Professorit Heikki Paloheimo ja Ilkka Ruostetsaari ilmoittivat hiljattain Helsingin Sanomissa, että arpomalla valittu eduskunta vastaisi paremmin suomalaisten koulutustasoa sekä ammatillista ja taloudellista asemaa.
Arvottu eduskunta olisi kuitenkin kokematon, mistä seuraisi virkamiesten vallan kasvu.
Ilta-Sanomat päätti kokeilla, millainen eduskunta syntyisi tikkaa heittämällä. Kutsuimme perussuomalaisten edeltäjän, Suomen Maaseudun Puolueen SMP:n ex-puheenjohtajan Pekka Vennamon nakkaamaan tikkoja tauluun.
Urakka oli kova, sillä tikkoja piti heittää 200 kappaletta - yhtä paljon kuin eduskuntaan valitaan kansanedustajia.
Jokaisesta vaalipiiristä tulostettiin oma taulunsa, johon jokaiselle ehdokkaalle oli piirretty yhtä suuri alue. Kun tikka osui ehdokkaan alueelle, hänet valittiin eduskuntaan. Jos tikka osui alueiden rajalle, läpipääsijä arvottiin.
Tikkoja heitettiin saman verran kuin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia. Esimerkiksi Ahvenanmaan vaalipiirin tauluun heitettiin vain yksi tikka, Uudenmaan vaalipiirin tauluun peräti 35 tikkaa.
Näin paikat jakautuivat puolueiden kesken:
Vasemmistoliitto, 25 paikkaa
Perussuomalaiset, 21
Kokoomus, 19
SDP, 19
Vihreät, 18
Keskusta, 17
Kristilliset, 17
Piraattipuolue, 13
Suomen Kommunistinen Puolue, 10
RKP, 10 (sis. Ahvenanmaan edustajan)
Itsenäisyyspuolue, 8
Vapauspuolue, 8
Suomen Työväenpuolue, 6
Muutos 2011, 3
Senioripuolue, 3
Kommunistinen Työväenpuolue, 2
Köyhien Asialla, 1
Viikonlopun painetusta lehdestä löydät tiedon siitä, ketkä ehdokkaat pääsivät tikkavaalissa läpi! Mukana myös Vennamon haastattelu!
