Syyrian sota on uhka koko Lähi-idälle

Suomalaistutkijat sanovat, että Syyrian sisällissota horjuttaa koko Lähi-itää. 

Syyrian kriisissä ei ole kyse vain Syyriasta, vaan Lähi-idän voimasuhteista, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen tutkija Tommi Koivula.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Timo Behrin mukaan pitkittyessään kriisi vaikuttaa yhä voimakkaammin Syyrian naapurimaihin.

Molempien mielestä konflikti Syyriassa on luisunut sisällissodaksi. Kriisi ei asiantuntijoiden mukaan ratkea päivissä tai viikoissa, eikä sitä todennäköisesti ratkaista sotimalla.

Kuinka todennäköistä on, että naapurimaat puuttuvat kriisiin sotilaallisesti?

Koivula: Sotilaalliseen interventioon ei ole halukkaita. Se on ymmärrettävää, sillä tilanne on monimutkainen ja altis pitkittymään.
 
Behr: Naapurimaat ovat jo osallisia, tosin eivät sotilaallisesti. Turkin, Saudi-Arabian ja Qatarin kautta kuljetetaan aseita kapinallisille; Libanon ja Irak tukevat Syyrian hallitusta, ja Iran toimittaa sille aseita.

Miksi Israel on pysytellyt vaiti?

Koivula: Israel haluaa olla provosoimatta. Varmasti maa on valmistautunut kaikkeen, muun muassa armeijan aseiden joutumiseen ääriryhmien käsiin.

Behr: Israel puuttuu tilanteeseen, jos Syyrian biologisia aseita tai ohjuksia päätyy esimerkiksi Hizbollahille.
 
Onko kansainvälisellä yhteisöllä valtaa?

Koivula: Kansainvälisellä yhteisöllä on tärkeä rooli. YK-operaatio on jumissa, mutta kulisseissa käydään varmasti keskusteluja siitä, millainen hallinto Syyriaan tarvitaan. Arabiliitolla voi jatkossa olla länsivaltoja merkittävämpi rooli.
 
Behr: YK:n turvallisuusneuvostolla ei ole valtaa niin kauan kuin Venäjä ja Kiina torppaavat päätöslauselmat. Maiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. YK:n tarkkailuoperaatio tuskin laajenee.
 
Mitä tapahtuu lähiviikkoina?

Koivula: Taistelu jatkuu, samoin osapuolten mediasota. Molemmat levittävät omia tarkoitusperiään palvelevia huhuja eteenpäin. Hallinnon tuki hapertuu vähitellen, ja diplomaattinen pelaaminen jatkuu.
 
Behr: Ilman ulkovaltojen konkreettista väliintuloa taistelut jatkuvat.
 
Onko presidentti Bashar al-Assadin valtakausi ohi?

Koivula: Jossain vaiheessa al-Assad lähtee, lähtölaskenta on jo käynnissä. Nyt neuvotellaan ehdoista ja siitä, kuinka nopeasti tämä tapahtuu.

Behr: Vaikea sanoa. Vapaaehtoisesti al-Assad ei varmastikaan lähde. Vaikka hallitus kaatuisi, ei tilanne silti olisi ohi.

Mitkä ovat Syyrian suurimmat uhat?

Koivula: Suurin uhka Syyrialle on al-Assadin jälkeinen aika. Maassa on erilaisia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä, kuten sunneja, alaviitteja, kristittyjä ja kurdeja. Haasteena on yhdistää nämä ryhmät. Pahin uhka on maan pirstaloituminen, joka pahimmillaan voisi johtaa Balkanin kaltaiseen tilanteeseen.
 
Behr: Konfliktit maan sisällä. Oppositio on hyvin jakautunut, ja on jopa vaarana, että valtio hajoaa, elleivät ryhmät pääse yhteisymmärrykseen.