Kiinalainen hyvä uutinen: kasvu hidastuu

Analyysi
Kiinan pörssivuosi alkoi romahduksella, joka johtui muista syistä kuin talouspeloista. Toki maan talousnäkymätkin ovat heikentyneet mutta eivät romahdusmaisesti eivätkä yhtäkkiä. Sitä paitsi Kiinan talouskasvun hidastuminen on hyvä eikä huono uutinen.
Pörssivuosi alkoi Kiinan rajunpuoleisella kurssiromahduksella, jonka takia maan suuret pörssit joutuivat keskeyttämään kaupankäynnin. Paniikkitunnelma tarttui pian muihinkin Kaukoidän pörsseihin ja seuraavaksi myös länsipörssit seurasivat perässä.

Pörssiromahdus on aina hermoja koetteleva tapahtuma, mutta Kiinassa sekin on kiinalaisempi juttu kuin ainakaan useimmissa länsimaissa. Kiinassa osakemarkkinat ovat yhä lähempänä vedonlyönnin kaltaista pelihimoisen kansan huvia kuin talouden suhdannevaiheita mittaavaa kuumemittaria.

Kiinan kansantalous on muutaman vuosikymmenen ajan kasvanut likimain yhtä soittoa useiden prosenttien vuosivauhtia, mutta maan osakemarkkinat ovat silti tuottaneet etenkin pitkäaikaisille sijoittajille enimmäkseen pettymyksiä.

Maan talouskasvun ja osakemarkkinoiden kurssikehityksen välillä ei näytä olleen juuri minkäänlaista yhteyttä. Siksi alkuviikonkaan kurssilaskuista on vaikea päätellä mitään maan talousnäkymistä.

Luontevampi selitys kurssirytinälle tai ainakin sen alkusykäykselle löytynee kahdesta pörssipelureiden odottamasta uutisesta – ja siitä, että ensimmäinen odotettu uutinen jäikin toteutumatta.

Osakkeiden myyntipainetta ja osakekurssien laskupainetta oli odotettavissa, kun tämän viikon lopussa päättyvät talousviranomaisten viime kesän kurssirytinöiden rauhoittamiseksi määräämät suurten osakepottien myyntirajoitukset. Yleinen odotus oli, että rajoituksen päättyminen laukaisee joksikin aikaa suuren määrän suurehkoja myyntitoimeksiantoja. Ja että kurssit laskevat.

Vielä viime viikolla pörssipelurit odottivat ja toivoivat, että Kiinan keskuspankki haluaisi jo ennalta lievittää osakkeiden myyntipaineen vaikutuksia esimerkiksi laskemalla korkoja tai lisäämällä lyhytaikaisen keskuspankkirahoituksen tarjontaa. Tällaisia toimia ei kuitenkaan ole kuulunut, ja pettymys laukaisi loppuviikolle ounastellun myyntipaineen jo ennalta.

Toki kurssilaskulle on varmasti iso joukko muitakin hyviä selityksiä. Mutta talousnäkymien äkillinen ja radikaali heikkeneminen tuskin on yksi niistä.

Kasvu hidastuu väistämättä

Se tuskin on osakemarkkinoille vasta vuodenvaihteessa valjennut jymy-yllätys, että Kiinan talous ei enää kasvakaan yli kymmenen prosentin vuosivauhtia niin kuin se on parin viime vuosikymmenen aikaan parhaimmillaan kasvanut.

Sen sijaan tiedossa on ollut pitkän aikaa, että useiden prosenttiyksiköiden verran muuta maailmaa nopeampi talouskasvu voi jatkua vain aikansa ennen kuin siitä alkaa koitua kasvavia ongelmia niin Kiinalle itselleen kuin kaikille muillekin maille.

Sekin on ollut tiedossa, että tämä kasvurajoite on varsin hyvin myös Kiinan poliittisten johtajien ja talousviranomaisten tiedossa. Juuri siksi maan virallinen ja moneen kertaan julki lausuttu päämäärä onkin siirtää talouskasvun painoa investoinneista ja vientiteollisuudesta kotitalouksien kulutuskysyntään ja palveluihin.

Toki sivullisille tarkkailijoille on sekin käynyt aikaa sitten selväksi, että Kiinan talouspäättäjien viralliset tavoitteet ja käytännön tapahtumat ovat usein jääneet varsin etäälle toisistaan. Mutta silti ainakin yksi asia näyttää käyvän toteen juuri niin kuin sen on pitänytkin käydä: talouskasvu hidastuu.

Kiinan hallituksen oma talouden kasvutavoite ja -ennuste on seitsemän prosenttia, jonka se voi määrätä mieleisekseen. Virallinen kasvuluku on laskenut mutta lienee silti yläkanttiin. Maan talouden riippumattomien tarkkailijoiden ennusteet vaihtelevat kuuden prosentin molemmin puolin.

Esimerkiksi analyysiyhtiö Gavekalin tämän vuoden kasvuennuste on 6–6,5 prosenttia, kun taas toinen analyysiyhtiö BCA Research ennustaa 5,5–6 prosentin kasvua. Pekingin yliopiston talousprofessori Michael Pettis odottaa kasvuvauhdin hidastuvan melko pian alle viiteen prosenttiin vuodessa ja myöhemmin sitäkin hitaammaksi.

Maailman suurimman kasvumoottorin kierrosten hidastuminen voi olla pettymys esimerkiksi yltiötoiveikkaita investointeja viime vuosina urakoineille kaivos- ja öljy-yhtiöille, mutta useimmille muille talouskasvun hidastuminen on pienempi paha kuin kestämättömän kasvuvauhdin jatkuminen olisi.

Kunhan kasvun hidastuminen onnistuu ilman mahalaskua.

Pehmeä vai kova lasku

Professori Pettis on kirjoissaan ja muissa kirjoituksissaan kuvannut juurta jaksain, miksi Kiinan on korkea aika panna toteen viralliset tavoitteensa talouden tasapainottamiseksi ja talouden painon siirtämiseksi investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kotitalouksien kulutukseen ja palveluihin.

Tärkein syy on hänen mukaansa se, että vain kasvuvauhtia hidastamalla ja investointihuumaa hillitsemällä Kiina voi välttää taloushistorian todennäköisesti suurimman velkakuplan ja -kriisin – ja kaikkien aikojen talouden mahalaskun.

Pettisin mukaan Kiinan talous on jo vuosien ajan kyennyt ylläpitämään kovaa kasvuvauhtiaan vain kahdella ehdolla: että investoinnit uuteen teollisuustuotantoon ja yhdyskuntarakenteisiin ovat kasvaneet vielä nopeammin kuin kansantalous ja että velkaantuminen on kasvanut vielä nopeammin kuin investoinnit.

Hänen mukaansa talouden kasvumalli on pitkän päälle kestämätön, jos velkaa kertyy nopeammin kuin velanhoitokykyä. Näin käy, kun velkavetoiset investoinnit tuottavat valmistuttuaan vähemmän tuloja kuin niiden toteuttaminen ja rahoittaminen ovat maksaneet. Ja juuri näin on Kiinassa ollut hyvän aikaa, arvelee professori.

Tämän lajin tuhlaaminen on kuitenkin tuottanut suuren määrän teollisuuden työpaikkoja ja ansaintamahdollisuuksia ennen rutiköyhille maatyöläisille. Samalla se on tuottanut suuria äkkirikkauksia ja valtaa suhteellisen pienelle mutta poliittisesti sitäkin vaikutusvaltaisemmalle uusrikkaiden vähemmistölle.

Vaikka talouden kasvumallia on pakko muuttaa ja kasvuakin on hyvä hidastaa, eivät nämä ole helppoja läpihuutojuttuja kumpikaan.

Hallittu suoritus edellyttäisi, että kasvu hidastuu mutta ei liikaa eikä liian nopeasti, ja että se hidastuu vieläpä niin, että teollisuuden työväkeä ei jää liikaa työttömäksi eikä äkkirikas hallinto- ja talouseliitti vie kaikkia vasta karttuneita rahojaan maasta. Uutta velkaakaan ei saisi syntyä liikaa.

Edessä on toisin sanoen kohtalaisia haasteita, mutta silti kumpikin analyysiyhtiö, Gavekal ja BCA, pitävät "pehmeää laskua" (soft landing) todennäköisempänä kehityksensä kuin yrityksen epäonnistumista ja päätymistä talouden mahalaskuun (hard landing).

Myös Pettis pitää mahdollisena, että yritys onnistuu. Ei helposti eikä varmasti, mutta ehkä kuitenkin.

Kolme vaihtoehtoista kehitystä

Professori Pettis kuvaa tuoreimmassa Global Source Partners -palvelun kuukausiraportissaan Kiinan hallituksen ja talousviranomaisten kolme keskeistä valintaa, joiden välillä luovimalla ne joutuvat hakemaan maan taloudelle uutta suuntaa.

Raportista ilmestynee jonkin ajan kuluttua versio professorin omilla blogi-sivuilla niin kuin hänen aiemmista raporteistaan on ilmestynyt, mutta siihen asti teksti on vain maksavien asiakkaiden, kuten kansainvälisten suursijoittajien ja talouspäättäjien, luettavissa. Samoin analyysiyhtiöt jakelevat raporttinsa vain asiakkaidensa käyttöön.

Pettisin mukaansa "Pekingin" keinot talouden tasapainottamiseen kiteytyvät suoraan tai epäsuorasti näihin kolmeen vaihtoehtoon tai niiden jonkinlaiseen yhdistelmään:

1) Sen on sallittava ja kestettävä työttömyyden tuntuvaa kasvua.

2) Sen on sallittava ja kestettävä tuntuvasti nykyistä raskaampi velkataakka.

3) Sen on pantava toteen mittava varallisuudensiirto julkiselta taloudelta kotitalouksille.

Ainakaan kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa tuskin on talouspolitiikan ensisijaisia tavoitteita, mutta mikä tahansa tapa tasapainottaa kansantalous investointi- ja vientivetoisesta kasvumallista kohti kotimaista kulutusta johtaa Pettisin mukaan yhteen tai useampaan näistä seurauksista.

Kiinan valuutan juanin (tai renminbinin) heikentäminen vahvistaisi vientiteollisuutta, mutta se ei ole ainakaan Pettisin keinovalikoimassa. Se nimittäin heikentäisi talouden tasapainoa entisestään eikä suinkaan kohentaisi niitä.

Talouskasvu voi hidastua tarkoituksella tai ulkoisen pakon takia, mutta se on välttämätöntä velkapommin välttämiseksi. Samoin vientiriippuvuudesta irtautuminen voi olla tarkoitus tai ulkoinen pakko, mutta sekin on välttämätöntä talouskasvun tasapainottamiseksi.

Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, on pitkälti seurausta talouspolitiikan toimista.

Vaikea yhtälö mutta ei mahdoton

Teollisuustuotannon ja investointien supistuminen tietää herkästi työttömyyden kasvua, elleivät kotitaloudet alenna äkisti säästämisastettaan, kasvata velkaantumistaan – ja korvaa velkavetoista investointihuumaa velkavetoisella kulutusjuhlalla. Ei hyvä, arvelee Pettis.

Toinen keino välttää työttömyyden kasvu on ylläpitää teollisuuden tuotantoa ja työllisyyttä, vaikka kysyntää ei olisi riittävästi. Varastojen ylenpalttinen kasvattaminen olisi uudenlaista tuhlaamista, joka turmelisi teollisuuden kannattavuuden ja kasvattaisi velkaantumista. Ei sen parempi, arvelee Pettis.

Kolmas vaihtoehto, kotitalouksien ostovoiman ja samalla kotimaisen kulutuksen kasvattaminen mittavin tulon- ja varallisuudensiirroin julkiselta taloudelta kotitalouksille, olisi professorin mielestä kaikin puolin paras ja kestävin vaihtoehto. Paitsi, että se voi olla poliittisesti vaikein.

Vaikeus syntyy herkästi siitä, että Kiinan tähänastinen talousmalli on suuresti suosinut pientä talous- ja hallintoeliitin vähemmistöä, jonka edustajille viime vuosikymmenten investointiaalto on ollut suoranainen kultakaivos.

Saavutetuista eduista on tunnetusti vaikea luopua, eikä luopumista helpottane, että Kiinassa olisi ainakin Pettisin mukaan seuraavaksi eliitin vuoro tinkiä omista etuoikeuksistaan ja sallia vuorostaan kotitalouksien enemmistön nauttia osuutensa talouskasvun antimista.

Hallituksen valinnoista riippuu, joutuuko se mittelemään voimia mahdollisesti kymmenien miljoonien tyytymättömien työttömien vai huomattavasti harvemman tyytymättömän uusrikkaan kanssa, vai joutuuko se ennen pitkää kamppailemaan vielä nykyistä suurempien velka- ja kasvuongelmien kanssa.

Vaikea yhtälö, joka voi kuitenkin olla yhä ratkaistavissa "pehmeällä laskulla".

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    3. 3

      Venäläiset ovat ”taloustilanteen passiivisia panttivankeja”

    4. 4

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    5. 5

      Näille aloille talouskasvu tuo töitä

    6. 6

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    7. 7

      Hautooko Trump tilastokeikausta? ”Omaan politiikkaansa sopivaksi”

    8. 8

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    9. 9

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    10. 10

      Venäjä kiilasi saudien ohi öljyn pumppauksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    2. 2

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    3. 3

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    4. 4

      Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

    5. 5

      Wärtsilä haluaa ohjelmistotaloksi ja suunnittelee yritysostoja

    6. 6

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    7. 7

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    8. 8

      SAK:n kysely: Painostus työehtojen heikentämiseen kasvanut – palkkoja halutaan alas

    9. 9

      USU: Kaavailtu muutos asuntolainakattoon herätti huolen – ”Ei nuorella ole kesämökkiä myytäväksi”

    10. 10

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää