"Lapsibisnestä ei valvo kukaan"

Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?


Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

– Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.

Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä


Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

– Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.

Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina".

Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan


Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa.

Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista kuluista.

– Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.

Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat vaikkapa ohitustien rakentamiseen.

Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.

– Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä, Rimpelä sanoo.

Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34 miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.

Sijaisperhe
tienaa mukavasti


Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät neljännekseen laitoskuluista, noin 25 000 euroon. Kaikista maamme yli 17 000:sta kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta ja nuoresta kolmannes on perhehoidossa, huostassa olevista 10 000:sta lapsesta puolet.

Mutta leivän sekin raha tuo moneen pöytään. Kuntatasolla taksat vaihtelevat. Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta hoitopalkkiota 1 200–1 740 euroa kuussa, riippuen lapsen iästä ja sijoituksen kestosta. Vähimmäispalkkio on lakisääteinen 650 euroa.

Tampereella päälle tulee 450–650 euroa verottomia kulukorvauksia, käynnistymiskorvauksia ja mahdollisia hoitopalkkioiden korotuksia erityishoidettavuuden perusteella. Lisäksi sijaisperheelle saatetaan maksaa päivystyksestä varallaolo- tai päivystyskorvausta. Sijaisperhe voi saada myös lomatukea, kilometrikorvausta ja sovitusti korvauksia vapaa-ajakseen palkkaamansa hoitajan kustannuksista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Ford pelasi uhkapeliä Venäjän markkinalla, ja se alkoi kannattaa

    2. 2

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    3. 3

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    4. 4

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    5. 5

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    6. 6

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    7. 7

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    8. 8

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    9. 9

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    10. 10

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    4. 4

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    5. 5

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    6. 6

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    9. 9

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    10. 10

      Konkarisijoittaja Tom Tukiainen, 59, pani 100 000 euroa riskillä turvapaikanhakijoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää