellisen virhearvion sotilaallisella uhoamisellaan Ukrainaan kuuluvalla Krimillä.

Saksalainen asiantuntija Wolfgang Ischinger -  entinen suurlähettiläs Washingtonissa ja nykyinen Münchenin turvallisuuskonfernssin johtaja - kertoi television katsotuimmassa puheohjelmassa, ettei esitä mielellään ennustuksia. Nyt hän oli kuitenkin varma, että Venäjä oli menettänyt jo parissa päivässä kasvonsa.

Saksassa on myös psykologisoitu, ettei Putinin saisi antaa menettää kasvojaan. Että hän on kovis, mutta koviksistahan tiedetään, että he kaipaavat kaikkein eniten huomiota ja tunnustusta. Konservatiivisen Die Weltin Ulf Poschardt tarjosi reseptiksi, että saksalaisten tulisi rutistaa venäläiset ja Putin syleilyynsä.

Nyttemmin Putinin ja venäläisten uusimperialistista käyttäytymistä arvioidaan jo paljon realistisemmin laskelmoituna politiikkana. Täällä tiedetään Merkelinkin jo aikoinaan havainneen, ettei Putinin kanssa koskaan keskustella vain seuraavasta siirrosta, vaan tämä on yleensä miettinyt jo sitäkin seuraavaa ja sen seurauksia.

EU ei pääse yksimielisyyteen
edes energiaratkaisuissa



Krimin tapauksessa on nähty, että Putin on laskenut Euroopan hajanaisuuden, eri kansallisvaltioiden sooloilun ja EU:n heikon johdon varaan. EU ei ole kyennyt esimerkiksi yhteiseen energiapolitiikkaan. Energia on Venäjälle sen viennin, valtiontalouden ja kauppapolitiikan A & O, mutta myös Akilleen kantapää.

Nimenomaan Saksa hankki itselleen erikoisaseman venäläisen maakaasun toimituksissa Itämeren Nord-Stream-kaasuputkihankkeessa. Sen enemmistöomistaja Gazpromin kumppaneiksi ryhtyivät E.ON Ruhrgas ja BASF:n tytäryhtiö Wintershall, ja leipiin hankkiutui ex-liittokansleri Gerhard Schröder.

Poliittisesta luottamustehtävästään suoraan, ilman häveliäisyysaikaa venäläisten palvelukseen siirtynyt Schröder luonnehti Putinia "moitteettomaksi demokraatiksi" (lupenreiner Demokrat). Sen jälkeen Schröderin on tosin ollut vaikea palauttaa mainettaan aikanaan kyvykkäänä valtiomiehenä.

Liittokanslerit ovat ennen Schröderiäkin edistäneet saksalaistalouden kiinteitä kauppasuhteita Venäjän kanssa. Maiden väliseen kaupankäyntiin eivät ole moneen vuosikymmeneen vaikuttaneet mitkään kriisit tai ihmisoikeusongelmat. Saa nähdä, onko Saksa nytkään vielä valmis itselleen kalliisiin talouspakotteisiin.

Talouspakotteilla on
hintansa kummallekin maalle



Saksan talouden itä- ja Venäjäkauppaa edustavan Ost-Ausschuss der deutschen Wirtschaft'in johtaja Rainer Lindner on jo varoittanut pakotteiden riskeistä. Hän on esittänyt laskelmia, millaiseen energiakriisiin Saksa voisi ajautua ensi talvena ja miten paljon työpaikkoja voisi kadota, kun kauppa tyssäisi.

Mediassa taas on todettu, että Saksa kestäisi, vaikka kovistelisikin Putinin Venäjää taloudellisesti. Saksa ei olisi kiristettävissä sillä, että 1/3 sen maakaasun ja öljyn ja 1/5 sen kivihiilen tarpeesta on katettu Venäjän tuonnilla, eikä silläkään, että arviolta 200 000 työpaikkaa on kiinni maiden välisestä kaupasta.

Sanktiot koskisivat paljon kovemmin taantumaan luisuvaa Venäjää kuin Saksaa. Venäjällä kansalaiset saisivat nopeasti tuta, kun maan vientitulot hupenisivat dramaattisesti.

Energian osuus on Venäjän viennistä jopa 80 prosenttia, ja siitä saatavilla tuloilla on katettu puolet valtiontalouden menoista.

Saksa on Venäjän kolmanneksi suurin kauppakumppani, mutta Venäjä on Saksalle vasta 11. suurin kauppakumppani. Tätä ei tietenkään voi vähätellä. Saksalaisen Venäjän viennin kärjessä ovat koneenrakennusteollisuus (23 prosenttia), autoteollisuus (22 prosenttia) ja kemianteollisuus (15 prosenttia). Kaikilla on tunnetusti hyvin vaikutusvaltainen lobbynsa.

Hitler-vertaukset
jo käytössä



Venäjän aggressio ja kansainvälisen oikeuden rikkominen Krimillä on tuomittu Saksassa harvinaisen selvin sanoin. Ja puisteltu päitä venäläisten härskin valheelliselle propagandalle. Historiallisesti Krimin tapahtumia on verrattu lähinnä Hitlerin Saksan vuonna 1938 tekemään Tshekkoslovakian sudeettialueiden anastukseen.

Huolestuttavinta Venäjän politiikassa on sen isovenäläisyys, venäjänkielisen väestön "suojelulla" perusteltu hyökkäys vieraaseen maahan.
Kansanryhmien erottamiseksi vedetyt rajat eivät ole koskaan lopettaneet konflikteja, vaan päinvastoin johtaneet entistä pahempiin etnisiin puhdistuksiin uusien rajojen sisällä.

Saksassa on ehkä aliarvioitu Putinin ja Venäjän johdon häikäilemättömyyttä. Toisaalta Venäjän johto on ehkä aliarvioinut Ukrainan kehitystä, eikä ole tajunnut, että maan venäjänkielinenkin väestö arvostaa maan itsenäisyyttä. Että se ei pelkää niinkään "fasistien", kuin fasistisesti käyttäytyvän vieraan vallan uhkaa.

Saksa voisi hälventää
myös Venäjän Ukraina-pelkoja


Saksan ja Venäjän suoraa vuoropuhelua vaikeuttaa yhä toisen maailmansodan historiallinen painolasti. Mutta maiden välillä on myös halua ja tarvetta yhteistoimintaan talouden alueella.
Historiallisestikin - jo kun saksalaissyntyinen prinsessa kohosi Venäjällä Katariina Suureksi, ja kutsui schwaabeja rakentamaan Venäjää…

Saksan tehokkain keino Venäjän painostamiseen Krimin ja Ukrainan konfliktissa olisivat taloudelliset pakotteet.
Samalla - ja siitä riippumatta - Saksa voisi rauhoittaa Venäjää sitomalla Ukrainan nykyjohto sille myönnetyn talousavun ehdoissa maan oikeusvaltiolliseen ja eri etnisiä vähemmistöjä kunnioittavaan kehitykseen.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    6. 6

      Takoma varoittaa konkurssiriskistä

    7. 7

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    8. 8

      Kommentti: Kansanedustajat, kauppa päättää valikoimansa itse

    9. 9

      EKP torjui Monte dei Paschin pyynnön – pelastusoperaatio askeleen lähempänä

    10. 10

      Valtorin yt-neuvottelut päättyivät – irtisanoo enintään 90

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    6. 6

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    7. 7

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    8. 8

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    9. 9

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    10. 10

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää