Uskonnollinen teurastus johti syytteisiin

 Riihimäen oikeussalissa luettiin keskiviikkona kuudelle islaminuskoiselle miehelle syytteet eläinsuojelurikoksesta. Janakkalalaisen lampolan omistajat saivat syytteet avunannosta.

Miehistä yksi teurasti kaksi lammasta janakkalalaisella tilalla jo huhtikuussa 2006. Toukokuussa hän oli liikkeellä viiden muun miehen kanssa, koska tarkoituksena oli hankkia lihaa sekä omaan käyttöön että poikavauvan juhlimiseen.

Syytetyt miehet eivät sanojensa mukaan tunteneet Suomen lakeja. Uskonnollisen perinteensä mukaisesti he tainnuttivat eläimet vain sanallisesti - lausumalla Allahin nimen - minkä jälkeen he katkaisivat lampaitten kaulasuonet veitsellä ja aloittivat veren laskemisen.

Syyttäjä Kaisa Hallenberg-Roineen mielestä teurastajat syyllistyivät eläinsuojelurikokseen, koska lahtaus tapahtui tilalla, tainnuttamatta sekä ilman tarkastuseläinlääkäriä.

Syyttäjä muistutti uskonnollisen teurastustavan Suomessa mahdolliseksi, kunhan noudatetaan asetusta. Pykälä vaatii teurastamoon hakeutumista sekä eläinlääkärin läsnäoloa. Muusta teurastuksesta poiketen verta saa laskea jo samalla hetkellä, kun eläin tainnutetaan.

Lampolan omistajat saivat syytteen avunannosta, koska pihamaalle levitettiin molemmilla kerroilla suojapeite ja jätteille kaivettiin kuoppa valmiiksi. Vuodan ja muitten sivutuotteitten hautaamisen syyttäjä katsoi eläintautilain rikkomiseksi.

Omistajat eivät mielestään edistäneet laitonta teurastusta ainakaan tahallisesti. He eivät olleet tietoisia tekotavasta, ja kotosalla ollut emäntä poistui muihin askareisiin myytyään lampaat. Jätteiden hävittämisen osalta lampolan pitäjät vetosivat tietämättömyyteen.

Syyttäjän tiedossa ei ole vastaavia juttuja. Hän ei ole löytänyt rituaaliteurastuksia myöskään korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä.

Riihimäen käräjäoikeus ottaa kantaa kulttuurien törmäykseen kansliatuomiollaan 30. toukokuuta.