Syömälakko päättyi Metsälän vastaanottokeskuksessa

 Turvapaikanhakijat ovat lopettaneet syömälakkonsa Metsälän vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikössä Helsingissä. Viimeinenkin lakkoilija suostui syömään viime yönä, mutta hänen kuntonsa jouduttiin tarkistamaan sairaalassa.

Pääsiäismaanantaina alkaneeseen syömälakkoon osallistui enimmillään yksitoista ihmistä. Viikon aikana lakkoilijoiden määrä ja kokoonpano vaihtelivat. Perjantaina lakkolaisia oli vielä kymmenen.

Lakkolaiset kertoivat aiemmin kärsivänsä muun muassa huimauksesta ja lihaskivuista. Jo keskiviikkona yksi lakkoilija vietiin sairaalaan, koska hän oli yrittänyt vahingoittaa itseään.

"Säilöönottoyksikkö ei ole vankila"

Turvapaikanhakijat vastustivat protestillaan säilöönottoa.

- Kun vapaus on riistetty, ihminen saattaa kokea, että täällä olisi kuin vankilassa. Tämä ei kuitenkaan ole vankila, eikä täällä olla rikosperusteisesti, yksikön johtaja Pekka Nuutinen sanoo.

Nuutinen on viimeisen kolmen vuoden aikana todistanut muutamaa yksittäistä nälkälakkoa säilöönottoyksikössä. Hänen mielestään nälkälakkoon ryhtyminen ei ole järkevää.

- Lakko ei edistä turvapaikanhakijoiden asiaa. Jokaisella on oma prosessinsa, jossa asianajajat hoitavat asioita eteenpäin. Ei voida lähteä siitä, että viranomaisia voidaan kiristää ja uhkailla, Nuutinen toteaa.

Pakolaisneuvonta: "Säilöönotolle on vaihtoehto"

Pakolaisneuvonnan mielestä turvapaikanhakijoiden säilöönottoa käytetään Suomessa usein tarpeettomasti. Järjestön mielestä on ongelmallista, ettei säilöönotolle ole määritelty laissa enimmäiskestoa.

- Tyypillisesti ihminen otetaan säilöön, koska hänen henkilöllisyytensä tai matkareittinsä on epäselvä. Säilöönoton sijaan voitaisiin käyttää nykyistä enemmän lain mahdollistamaa ilmoittautumisvelvollisuutta, tiedottaja Sanna Rummakko toteaa.

- Epävarmuutta aiheuttaa se, että turvapaikanhakijat eivät tiedä, kuinka kauan he joutuvat säilössä olemaan. Käräjäoikeus päättää säilöönoton jatkumisesta kahden viikon välein, hän sanoo.