Kyllikki

Vaalit 2015

Valikko

Vaalit 2015

Jo riittää! Nämä 10 vaalia muuttivat Suomen

IS listasi kymmenen sodanjälkeistä eduskuntavaalia, jotka ovat tuoneet politiikkaan mukaan uusia voimia tai muuttaneet politiikan suuntaa.

1945: Kohti sodanjälkeistä Suomea

Vuoden 1945 eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta, jolloin Lapin sota saksalaisjoukkoja vastaan oli edelleen käynnissä ja maa oli sotatilassa. Edelliset kuusi vuotta lainsäädäntövaltaa oli käyttänyt vuonna 1939 valittu eduskunta, jonka toimikautta oli kahteen otteeseen jatkettu poikkeuslailla.

Liittoutuneiden valvontakomission seurannassa järjestetyt vaalit muuttivat merkittävästi Suomen poliittista karttaa. Jatkosodan päättymisen jälkeen syyskuussa 1944 lakkautetun Isänmaallisen kansanliikkeen toiminnassa mukana olleet eivät saaneet asettua vaaleissa ehdokkaiksi. Tämän lisäksi pääministeri Juho Kusti Paasikivi totesi julkisesti, että ”niiden henkilöiden, jotka ovat olleet viime vuosina poliittisilla johtopaikoilla tai noudatettuun onnettomaan tulokseen johtaneeseen, maan etujen vastaiseen politiikkaan huomattavammin vaikuttaneet, olisi vetäydyttävä poliittisesta toiminnasta syrjään”.


Pääministerin myöhemmin tarkentaman ilmoituksen perusteella vaaleissa eivät voineet asettua IKL:n poliitikkojen lisäksi kokoomuksen Edwin Linkomies, Toivo Horelli ja Oskari Lehtonen, maalaisliiton Viljami Kalliokoski, Antti Kukkonen, E.M. Tarkkanen ja Tyko Reinikka sekä sosiaalidemokraattien Väinö Tanner, Väinö Salovaara, Väinö Hakkila ja Aleksi Aaltonen.

Täysin uutena poliittisena puolueena vaaleihin osallistui kommunistien ja vasemmistososialistien lokakuussa 1944 perustama Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (Skdl), jossa Suomen Kommunistisen Puolueen edustajilla oli määräävä asema.

Ns. pitkän parlamentin kauden lopettaneissa vaaleissa Sdp menetti 35 edustajapaikkaa, mutta säilytti edelleen 50 edustajaa. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousi ensi yrittämällä Skdl, joka sai 49 kansanedustajaa. Kolmanneksi suurin puolue oli seitsemän edustajapaikkaa menettänyt maalaisliitto 49 edustajalla.

Sdp:n ja maalaisliiton hyvä menestys oli pettymys kommunisteille, jotka olivat kuvitelleet voivansa koota ”demokraattiset voimat” Skdl:n sateenvarjon alle. Tämän strategian pettäminen pakotti Skp:n ja Skdl:n johdon yhteistyöhön Sdp:n ja maalaisliiton kanssa.

Vaalien jälkeen muodostettiin J.K. Paasikiven johtama enemmistöhallitus, johon kuuluivat Sdp, Skdl, maalaisliitto, edistyspuolue ja rkp.

1948: Jo riittää -vaalit


Huoli kommunistien johtaman Skdl:n valtapyrkimyksistä, kommunistien hallitseman Valtiollisen poliisin, ns. punaisen Valpon väärinkäytökset ja poliittinen kehitys Neuvostoliiton valtapiiriin joutuneissa Itä- ja Keski-Euroopan maissa leimasivat 1.–2. heinäkuuta järjestettyjä Suomen 19. eduskuntavaaleja.

Sekä Sdp että maalaisliitto nostivat vaalikampanjassaan päävastustajakseen Skdl:n. Sdp:n Jo riittää! -tunnuksella vetämä vaalikampanja oli tähdätty Skdl:ää vastaan. Maalaisliitto nosti suomalaiset perusarvot kunniaan Näihin nojaa Maalaisliitto -vaalijulisteessaan, jossa talonpojan nyrkki nojaa Raamattuun ja lakikirjaan.

Skdl menetti vahvan ideologisen painotuksen saaneissa vaaleissa yksitoista kansanedustajapaikkaa saaden uuteen eduskuntaan 38 paikkaa. Maalaisliitto lisäsi paikkalukuaan neljällä nousten 56 edustajalla suurimmaksi puolueeksi. Sdp sai neljä lisäpaikkaa ja oli 54 edustajalla eduskunnan toiseksi suurin puolue.

Vaalien jälkeen Skdl:n Mauno Pekkalan johtaman hallituksen tilalle nousi Karl-August Fagerholmin johtama sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus, joka vuoden 1949 alussa lakkautti kommunistien johtaman Valtiollisen poliisin, jonka tilalle perustettiin Suojelupoliisi.

1966: Demarien suurvoitto


Vasemmistopuolueet Sdp ja siitä irrottautuneen oppositioryhmän muodostama Työväen ja Pienviljelijäin Sosiaalidemokraattinen liitto (Tpsl) sekä Skdl saavuttivat 20.–21. maaliskuuta järjestetyissä vaaleissa ensimmäistä kertaa Suomen eduskunnan historiassa enemmistön äänistä, 51,0 prosenttia.

Vaalitulos oli suurvoitto Sdp:lle, joka kasvatti äänimääräänsä 196 409 äänellä, mikä lisäsi sen paikkamäärää 17 edustajalla 55 kansanedustajaan. Tpsl:n edustajamäärä kohosi viidellä seitsemään. Sdp:n painoarvo vasemmiston sisällä kohosi, sillä Skdl menetti kuusi kansanedustajaa.

Vaalien jälkeen Sdp, Skdl, Tpsl ja keskustapuolue perustivat kansanrintamahallitukseksi kutsutun laajapohjaisen yhteistyöhallituksen, jonka pääministeriksi nousi Rafael Paasio. Hallituksella oli takanaan peräti 152 kansanedustajaa.

1970: Protestivaalit


Vuoden 1970 eduskuntavaaleja leimasi kokoomukselle kanavoitunut protesti yhteiskunnan vasemmistolaistumista vastaan sekä maaseutuäänestäjien protesti Paasion ja Mauno Koiviston hallitusten rakennemuutospolitiikkaa vastaan, mikä siivitti Veikko Vennamon johtaman Suomen maaseudun puolueen yllätykselliseen vaalivoittoon.

Sdp säilytti 15.–16. maaliskuuta järjestetyissä vaaleissa kolmen edustajapaikan menetyksestä huolimatta suurimman puolueen aseman 52 edustajalla.

Kokoomus kasvatti vasemmistoradikalismin uhan alla paikkalukuaan yhdellätoista edustajalla ja nousi 37 kansanedustajalla toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Vaalien todellinen yllättäjä oli Suomen maaseudun puolue, joka sai Veikko Vennamon rinnalle 17 uutta kansanedustajaa. Smp:n menestys yllätti täysin Ylen vaalivalvojaisten ennustelaskelmat, kun taas Smp:n puoluesihteeri Eino Poutiainen ennusti puolueen lisäpaikkojen määrän täsmälleen oikein.

Vaaleissa valittiin eduskuntaan poikkeuksellinen määrä nuoria kansanedustajia, sillä äänestysikärajaa oli laskettu 21 vuodesta 20 vuoteen. Vuonna 1970 eduskuntauransa aloittivat muun muassa Paavo Väyrynen (kesk), Matti Ahde (sd), Ulf Sundqvist (sd), Erkki Tuomioja (sd) ja Terho Pursiainen (skdl).

Vaalien jälkeen presidentti Urho Kekkonen ei hyväksynyt ulkopoliittisten syiden takia kokoomusta ja Smp:tä mukaan hallitusneuvotteluihin. Vaikeassa tilanteessa maahan nimitettiin toukokuussa Teuvo Auran johtama virkamieshallitus. Heinäkuussa maahan muodostettiin Auran ”vapaapalokunnan” tilalle Ahti Karjalaisen johtama enemmistöhallitus.

1983: Rötösherravaalit


Taloudelliset skandaalit leimasivat 20.–21. maaliskuuta järjestettyjä eduskuntavaaleja, mitä Smp hyödynsi vaalityössään käynnistämällä rötösherrajahdin. Smp:n kampanja tuotti tulosta, sillä puolue sai kymmenen lisäkansanedustajaa, mikä nosti Smp:n paikkaluvun 17 edustajaan.

Sdp pysyi suurimpana eduskuntapuolueena 57 kansanedustajalla saatuaan viisi lisäpaikkaa. Vaalien suurin häviäjä oli avoimeen puoluehajaannukseen ajautunut Skdl, joka menetti yhdeksän edustajaa.

Vaalien jälkeen muodostettiin Kalevi Sorsan neljäs hallitus. Punamultahallitukseen kuuluivat Sdp, Keskusta, Rkp ja Smp.

1987: Kokoomuksen paluu


Maaliskuun 15.–16. päivinä järjestettyjen vaalien suurin voittaja oli kokoomus, joka kasvatti äänimääräänsä edellisistä vaaleista 7 158 äänellä, mutta lisäpaikkoja lohkesi peräti yhdeksän. Kokoomus oli 53 edustajalla toiseksi suurin puolue. Sdp menetti yli 100 000 ääntä, mutta hävisi vain yhden paikan ja säilytti suurimman puolueen aseman 56 edustajalla.

Skdl:n alamäki jatkui vaaleissa, joissa se menetti kymmenen edustajaa ja sen paikkaluku putosi 16 edustajaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen, keskustan Paavo Väyrynen ja Rkp:n Christoffer Taxell olivat sopineet salaisella kassakaappisopimuksella jo vuonna 1986 yhteisestä hallituksesta, jonka pääministeriksi nousisi Paavo Väyrynen. Tavoitteena oli syrjäyttää Sdp hallitusyhteistyöstä.

Kun presidentti Mauno Koivisto kuuli kassakaappisopimuksesta, hän nimittikin Suomisen sijaan hallituksen muodostajaksi Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin, jonka johdolla muodostettiin kokoomuksen, sdp:n, rkp:n ja smp:n sinipunahallitus. Kokoomus palasi hallitusvastuuseen 21 vuoden oppositiokauden jälkeen.

1991: Veret seisauttanut vaalivoitto


Neljä vuotta oppositiossa istunut keskusta saavutti ”veret seisauttaneen vaalivoiton” 17. maaliskuuta järjestetyissä vaaleissa. Esko Ahon johtama keskusta sai 15 lisäpaikkaa ja kohosi 55 edustajalla suurimmaksi puolueeksi.

Sinipunahallitus kärsi laman myötä kirvelevän vaalitappion. Kokoomus menetti 13 paikkaa, Sdp kahdeksan.

Vaalien jälkeen muodostettiin Esko Ahon johdolla porvarihallitus, jossa olivat mukana keskusta, kokoomus, Rkp ja Suomen Kristillinen Liitto. Sdp ilmoitti heti vaalien jälkeen jäävänsä oppositioon.

1995: Demarien jättivoitto


Oppositioon omalla päätöksellään jäänyt Sdp ylsi 19. maaliskuuta järjestetyissä vaaleissa parhaaseen vaalitulokseensa toisen maailmansodan jälkeen. Puolue sai 15 lisäpaikkaa, mikä nosti sen eduskunnan suurimmaksi puolueeksi 63 edustajalla.

Hallitusvastuuta neljä vuotta kantanut keskusta menetti yksitoista edustajaa. Smp kärsi kuuden paikan tappion.

Vaalien jälkeen muodostettiin Paavo Lipposen johtama laajapohjainen sateenkaarihallitus, johon kuuluivat Sdp, kokoomus, Rkp, vasemmistoliitto ja vihreät.

2007: Vaalirahoitusskandaali


Oppositiossa istunut kokoomus nousi 18. maaliskuuta järjestetyissä vaaleissa kymmenellä lisäpaikalla eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 50 kansanedustajalla.

Keskusta säilytti suurimman puolueen aseman yhden paikan erolla huolimatta neljän edustajan tappiosta.

Vaalien jälkeen muodostettiin Matti Vanhasen toinen hallitus, johon kuuluivat keskustan lisäksi kokoomus, vihreät ja Rkp.

Vaalit sujuivat ilman erityisempää dramatiikkaa, mutta toukokuussa 2008 syntyi kohu vuoden 2007 eduskuntavaalien rahoituksesta, kun keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Timo Kalli kertoi rikkoneensa vaalirahoituslakia. Kansanedustajien täydentäessä vaalirahoitusilmoituksiaan kävi ilmi, että Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys oli välittänyt liikemiehiltä liki puoli miljoonaa euroa vaalirahaa suurten puolueiden ehdokkaille. Skandaali laajeni myöhemmin myös muihin tahoihin ja johti oikeustoimiin,

2011: Jytkyvaalit


Maailmantalouden rakennemuutoksen aiheuttama teollisuustuotannon työpaikkojen raju väheneminen, maahanmuutto ja vaalirahakohu loivat pohjaa vuoden 2011 vaalien suuryllätykselle.

Perussuomalaiset saavuttivat historiallisen vaalivoiton, kun puolue sai kertaheitolla 34 lisäpaikkaa ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 39 edustajalla. Puheenjohtaja Timo Soinin ”jytkyksi” ristimää voittoa voidaan verrata Skdl;n nousuun poliittiselle kartalle jatkosodan päätyttyä.

Vaalirahakohussa pahiten ryvettynyt keskusta menetti vaaleissa 16 paikkaa, kokoomus kuusi.

Vaalien jälkeen perussuomalaiset eivät suostuneen lähtemään mukaan hallitukseen sille räätälöidyistä tarjouksista huolimatta.

Pitkällisten neuvottelujen jälkeen maahan muodostettiin kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla laajapohjainen kuuden puolueen hallitus, johon kuuluivat kokoomus, Sdp, vasemmistoliitto, vihreät, Rkp ja kristillisdemokraatit.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Yhden hitin eläketurva – tässä on joululaulu, joka tuo kirjoittajilleen edelleen 590 000 euron vuosittaiset rojaltitulot

    2. 2

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    3. 3

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    4. 4

      Vuoden oudoin oikeusjuttu? Moderni perhe -tähden Sofia Vergaran omat hedelmöittyneet IVF-alkiot haastoivat tämän oikeuteen

    5. 5

      Olli, 17, katosi Hämeenlinnassa – oletko nähnyt kuvan nuorta?

    6. 6

      Näin ylivoimainen Hannu Manninen oli avauskilpailussaan – sai heti mieluisan palkinnon

    7. 7

      Viestintäministeri Anne Berner, onko postin perustehtävä uhattuna? ”Postin on vastattava vahingosta”

    8. 8

      Lehti: Tukholman poliisin pikkujoulut riistäytyivät käsistä – ulostetta lavuaarissa, käytettyjä kondomeja pöydällä...

    9. 9

      Riistakamera nappasi kuvan harvinaisesta vieraasta sotilastukikohdassa Arizonassa

    10. 10

      Moni kärsii tietämättään kakkostyypin diabeteksen esiasteesta – lisää äkkikuoleman vaaraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    3. 3

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    4. 4

      Bunkkeriin seksiorjaksi teljetty ruotsalaisnainen kirjoitti kirjan painajaisestaan – ”Yritin uskotella itselleni, ettei tämä voi olla totta”

    5. 5

      Sekava mies uhkasi vastaantulijaa Porvoossa – nyrkkeilytaustainen uhattu ei päästänyt karkuun

    6. 6

      Susanna, 33, vei Lumian huoltoon – uuteen puhelimeen alkoi ilmestyä outoja kuvia

    7. 7

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    8. 8

      Brittimedia: Saara Aalto laulaa finaalissa kaikkien aikojen Queen-klassikon yhdessä supertähti Adam Lambertin kanssa

    9. 9

      Katin ja Mikon loppumaton tuska – tytär ei elä enää pitkään: ”Lapsi jota on niin kovasti toivonut, otetaan pois”

    10. 10

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. 6

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    9. 9

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    10. 10

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Yhden hitin eläketurva – tässä on joululaulu, joka tuo kirjoittajilleen edelleen 590 000 euron vuosittaiset rojaltitulot

    2. 2

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    3. 3

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    4. 4

      Vuoden oudoin oikeusjuttu? Moderni perhe -tähden Sofia Vergaran omat hedelmöittyneet IVF-alkiot haastoivat tämän oikeuteen

    5. 5

      Olli, 17, katosi Hämeenlinnassa – oletko nähnyt kuvan nuorta?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    3. 3

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    4. 4

      Bunkkeriin seksiorjaksi teljetty ruotsalaisnainen kirjoitti kirjan painajaisestaan – ”Yritin uskotella itselleni, ettei tämä voi olla totta”

    5. 5

      Sekava mies uhkasi vastaantulijaa Porvoossa – nyrkkeilytaustainen uhattu ei päästänyt karkuun

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. Näytä lisää