Onko Saksalla kanttia Venäjän karhun kovisteluun?

Näkökulma
Saksa pystyisi todennäköisesti talousvalteillaan pysäyttämään Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Vaikka se voisi tulla maalle kalliiksi.


Saksa voisi näytellä ratkaisevaa roolia Venäjän pysäyttämiseksi Krimillä ja Ukrainassa, taloudellisilla valttikorteillaan. Karhun kovistelulla taloudellisin pakottein olisi tietysti kova hintansa, mitä saksalaiset tapansa mukaan aina kavahtavat. Mutta pakotteilla olisi todennäköisimmin toivottu vaikutus.

Muita keinoja ei oikeastaan edes ole jäänyt jäljelle, kun aseiden kalistelu on haluttu sulkea pois ja diplomaattisten neuvottelujen kaikkivoipaisuuteen ei uskota. Järkipuheiltakin olisi pohja pois, jos liittokansleri Angela Merkel oli oikeassa epäillessään että Venäjän presidentti Vladimir Putin eläisi jo "toisessa maailmassa".

Konfliktin alkuvaiheessa Saksassa esiintyi käsityksiä, että Venäjä olisi tehnyt täydellisen virhearvion sotilaallisella uhoamisellaan Ukrainaan kuuluvalla Krimillä.

Saksalainen asiantuntija Wolfgang Ischinger -  entinen suurlähettiläs Washingtonissa ja nykyinen Münchenin turvallisuuskonfernssin johtaja - kertoi television katsotuimmassa puheohjelmassa, ettei esitä mielellään ennustuksia. Nyt hän oli kuitenkin varma, että Venäjä oli menettänyt jo parissa päivässä kasvonsa.

Saksassa on myös psykologisoitu, ettei Putinin saisi antaa menettää kasvojaan. Että hän on kovis, mutta koviksistahan tiedetään, että he kaipaavat kaikkein eniten huomiota ja tunnustusta. Konservatiivisen Die Weltin Ulf Poschardt tarjosi reseptiksi, että saksalaisten tulisi rutistaa venäläiset ja Putin syleilyynsä.

Nyttemmin Putinin ja venäläisten uusimperialistista käyttäytymistä arvioidaan jo paljon realistisemmin laskelmoituna politiikkana. Täällä tiedetään Merkelinkin jo aikoinaan havainneen, ettei Putinin kanssa koskaan keskustella vain seuraavasta siirrosta, vaan tämä on yleensä miettinyt jo sitäkin seuraavaa ja sen seurauksia.

EU ei pääse yksimielisyyteen
edes energiaratkaisuissa



Krimin tapauksessa on nähty, että Putin on laskenut Euroopan hajanaisuuden, eri kansallisvaltioiden sooloilun ja EU:n heikon johdon varaan. EU ei ole kyennyt esimerkiksi yhteiseen energiapolitiikkaan. Energia on Venäjälle sen viennin, valtiontalouden ja kauppapolitiikan A & O, mutta myös Akilleen kantapää.

Nimenomaan Saksa hankki itselleen erikoisaseman venäläisen maakaasun toimituksissa Itämeren Nord-Stream-kaasuputkihankkeessa. Sen enemmistöomistaja Gazpromin kumppaneiksi ryhtyivät E.ON Ruhrgas ja BASF:n tytäryhtiö Wintershall, ja leipiin hankkiutui ex-liittokansleri Gerhard Schröder.

Poliittisesta luottamustehtävästään suoraan, ilman häveliäisyysaikaa venäläisten palvelukseen siirtynyt Schröder luonnehti Putinia "moitteettomaksi demokraatiksi" (lupenreiner Demokrat). Sen jälkeen Schröderin on tosin ollut vaikea palauttaa mainettaan aikanaan kyvykkäänä valtiomiehenä.

Liittokanslerit ovat ennen Schröderiäkin edistäneet saksalaistalouden kiinteitä kauppasuhteita Venäjän kanssa. Maiden väliseen kaupankäyntiin eivät ole moneen vuosikymmeneen vaikuttaneet mitkään kriisit tai ihmisoikeusongelmat. Saa nähdä, onko Saksa nytkään vielä valmis itselleen kalliisiin talouspakotteisiin.

Talouspakotteilla on
hintansa kummallekin maalle



Saksan talouden itä- ja Venäjäkauppaa edustavan Ost-Ausschuss der deutschen Wirtschaft'in johtaja Rainer Lindner on jo varoittanut pakotteiden riskeistä. Hän on esittänyt laskelmia, millaiseen energiakriisiin Saksa voisi ajautua ensi talvena ja miten paljon työpaikkoja voisi kadota, kun kauppa tyssäisi.

Mediassa taas on todettu, että Saksa kestäisi, vaikka kovistelisikin Putinin Venäjää taloudellisesti. Saksa ei olisi kiristettävissä sillä, että 1/3 sen maakaasun ja öljyn ja 1/5 sen kivihiilen tarpeesta on katettu Venäjän tuonnilla, eikä silläkään, että arviolta 200 000 työpaikkaa on kiinni maiden välisestä kaupasta.

Sanktiot koskisivat paljon kovemmin taantumaan luisuvaa Venäjää kuin Saksaa. Venäjällä kansalaiset saisivat nopeasti tuta, kun maan vientitulot hupenisivat dramaattisesti.

Energian osuus on Venäjän viennistä jopa 80 prosenttia, ja siitä saatavilla tuloilla on katettu puolet valtiontalouden menoista.

Saksa on Venäjän kolmanneksi suurin kauppakumppani, mutta Venäjä on Saksalle vasta 11. suurin kauppakumppani. Tätä ei tietenkään voi vähätellä. Saksalaisen Venäjän viennin kärjessä ovat koneenrakennusteollisuus (23 prosenttia), autoteollisuus (22 prosenttia) ja kemianteollisuus (15 prosenttia). Kaikilla on tunnetusti hyvin vaikutusvaltainen lobbynsa.

Hitler-vertaukset
jo käytössä



Venäjän aggressio ja kansainvälisen oikeuden rikkominen Krimillä on tuomittu Saksassa harvinaisen selvin sanoin. Ja puisteltu päitä venäläisten härskin valheelliselle propagandalle. Historiallisesti Krimin tapahtumia on verrattu lähinnä Hitlerin Saksan vuonna 1938 tekemään Tshekkoslovakian sudeettialueiden anastukseen.

Huolestuttavinta Venäjän politiikassa on sen isovenäläisyys, venäjänkielisen väestön "suojelulla" perusteltu hyökkäys vieraaseen maahan.
Kansanryhmien erottamiseksi vedetyt rajat eivät ole koskaan lopettaneet konflikteja, vaan päinvastoin johtaneet entistä pahempiin etnisiin puhdistuksiin uusien rajojen sisällä.

Saksassa on ehkä aliarvioitu Putinin ja Venäjän johdon häikäilemättömyyttä. Toisaalta Venäjän johto on ehkä aliarvioinut Ukrainan kehitystä, eikä ole tajunnut, että maan venäjänkielinenkin väestö arvostaa maan itsenäisyyttä. Että se ei pelkää niinkään "fasistien", kuin fasistisesti käyttäytyvän vieraan vallan uhkaa.

Saksa voisi hälventää
myös Venäjän Ukraina-pelkoja


Saksan ja Venäjän suoraa vuoropuhelua vaikeuttaa yhä toisen maailmansodan historiallinen painolasti. Mutta maiden välillä on myös halua ja tarvetta yhteistoimintaan talouden alueella.
Historiallisestikin - jo kun saksalaissyntyinen prinsessa kohosi Venäjällä Katariina Suureksi, ja kutsui schwaabeja rakentamaan Venäjää…

Saksan tehokkain keino Venäjän painostamiseen Krimin ja Ukrainan konfliktissa olisivat taloudelliset pakotteet.
Samalla - ja siitä riippumatta - Saksa voisi rauhoittaa Venäjää sitomalla Ukrainan nykyjohto sille myönnetyn talousavun ehdoissa maan oikeusvaltiolliseen ja eri etnisiä vähemmistöjä kunnioittavaan kehitykseen.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    2. 2

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    6. 6

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    7. 7

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    8. 8

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    9. 9

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    10. 10

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    3. 3

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    7. 7

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    8. 8

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    9. 9

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    10. 10

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää