Euroalueen suurin velkapommi kytee Italiassa

Analyysi
Eurokriisi on tyvenessä mutta ei ohi. Seuraava velkapommi kytee jo, ja se on entistä vaarallisempi. Se kytee yhdessä alueen suurimmista maista, Italiassa. Saksa haluaa purkaa pommin tavalla, joka voi räjäyttää sen.


Euroalueen velkakriisi on pois otsikoista ja näyttää rauhoittuneen, mutta kriisin syyt ovat ennallaan ja osin entistä pahempia. Talous on heikompi ja velkaa on enemmän kuin ennen kriisiä, ja nyt osa suuristakin euromaista on taas lähempänä uutta taantumaa kuin kestävää toipumista.

Eurokriisin tyvenen saivat aikaan alueen keskuspankit, jotka ovat hartiavoimin ostaneet ylivelkaisten eurovaltioiden velkakirjoja ja näin tukeneet alueen huteria suurpankkeja ja ylivelkaisten valtioiden alijäämien rahoittamista.

Mutta edes keskuspankkien tukiostot eivät välttämättä estä kriisiä leimahtamasta uudestaan, jos aneeminen talous uupuu uuteen taantumaan – tai jos Saksa saa tahtonsa ja eurovaltioiden velkasaneerauksista tulee totta.

Näkymät ovat apeat, sillä euroalueen talous on kriisin alusta asti tarponut selvästi heikompaa tahtia ja on yhä heikommassa kunnossa kuin esimerkiksi Yhdysvaltain talous.

Eikä käännettä parempaan näy: EU-komissio, alueen keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vuoron perään heikentäneet eurotalouden kasvuennusteitaan. Myös muun maailman kasvuvauhti ja -näkymät ovat viime aikoina heikentyneet, mikä rasittaa lisää euromaidenkin näkymiä alueen vientiveturia Saksaa myöten.

Samaan aikaan ennestään ylivelkaisten eurovaltioiden velkaantuminen on jatkunut. Kriisi alkoi liian suuren velkamäärän takia – ja se leimahtaa uudestaan vielä suuremman velkamäärän takia.

Italian valtio velkaloukussa

Keskuspankkien velkakirjaostot ovat painaneet eurovaltioiden korkoja alaspäin mutta eivät niin alas, että aneemisen talouskasvun tuottamat tulot riittäisivät velkaisimpien korkokuluihin.

Näin on Italian laita, sillä euroalueen absoluuttisesti suurimman ja koko maailman kolmanneksi suurimman valtionvelan korkoihin hupenee enemmän rahaa kuin talouskasvusta kertyy lisää verotuloja.

Italian valtiolla on ollut euroajan alusta asti rutkasti runsaammin velkaa kuin EU:n sopimusten mukaan saisi olla. Kymmenen vuotta sitten sen velkaisuusaste oli lievässä laskussa, mutta kriisin kuluessa se on taas kasvanut.

Nyt Italian valtiolla on velkaa yli 130 prosenttia maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta ja lähemmäs 1 900 miljardia euroa. Velkasuhde on Kreikan jälkeen toiseksi korkein ja euroina velkaa on Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen maailman kaikista valtioista kolmanneksi eniten.

Italian keskuspankin mittavat valtionlainaostot ovat painaneet valtion velkakirjoille noteerattavia korkoja entistä matalammiksi, mutta tästä korkotuesta huolimatta valtion korkomenoihin uppoaa nelisen prosenttia koko maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Viime vuosina Italian talous on vuoroin lievästi supistunut tai vaivoin kasvanut ja pääosin polkenut paikoillaan. Kun talous polkee paikoillaan ja valtion alijäämä kasvaa, voimistuu velkakierre entistä matalampienkin korkojen rasituksesta.

Italia näyttääkin juuttuneen velkaloukkuun, ja sen hirmuisen velkamäärän ja maan koon takia koko euroalue istuu nyt entistä suuremman velkapommin päällä.

Saksalla on suunnitelma velkaloukun purkamiseksi. Se voi olla teoriassa oikeaoppinen, mutta käytännössä se voi pakottaa Italian jopa eroamaan eurosta. Saksan suunnitelma voi laukaista velkapommin, vaikka tarkoitus on purkaa se.

Saksan riskipitoinen suunnitelma

Saksa haluaa ylivelkaisten eurovaltioiden liian suurten velkojen saneeraamiseen virallisen saneerausmenettelyn, joka ohjaisi luottotappioita muiden euromaiden asemesta kriisimaan yksityisten riskirahoittajien tappioiksi.

Saksan valtiovarainministeriön ajamaa ja tiettävästi jo valmistelemaakin valtioiden virallista saneerausmekanismia on näkyvästi kannattanut esimerkiksi maan hallitusta neuvova vaikutusvaltainen "talousviisaiden neuvosto".

Neuvosto kuvaa tuoreimmassa vuosikertomuksessaan, miten yhteisvaluutta euron ja rahaliiton rakennerajoitteiden takia juuri eurovaltioilla on tavallisia valtioita olennaisesti suurempi riski ajautua velkaongelmiin ja maksukyvyttömyyteen eli kansanomaisesti konkurssiin.

Juuri tavallista suuremman velkariskin takia neuvoston mielestä on tarpeen, että eurovaltioiden velkakriisejä vastedes ratkotaan erityisen saneerausmekanismin avulla eikä velkaongelmia peitellä sattumanvaraisilla hätärahoituksilla niin kuin viime vuosina on tehty.

Saksan saneerausmalli toisi eurovaltioiden velkasaneerauksiin samanlaisen niin sanotun bail-in-periaatteen, jollaisen avulla euromaiden pankkiunioni aikoo ohjata seuraavan pankkikriisin tappioita ongelmapankkien yksityisten riskirahoittajien eikä veronmaksajien kärsittäviksi.

Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja -neuvosto aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Samalla tuli voimaan uusi kriisinratkaisumenettely, jossa viranomaiset aikovat vastaisuudessa pelastaa tai saneerata kriisipankkeja osakkeenomistajien ja riskirahoittajien eikä veronmaksajien kustannuksella.

Teoria toimii teoriassa mutta käytännössä se voi pahimmillaan kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Euroalueen finanssimarkkinat ovat alkuvuonna tarjoilleet tästä esimakua, sillä osin juuri uuden bail-in-riskin takia euroalueen pankkiosakkeet ovat menettäneet yli neljänneksen arvostaan, ja riskipitoisimpien suurpankkien osake- ja velkakirjakurssit ovat romahtaneet vielä enemmän.

Riski kärjistää seuraavaa kriisiä

Saksan havittelema eurovaltioiden velkasaneerausmalli saa herkästi valtioiden velkakirjamarkkinoilla aikaan samanlaisen pakokauhun kuin pankkien bail-in-riski on aiheuttanut pankkiosakkeissa.

Saneerausmenettely ennemmin sytyttää eurovaltioiden velkakriisin uudestaan ja kärjistää kriisiä kuin estää kriisiä syttymästä tai varsinkaan korjaa kriisin syitä.

Näin sanoo yksi viidestä talousneuvoston viisaasta, talousprofessori Peter Bofinger neuvoston vuosikertomukseen kirjaamassaan eriävässä mielipiteessä. Hän on tuonut huolensa julki myös taloustutkijoiden VoxEU -verkkosivuston kirjoituksessaan ja tiedotusvälineiden haastatteluissa.

Professori Bofingerin mukaan jo ennestään ylivelkaisten valtioiden velkaongelmien hoitamiseksi perustettava saneerausmenettely olisi omiaan nopeuttamaan ja jyrkentämään seuraavan kriisin alkamista ja kärjistymistä.

Brittilehti Telegraphin haastattelussa Bofinger luonnehtii velkasaneerausmallia "nopeimmaksi keinoksi hajottaa euro". Saneerauksen ja luottotappioiden riski ajaa velkakirjarahoittajat entistä pienemmästä syystä karkuun ja valtion rahoituskriisiin, ja siksi ainoa keino välttyä "konkurssilta" on erota eurosta.

Italia on professori Bofingerin jonossa ensimmäinen, sillä juuri Italiassa yhdistyvät pankkiriskit ja valtioriskit kohtalokkaalla tavalla.

Italian pankeilla on hoitamattomia ongelmasaatavia taseissaan rutkasti enemmän kuin euroalueen pankeilla keskimäärin, ja Italiasta löytyy osa euroalueen heikkokuntoisimmista suurpankeista. Lisäksi juuri Italian pankeilla on hallussaan keskimääräistä huomattavasti runsaammin oman kotivaltionsa, Italian, velkakirjoja.

Tahtoo sanoa, että juuri Italiassa pankkien ja valtion välillä vallitsee tavallista voimakkaampi kohtalonyhteys: pankkien kriisi olisi saman tien myös valtion kriisi ja toisinpäin. Siksi koko euroalueen seuraava velkapommi kytee Italiassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin Ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    4. 4

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    5. 5

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    6. 6

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    7. 7

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    8. 8

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    9. 9

      Ekonomistit tyrmäsivät euron hyödyt – näin Väyrynen, perussuomalainen, keskustalainen ja kokoomuslainen vastaavat

    10. 10

      Nokia ja Intel avaavat 5G-testilaboratorion Espooseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    5. 5

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    6. 6

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    7. 7

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    10. 10

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää