Näin valtion väen tienestit ovat nousseet

Valtion pesteissä ansiot ovat parantuneet eniten tällä vuosituhannella. Useimmissa ammateissa keskipalkat ovat kuitenkin yhä pienemmät kuin yrityksissä, vaikka varsinkin asiantuntijoiden palkkoja on pyritty parantamaan.
Valtion työpaikoissa ansiot ovat nousseet vuosikymmenen ajan enemmän kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa.

Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto osoittaa, että valtion palkat nousivat 2003–2012 peräti 44 prosenttia. Samaan aikaan kunnissa ja yksityisaloilla työskentelevien tienestit paranivat 35 prosenttia.

Valtion töissä ansiokehitys oli vielä viime vuonna muita aloja parempaa, ansiotasoindeksin ennakkotiedot viime vuodelta paljastavat. Vuodesta 2005 tulospalkkioista siivotut säännölliset ansiot ovat kasvaneet valtiolla joka vuosi enemmän kuin yksityisellä sektorilla. (Katso taulukko jutun lopusta.)

Muita parempaa kehitystä selittää ennen kaikkea valtion palkkausjärjestelmän uudistaminen 1990-luvulta lähtien. Se sai viimeisen silauksensa vuonna 2007. Tavoitteena oli saada valtion palkkoja paranemaan niin, että valtio voisi kilpailla aiempaa paremmin osaajista yritysten kanssa.

Pardian puheenjohtaja Niko Simola myöntää, että 2000-luvulla valtion palkat ovat kehittyneet yleistä ansiokehitystä paremmin. Pardia on suurin valtion henkilöstöä edustava ammattijärjestö.

– Mutta vuodesta 1980 ansiot ovat tippuneet merkittävästi. Ne putosivat laman aikana, ja niitä on tietoisesti alettu nostaa.

Simolan mukaan palkkoja nosti ennen kaikkea vuoden 2007 sopimus, mutta ero on tasoittunut viime aikoina. Tiistaina tuli voimaan valtion uusi virka- ja työehtosopimus, joka on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen.

– Siinä on ihan samat korotukset kuin muillakin, Simola sanoo.

Valtiolla parhaat
keskiansiot


Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli vuoden 2012 lopussa Tilastokeskuksen mukaan 3 647 euroa, yksityisellä sektorilla 3 279 euroa ja kunnissa 2 932 euroa.

Valtion palkkajohtajuutta selittää ammatti- ja koulutusrakenne. Valtiolla työskentelee suhteessa enemmän erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita kuin muilla sektoreilla. Julkisen sektorin matalapalkkaisimmat työt ovat pääosin kunnissa, minkä lisäksi valtionhallinnon tukitöitä on ulkoistettu. Yliopistojen väki siirtyi 2010 valtiolta yksityiselle sektorille.

Valtion budjetista palkkansa saavia on runsaat 80 000, kun esimerkiksi vuonna 1988 heitä oli 215 000.

Ammattiryhmistä palvelu- ja myyntityöntekijät sekä maanviljelijät ja metsätyöntekijät tienaavat valtiolla paremmin kuin yksityissektorilla tai kunnissa. Palvelutyöntekijöihin lasketaan valtion työntekijöistä muun muassa poliisit ja vanginvartijat, joiden ansiot nostavat ryhmän keskiansioita.

Myös johtajien keskitienestit ovat valtion töissä parhaimmat, mutta tilastosta puuttuvat yritysten ylimmän johdon tiedot. 

Pardian Niko Simolan mukaan Suomessa ei ole syytä alkaa hakea säästöjä valtion palkoista supistamalla.

Vähiten vaativista
töistä parasta palkkaa


Valtion työmarkkinalaitoksen viime syksynä tekemästä tutkimuksesta selvisi, että Suomessa valtion vähiten vaativissa tehtävissä maksetaan työmarkkinoiden parasta palkkaa, mutta vaativimmissa tehtävissä selvästi vähemmän kuin yksityisellä sektorilla.

Vähiten vaativiin tehtäviin kuuluu niin sanottua "tukihenkilöstöä" eli esimerkiksi virastomestareita ja assistentteja.

Tukitehtävissä tienataan noin seitsemän prosenttia enemmän kuin yksityisellä sektorilla vastaavissa tehtävissä. Valtion töissä asiantuntijat saavat tutkimuksen mukaan 10–20 prosenttia vähemmän palkkaa kuin yksityisellä sektorilla.

Valtio on pyrkinyt parantamaan palkkausta erityisesti vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

– Tällä hetkellä on päästy parantamaan eniten asiantuntija- ja junioriasiantuntijatason palkkausta. Johdon palkkauksessa emme edelleenkään yllä yleisten työmarkkinoiden vaatimalle tasolle, Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow sanoo. 

Valtion ylimmän johdon
palkat häviävät kilpailussa


Ylimmän johdon ansiot ovat valtiolla vain 65 prosenttia yritysten ylimmän johdon ansioista, mikä on tutkimuksen mukaan suurin ero muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– Vaativissa asiantuntijatehtävissä palkkaus on parantunut jonkin verran, keskijohdon palkkakilpailukyky on ennallaan ja ylimmän johdon palkkauksellinen kilpailukyky on hieman alentunut, Petrow sanoo.

Hän korostaa, että valtion tavoitteena ei ole palkkajohtajuus. Valtio kiinnittää huomiota myös muihin ehtoihin, kuten lomiin ja perhevapaisiin.

Myös Pardian Niko Simola arvelee, että vanha sanonta "valtion leipä on pitkä ja kapea" pitää jossain määrin paikkansa.

– Aika monet kokevat, että jos nyt ei aatteen paloa, niin koetaan työllä olevan merkitystä.

Valtion palkat nousseet eniten
Säännöllisen ansion indeksin muutosprosentit (vuosi 2005=100)

 20062007200820092010201120122013*
Valtio3,43,37,55,23,43,33,52,6
Kunnat3,02,96,53,53,42,73,42,2
Yksityinen3,03,05,34,42,22,43,12,4
Lähde: Tilastokeskus, *ennakkotieto


  • palkkaus

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    3. 3

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    4. 4

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    5. 5

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    6. 6

      ”Aivan uutta tietoa” – Helsinki-Tallinna -tunnelin selvityksen ”tulokset lupaavia”

    7. 7

      Kommentti: Pitkäaikaistyöttömyys laskee, Sipilä väitti – tilastoharhan takaa paljastuu karu totuus

    8. 8

      Haluaisitko asuntolainan jopa 45 vuodeksi? Viranomainen varoittaa

    9. 9

      Turvapaikanhakijoiden määrät laskevat – jo satoja työpaikkoja kadonnut

    10. 10

      ”Ei ole välttämättä varaa maksaa satojen eurojen lääkkeitä ensin itse” – Kela tarttui ongelmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    4. 4

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    5. 5

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    6. 6

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    7. 7

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    8. 8

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    9. 9

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    10. 10

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää