"Optiot ovat armottomia" – nyt palkitaan osakkeilla

Kohu Nokian Renkaiden testeistä pompautti optiopalkkiot pintaan pitkästä aikaa. Optioita käyttävät yhtiöt ovat jääneet pörssissä vähemmistöön. Tilalle ovat tulleet osakepalkkiot.
Nokian Renkaiden rengastestikohu nosti pitkästä aikaa pintaan optiot, joiden kultakausi on kaukana takanapäin, 1990-luvulla.

Optiot rantautuivat Suomeen kunnolla 1990-luvun alussa, kun johtamis- ja hallinnointijärjestelmät muuttuivat ja ulkomaalaisomistus lisääntyi Suomessa. Suomen ensimmäinen optiojärjestelmä tehtiin vuonna 1987.

Koko kansan puheenaiheeksi optiot nousivat vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun Nokian optiojärjestelmät rikastuttivat yhtiön johtajia.

Palkitsemisen tavat alkoivat muuttua samoihin aikoihin. Julkinen keskustelu kääntyi optioita vastaan, ja optioiden käyttöön joitakin vuosia kannustanut valtiokin alkoi suosia osakepalkkioita vuonna 1998.

– Ne miellettiin synonyymiksi jollekin liian helposti palkitsevalle, kuvaa optioita Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja ja hyvän hallintotavan asiantuntija Leena Linnainmaa.

Lisäksi vuosituhannen vaihteessa puhjennut it-kupla lähetti yhtiöiden pörssikursseja laskuun – mikä teki optioista vähemmän houkuttelevia johtoportaan näkökulmasta. Optioiden suosio alkoi huveta.

Optioita suosivat pienemmät yhtiöt

Vielä vajaat 15 vuotta sittenkin käytännössä miltei jokainen Helsingin pörssin suurimmista yhtiöistä käytti jonkinlaista optio-ohjelmaa.

Nykyään optioita käytetään noin kolmasosassa suomalaisista pörssiyhtiöistä, arvioi palkkiojärjestelmiin keskittyvän Alexander Groupin toimitusjohtaja Yrjö Kopra. Suurista yhtiöistä optioita käyttää alle kymmenen.

Pitkään ne eivät ole enää käytössä Nokian Renkaissakaan; yhtiö kertoi helmikuussa, että niiden optioiden käyttöaika loppuu vuonna 2019.

Nykyään optioita suosivat pääasiassa pienemmät yhtiöt. Kopran mukaan optiot ovat kätevä palkitsemistapa esimerkiksi startup-yrityksille, sillä ne eivät rasita yhtiön kassaa.

– Lisäksi ne palkitsevat perusominaisuutenaan siitä, mikä on yhtiön perimmäinen tarkoitus jopa osakeyhtiölain mukaan – eli voiton tuottamisesta omistajille, Kopra kuvaa. Tästä syystä jotkin suuretkin firmat, kuten esimeriksi Nokian Renkaat, käyttävät niitä yhä.

Johto omistaa enemmän ja enemmän osakkeita

Nykyään pörssiyhtiöt kannustavat johtoaan pääasiassa erilaisin osakepalkkiojärjestelmin. Osakkeet toimivat niissäkin kannustimina, mutta johtajan saama palkkio ei riipu osakkeen kehityksestä vaan hallituksen määrittelemistä kriteereistä. Kriteerit voivat perustua tilipäätökseen tai strategiaan, esimerkiksi liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen.

– Optiot ovat armottomia, Kopra kuvaa. Niistä ei saa tuloa, jos osakekurssi ei nouse pitkällä aikavälillä.

Osakepalkkiojärjestelmissä kriteerit voidaan asettaa olosuhteita vastaaviksi, vähemmän vaativiksi, ja näin palkkioita voi saada vaikeina aikoina tilanteessa, jossa osakkeiden arvo laskee.

Osakepalkkioita suosivat suuret pörssiyhtiöt läpeensä, noin kaksi kolmasosaa keskikokoisista firmoista ja kolmasosa pienistä pörssiyhtiöistä. Linnainmaan mukaan pienet yritykset käyttävät osakepalkkioita vähemmän, sillä toimitusjohtajien omistukset ovat yleensä suuria ilman erityisiä kannustimiakin.

Vuodet finanssikriisin jälkeen ovat ylipäätään vahvistaneet ajatusta, jonka mukaan johdon on tärkeää omistaa yrityksen osakkeita, ja pitkään. Yritykset kannustavat johtoaan omistukseen eri tavoin. Lisäksi finanssikriisi toi rahoitusalalle pakottavaa säännöstöä, jonka mukaan osa palkkioista on maksettava osakkeina. Yhä useampi yhtiö on myös alkanut maksaa osan hallituspalkkioista osakkeina.

Johdon omistukset ovatkin kasvaneet. 30 suurimmassa pörssiyhtiössä toimitusjohtajan mediaaniomistus on noussut 800000 euroon, Kopra kertoo.

– Nykyään suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja omistaa yrityksensä osakkeita jopa kaksi kertaa suuremmalla euromäärällä kuin hänen vuotuinen nettopalkkansa on. Se on epäilemättä merkittävä määrä, mikä vaikuttaa hänen ajatteluunsa kuten on tarkoitus, Kopra sanoo.

Mikä optio?

Osakeoptio mahdollistaa yhtiön osakkeiden ostamisen tulevaisuudessa etukäteen sovittuun hintaa. Jos osakekurssi nousee ajanjakson aikana, optio-oikeuden omistaja saa ostaa osakkeita halvemmalla kuin pörssissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Bill Gates ehdottaa: Verotetaan robotteja – ”Mitä työtä robotti tuo?”

    4. 4

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    5. 5

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    6. 6

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    7. 7

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    8. 8

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    9. 9

      Varoitus terveyssovelluksista – ”Osa kehittäjistä kuin käärmeöljykauppiaita”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää