Torsti

Urheilu

Valikko

Urheilu

”Nykymailerit juoksevat liian vähän”

1970-luvun legendat Juha Väätäinen ja Tapio Kantanen patistavat Urheiluliittoa töihin ja vastustavat lasten arvokilpailuja.
Juha Väätäisen tuplamestaruus Helsingin EM-kisoissa 1971 oli lähtölaukaus Suomen kestävyysjuoksun kultaiselle vuosikymmenelle.

– Paavo Nurmi kutsui minut kisojen jälkeen käymään kotiinsa Töölössä ja kysyi, minkä tason maailmantähti arvelin silloin olevani. Sanoin, että en ole teihin verrattuna mitään, herra Nurmi. Paavo sanoi, että onhan sinulla ainakin hyvä alku! Väätäinen muistelee hymyillen synnyinkaupungissaan Oulussa, 45 vuotta myöhemmin.

Vieressä kuuntelee toinen kovin tuttu hahmo 1970-luvun arvokisoista, Tapio Kantanen, joka saavutti estejuoksussa olympiapronssia 1972 ja neljännen sijan 1976. Montrealissa 1976 syntynyt SE-aika 8.12,60 kesti peräti 33 vuotta.

– Hyvä, että Keskisalon Jukka sen otti. Lakkasivat toimittajat soittelemasta, Kantanen naurahtaa.

Niin raju oli 1970-luvun alussa suomalaisen kestävyysjuoksun taso, että jopa Kantasen meriiteillä pääsi vain ikään kuin kakkosketjun mieheksi Väätäisen, Lasse Virenin ja Pekka Vasalan takana.


SAMOISSA Kalevan kisoissa miehet kilpailivat lukuisia kertoja. 45 vuotta sitten Väätäinen rikkoi Oulussa, vuoden 2016 isäntäkaupungissa, 10 000 metrin Suomen ennätyksen sateisissa ja koleissa oloissa, mikä nosti odotukset huippuunsa ennen Helsingin EM-kisoja. Väätäinen kesti paineet. Kantanen ei vielä Helsingissä päässyt loppukilpailuun.


– Oulun Kalevan kisat 1971 olivat minulle sillä lailla merkittävät, että hävisin esteissä Päivärinnan Pekalle samalla ajalla 8.34,0. Se otti niin koville, että innostuin oikein treenaamaan. Seuraavalla kaudella en hävinnyt Pekalle kertaakaan ja saavutin olympiapronssia, ohjelmoidun harjoittelun vasta 19-vuotiaana armeijassa aloittanut Kantanen muistelee.

Vaikka legendat on pyydetty tapaamiseen puhumaan kestävyysurheilusta, kumpikin haluaa kertoa mielipiteensä yleisurheilussa joka vuosi järjestettävistä nuorten arvokisoista. Suomi on tänäkin vuonna menestynyt niissä erinomaisesti ja saavuttanut yhteensä kymmenkunta EM- ja MM-mitalia.

– Niissä ei ole juuri järkeä. Pian varmaan järjestetään 12-vuotiaille EM-kisat. Herrajumala nehän on lapsia, Väätäinen sanoo ja Kantanen nyökkää vieressä.

– Sinänsä tietysti hienoa, että niissä pärjätään, mutta pitää muistaa, että lapset kehittyvät fysiologisesti eri tahtia. Toisen harjoitustausta voi olla ihan erilainen kuin toisen. Tuloksiin tulee suhtautua suurella varauksella, aikuisten sarjassa totuus sitten kyllä paljastuu, urallaan kolmesti olympiakisoihin osallistunut Kantanen sanoo.

Hän muistuttaa, että lasten valmentaminen on helppoa, sillä lapsi kehittyy itsestään.

– Onhan meillä ollut esimerkiksi poikia, jotka junioreina ovat juosseet aivan eri aikoja kuin vaikka Virenin Lasse vastaavassa iässä. Mutta ikävä kyllä meillä on nollajärjestelmä, joka ei osaa viedä näitä nuoria eteenpäin. En soimaa nuoria, vaan järjestelmää, joka on heidät hylännyt. Polun päässä ollaan sitten tilanteessa, jossa Paavo Nurmen sadan vuoden takaiset ajat olisivat Kalevan kisoissa kovaa valuuttaa, Väätäinen sivaltaa Urheiluliittoa, entistä työnantajaansa.

Kun Väätäinen oli aikanaan liiton päävalmentaja, menestyksekkäitä juoksijoita olivat mm. Harri Hänninen ja Risto Ulmala. 1970-luvun saavutuksista oli kuitenkin näiden huippuvuosina kulunut niin vähän aikaa, että osa yleisöstä katsoi asiakseen suorastaan naureskella kaksikon kovillekin kansainvälisen tason juoksuille.

– Ei niille tietenkään kukaan kestävyysjuoksun asiantuntija naureskellut, Väätäinen muistuttaa.

1 500 metrin olympiakultaa Münchenissä 1972 saavuttanut Pekka Vasala ilmaisi aiemmin tänä kesänä Urheilusanomien haastattelussa huolensa Suomen vahvojen juoksuperinteiden kuolemasta. Vasala muistutti, että olisi omilla ennätyksillään voittanut Suomen mestaruuden viime vuonna Porissa kaikilla sileillä juoksumatkoilla 400:sta 10 000 metriin, vaikka keskittyi lähinnä 1 500 metrille.

– Jatkumo 1970-luvun sukupolvesta ja sen sukupolven valmentajista nykyiseen juoksijasukupolveen on katkeamassa tai jo katkennut, siinä Pekka puhuu ihan asiaa. Apua ei myöskään ole kovin paljon kysytty, ainakaan minulta, Kantanen sanoo.



VASALA kritikoi Urheilusanomissa myös harjoittelun tiettyä teknistymistä, niin sanottua sykkeillä treenaamista.

– Metrit ja kello ratkaisevat kestävyysjuoksussa. Ei se mitään tähtitiedettä ole, Väätäinen katsoo.

– Pekka on oikeassa siinä, että tunnetta vastaanhan juoksija harjoittelee, ei mitään sykelukemaa, Kantanen jatkaa.

Kaksikko on hyvin huolissaan siitä, miten Urheiluliitto suhtautuu nykyään kestävyysjuoksuun. Kun resursseja jaetaan, niitä halutaan suunnata lajeihin, joissa kansainvälinen menestys nähdään realismiksi. Veteraanit pohtivat, onko liitto heittänyt kestävyysjuoksun suhteen jo hanskat tiskiin.

– Otin tämän asian vahvasti esille, kun osallistuin samalle maanpuolustuskurssille Urheiluliiton puheenjohtajan Vesa Harmaakorven kanssa. Jokainen Amsterdamin EM-kisoja seurannut yleisurheilun ystävä näki varmasti, että ainakin kova eurooppalainen taso on suomalaisille täyttä realismia. Euroopan taso tullut alas, vaikka maailman paras kestävyysjuoksija Mo Farah eurooppalainen onkin, Väätäinen sanoo.

Hän muistuttaa, että kestävyysjuoksumenestyksen tiellä on aina ja ikuisesti vain yksi asia eli ihminen itse.

Väätäisen ja Kantasen keskinäinen puhe käy välillä hyvinkin kovaääniseksi, eikä edes pientä konfliktia kaihdeta, kun muistellaan vaikkapa 1970-luvun tapahtumia.

– Kuten huomaat minä olen persoona ja Tapsa on persoona. Kaikki 1970-luvun parhaat juoksijat ja valmentajat olivat persoonia ja sekä urheilijoina että ihmisinä hyvin laaja-alaisia. Armas Valste valmensi kaikkea kuulantyöntäjistä maratonjuoksijoihin.


MIELENKIINTOINEN detalji on sekin, että kaikki Suomen ennätysjuoksijat 800 metristä maratoniin saakka ovat joko Euroopan mestareita, maailmanmestareita tai olympiavoittajia.

Suomen sisäinen, kansallinen kilpailu oli 1970-luvulla kestävyysjuoksussa kovaa kansainvälistä tasoa. Väätäinen kaivaa esille yleisurheilun tilastokirjan vuodelta 1989 ja kertoo, että esimerkiksi 800 metrillä kymmenen parhaan miehen keskiarvoaika oli 1.47-alkuinen.


– Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nykymailerit juoksevat keskimäärin liian vähän ja kestävyyspohja jää ohueksi. Se on taas valmennuksen ongelma, Kantanen sanoo.

Siinä missä Väätäisen ja DDR:n Jürgen Haasen alle 54 sekuntiin tykittämä päätöskierros Helsingin EM-kisojen 10 000 metrillä 1971 kuuluu Suomen urheiluhistorian ikimuistoisimpiin hetkiin, eräs Kantasen kilpailu taas valittiin äskettäin Aftonbladet-lehdessä peräti Ruotsin kesäolympiahistorian ykkösmuistoksi.

Ruotsin Anders Gärderud johti Montrealissa estejuoksun olympiafinaalia 1976, mutta DDR:n Frank Baumgartl nousi rinnalle juuri ennen viimeistä kuivaestettä. Baumgartl kaatui jalan kolahdettua estepuomiin, ja ruotsalainen voitti ME-ajalla. Kantanen ei aivan ehtinyt saavuttaa äkkiä ylös noussutta itäsaksalaista, joka otti pronssia ennen suomalaista.

Väätäinen kertoo, että hänelläkin on tarinassa sivuosa.

– Anders tuli 1974 Espanjassa juttelemaan ja valitti, miten paukut eivät tahdo riittää lopussa. Sanoin, että alamme juosta kolmesti viikossa yhdessä. Kerran 35 kilometriä neljän minuutin kilometrivauhtia, 20 kilometriä 3,5 minuutin kilometrivauhtia ja kerran 15 kilometriä lähelle kolmea minuuttia painunutta kilometrivauhtia. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli valmis voittamaan.


VAIKKA Suomen kestävyysjuoksumenestys ei enää takavuosien tasolle palaa, samaan aikaan maa on alkanut menestyä muissa lajeissa, joissa vielä 1970-luvulla ei menestytty.

– Suomen huippu-urheilumenestys on nykyään aika lailla jääkiekon ja keihäänheiton varassa. Niiden globaalista tasostahan ei voi puhua edes samana päivänä kuin kestävyysjuoksusta, Väätäinen katsoo.

– Maailmassa on varmaan miljoonia maratoonareita, Kantanen jatkaa.

Hän ei seuraa joukkueurheilulajeja lainkaan, vaan yksilöurheilua ja mieluiten kestävyyspuolelta.

– Minä katson intohimoisesti Real Madridin jalkapallo-otteluita, Espanjassa paljon asuva Väätäinen kertoo.

– Jos saisin elää nuoruuteni uudestaan, valitsisin varmasti kestävyysjuoksijan uran uudestaan, Kantanen pohtii.

Väätäinen ei ole asiasta omalta kohdaltaan lainkaan yhtä varma.

– Luultavasti pohtisin erittäin vakavissani Teatterikorkeakouluun hakemista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Norjalaiset raivostuivat Emil Iversenin nöyryyttämisestä suorassa lähetyksessä

    2. 2

      Mieti ennen kuin ostat: Uudesta Nokia 3310 -puhelimesta paljastui paha puute

    3. 3

      ”Uimarenkaat omasta takaa” Katri Sorsan rehellinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

    4. 4

      Poliisilla uusi tieto kadonneesta 33-vuotiaasta Harrysta – vihjeitä kaivataan yhä

    5. 5

      ”Kyllä, olen suomalainen Oscar-voittaja” – Tommi teki Oscar-palkitun elokuvan erikoistehosteita

    6. 6

      Sami Jauhojärven viesti kohuhiihtäjä Emil Iversenille: ”Meillä lämpiää sauna joka ilta”

    7. 7

      Aino-Kaisa Saarinen kertoo hetkestä, jolloin hänen unelmansa romahti: ”Vastauksena oli hiljaisuus”

    8. 8

      Petter Northugin viesti tv-kameran edessä Emil Iversenille: ”Hyvä, että kaadoit myös suomalaisen”

    9. 9

      Marianne ja Jouni jättivät hyvät työt ja muuttivat kaupungista pikkukylälle – ”Tällä on ollut todella kallis hinta”

    10. 10

      Helsinkiläismies eli niin kuin naistenlehdissä kehotettiin – tässä kuvassa hän lataa kotona akkuja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sliipatun pukumiehen kodista paljastui mykistävä yllätys – toukat ryömivät isännöitsijää vastaan

    2. 2

      Emil Iversen perusteli törmäykseen johtanutta ratkaisuaan – menikö kohuttu tilanne todellakin 50–50?

    3. 3

      Iivo Niskanen paljasti Ylellä, mitä sanoi Norjan tähtihiihtäjälle maalissa – Sami Jauhojärvi latasi perään täyslaidallisen

    4. 4

      Iivo Niskasen kaatanut Emil Iversen haluaa kotiin Lahden MM-kisoista – Norjan päävalmentajalta täystyrmäys

    5. 5

      Petter Northugin viesti tv-kameran edessä Emil Iversenille: ”Hyvä, että kaadoit myös suomalaisen”

    6. 6

      Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

    7. 7

      Skandaali Oscareissa! Väärä elokuva julistettiin voittajaksi – paras elokuva olikin Moonlight

    8. 8

      Mitkä sääret! Julmaa kritiikkiä saanut Hanna Sumari, 58, tanssi ylpeänä minimekossa – esitys meni mönkään: ”Olit pihalla koko ajan”

    9. 9

      Nokia 3310 tekee paluun! Uudet Nokia-puhelimet pähkinänkuoressa: Neljä laitetta, poikkeuksellinen Android-ratkaisu

    10. 10

      4 eri mitoilla varustettua miestä avautuu seksielämästään: ”Teen parhaani sillä, mitä minulla on”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    2. 2

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    3. 3

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    4. 4

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    5. 5

      Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

    6. 6

      Tarkista ja kuuntele: Mikä oli Suomen listaykkösenä, kun sinä synnyit?

    7. 7

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    8. 8

      4 eri mitoilla varustettua miestä avautuu seksielämästään: ”Teen parhaani sillä, mitä minulla on”

    9. 9

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    10. 10

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Norjalaiset raivostuivat Emil Iversenin nöyryyttämisestä suorassa lähetyksessä

    2. 2

      Mieti ennen kuin ostat: Uudesta Nokia 3310 -puhelimesta paljastui paha puute

    3. 3

      ”Uimarenkaat omasta takaa” Katri Sorsan rehellinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

    4. 4

      Poliisilla uusi tieto kadonneesta 33-vuotiaasta Harrysta – vihjeitä kaivataan yhä

    5. 5

      ”Kyllä, olen suomalainen Oscar-voittaja” – Tommi teki Oscar-palkitun elokuvan erikoistehosteita

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Sliipatun pukumiehen kodista paljastui mykistävä yllätys – toukat ryömivät isännöitsijää vastaan

    2. 2

      Emil Iversen perusteli törmäykseen johtanutta ratkaisuaan – menikö kohuttu tilanne todellakin 50–50?

    3. 3

      Iivo Niskanen paljasti Ylellä, mitä sanoi Norjan tähtihiihtäjälle maalissa – Sami Jauhojärvi latasi perään täyslaidallisen

    4. 4

      Iivo Niskasen kaatanut Emil Iversen haluaa kotiin Lahden MM-kisoista – Norjan päävalmentajalta täystyrmäys

    5. 5

      Petter Northugin viesti tv-kameran edessä Emil Iversenille: ”Hyvä, että kaadoit myös suomalaisen”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    2. 2

      Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

    3. 3

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    4. 4

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    5. 5

      Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

    6. Näytä lisää