Kyllikki

Yleisurheilu

Valikko

Yleisurheilu

Muistatko Moskovan kisojen sankarin Kaarlo Maaningan – häkeltyi aamulenkillä vilkaistuaan kelloa

LEGENDA
Vuoden 1980 kaksinkertaisen olympiamitalistin Kaarlo Maaningan elämä on ollut vaiherikas.
Vuosi 1980 oli poikkeuksellinen Maaningan perheelle, jossa oli 23 lasta. Vanhemmilla oli 13 yhteistä lasta ja aikaisemmista liitoista kymmenen lasta, joten Aili Maria ja Erkki Maaninka pyörittivät melkoista ”pienyritystä” maatalossaan. Ansioistaan kasvattajana Maria kutsuttiin äitienpäivänä 11.5.1980 presidentinlinnaan, jossa Urho Kekkonen palkitsi äitejä eri puolelta maata.

Kaksi kuukautta myöhemmin presidentti katseli kunniavierasaitiossa Kaarlo-pojan juoksua Lenin-stadioninilla. Posiolaislähtöinen juoksija yllätti asiantuntijat nappaamalla 10 000 metrillä hopeamitalin. Myös Kaarlo pääsi kättelemään presidenttiä, kun Kekkonen ojensi Moskovan kisakylässä juoksijalle Taistelijan maljan, jonka UKK oli lanseerannut 1950-luvulla.

Kaarlo oli kulkenut pitkän tien olympiakisojen mitalipallille päästäkseen. Elämä Maaninkavaaran 40 savun kylässä Posiolla ei ollut yltäkylläistä.

– Meitä oli yhteensä 23 lasta, mutta suurten ikäerojen takia pirtissä pyöri samaan aikaan tusinan verran lapsia, Maaninka muistelee lapsuudenkotiaan.

Maatalossa riitti askaretta, mutta lapset ehtivät seurata myös urheilutapahtumia radion välityksellä.

– Ensimmäisen innostuksen urheiluun sain radioselostuksista, joissa vilahtelivat Veikko Kankkonen, Eero Mäntyranta ja kumppanit. Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu oli aina suurtapahtuma.

Radioäänistä yksi jäi mieleen ylitse muiden.

– Muistan yhä, kuinka Paavo Noponen alkoi itkemään lähetyksen aikana, Maaninka sanoo.

Elevaaran tulo innosti harjoittelemaan

Yleisurheilun ohella Maaninka harrasti talvella hiihtoa ja jalkapalloa.

– Tamppasimme koulun pihan tasaiseksi, jotta pystyimme pelaamaan välitunnilla jalkapalloa lumella, Maaninka kertoo.


Vakavammaksi Kaarlon urheileminen muuttui 1967, jolloin Jouko Elevaara muutti Posiolle ja ryhtyi valmentamaan paikkakunnan nuorisoa.

– ”Jokkeri” teki ohjelmia isolle porukalle. Vuotta vanhempi Allan-veljeni sai ohjeet. Minä katsoin olan yli hänen paperiaan ja tein samat jutut. Silloin harjoituskertoja oli vain kolme viikossa.

Elevaara katsoi kuka pystyi toteuttamaan hänen ohjelmaan. 14-vuotias Kaarlo pystyi, koska kestävyysominaisuudet olivat geeneissä ja raskas työnteko oli vahvistanut kroppaa. Hän juoksi 14-vuotiaana 1 000 metriä aikaan 3.14. Kaksi vuotta myöhemmin 1968 hän oli SM-maastoissa B-poikien sarjassa 28:s.

– Peruskestävyys tuli työnteosta. Lisäksi vaeltelin tuntikausia metsässä lintujahdissa.

Vaikka Koillismaa oli kaukana maailman metropoleista, siellä unelmoitiin suurkisoista.

– Juoksimme Moskovan olympiakymppiä jo 1972. Me syrjäkylillä asuneet saavuimme kerran kuukaudessa viikonloppuleirille kirkonkylään, jonne oli Maaninkavaaralta matkaa 44 kilometriä.

Elevaaran harjoitteluun sisältyi kuntopiiriä ja loikkaharjoituksia, mutta lauantaina ohjelmassa oli kova juoksuharjoitus. Jos oli kova pakkanen, porukka taivalsi kympin sisätiloissa.

– Koulukeskuksen käytävä oli 120 metriä pitkä. Laitoimme matot seinille törmäysten varalta ja juoksimme edestakaisin 10 kilometrin kisan, Maaninka kuvaa erikoista harjoitusta.

Heinätyöt SM-kisojen edellä tärkeysjärjestyksessä

Maaningan juoksutyyli ei ollut erityisen elegantti. Pitkäjalkaista posiolaista moitittiin kurkimaiseksi pomppijaksi. Tehokasta nuorukaisen juokseminen kuitenkin oli. Menestystä tuli erityisesti maastojuoksussa, jossa hän voitti A-poikien Suomen mestaruuden 1970.


Maaninka olikin kevään ja syksyn lapsi.

– Kesäkuussa ja heinäkuussa olin yleensä jumissa, koska maataloustyöt haittasivat harjoittelua. Isän periaate kuului: työt ensin, urheilu sitten. Minulta jäi usein SM-kisat väliin kun oli heinäntekoaika.

Potentiaalia hiljaisessa taivaltajassa oli. Kesällä 1973 hän voitti nuorten 5 000 metrin Suomen mestaruuden (14.21,2) ennen Hannu Leppästä, Esa Tikkasta ja Ismo Toukosta.

Maaninka olisi voinut jäädä pitämään kotitaloaan, mutta päätyi toiseen ratkaisuun keskusteltuaan isänsä kanssa.

– Sovimme, että talonpito jää nuoremmalle veljelleni. Koska urheilu kiehtoi tuossa vaiheessa, päätin lähteä etsimään parempaa elämää etelästä urheilun ja koulutuksen avulla.

Hän muutti 1974 valmentaja Elevaaran sekä juoksijakollegoiden Esa Tikkasen ja Risto Pentikäisen kanssa Saarijärvelle. Posion Pyrintö vaihtui Saarijärven Pullistukseen, jonka juoksutalli vahvistui huomattavasti. Elevaarasta tuli Pullistuksen toiminnanjohtaja.

Maaninka suoritti asevelvollisuutensa Santahaminassa Urheilukomppaniassa ja pääsi sen jälkeen töihin Saarijärvellä.

Alikersantti teki pystymittaustöitä, mutta harjoitteli samalla kahdesti päivässä.

Metsätyönjohtajakouluun

Vuoden 1975 alussa nuorukainen vaihtoi jälleen paikkakuntaa, kun hän pääsi Lepaan metsätyönjohtajakouluun. Hämeenlinnassa oli erinomaiset harjoitusolosuhteet.

– Pidin kovasti Ahveniston ja Aulangon mäkisistä ja vaihtelevista maastoista.

Koulussa ja työharjoittelussa oli pitkät päivät. Kun siinä samassa yritti harjoitella tosissaan, yhtälö oli vaikea. Elevaara laittoi valmennettavansa koville, ja kun Maaninka toteutti ohjeita orjallisesti, vammoilta ei vältytty.

– 1970-luvulla lopetin juoksemisen kolme kertaa. Vuonna 1975 lopetin puoleksi vuodeksi, mutta urheileminen jatkui, kun esimieheni Rautaruukilla houkutteli minut mukaan firman hiihtokisoihin.

Maaninka hiihti kaksi muutakin kisaa ja innostui uudestaan harjoittelemaan. Pohjat eivät olleet kadonneet, sillä kevään 1976 SM-maastoissa hän oli 5 kilometrillä kuudes. Sijoituksen arvoa nosti se, että Maaninka teki tuolloin raskasta kolmivuorotyötä valssaamalla peltiä Rautaruukin tehtaalla.

Idänpään työväentalolla tanssittiin

Hämeenlinnassa asuessaan Maaninka oli tavannut tulevan vaimonsa. Hän meni kavereidensa kanssa tansseihin Idänpään työväentalolle ja tutustui miellyttävään Orvokkiin. Häitä vietettiin 1976.


Maaninka oli siis käynyt metsätyönjohtajakoulun, joten oman alan työt kiinnostivat. Syksyllä 1977 hänelle järjestyi työpaikka Etelä-Pohjanmaalta. SUL:n valmennuspäällikkö Antti Lanamäki oli ollut yhteydessä Kauhajoelle, jossa Karhun johtohenkilöt innostuivat ajatuksesta.

Tuore isä muutti perheineen rivitaloon Kauhajoelle. Juoksija pääsi töihin Keskusmetsälautakunta Tapioon, jonka palveluksessa hän on vieläkin.

– Pystyin harjoittelemaan paremmin, mikä näkyi seuraavina vuosina tuloksissa.

Pohjanmaalla maisemat olivat tosin kovin erilaiset kuin Hämeen vaihtelevat maastot.

– Ensimmäisellä lenkillä tuuli aivan mielettömästi ja lisäksi alkoi sataa. Juostessani myötätuuleen tuli kuuma ja paluumatkalla paleli. Olihan se aakeeta laakeeta suojaisaan Hämeenlinnaan verrattuna, Maaninka kertaa ensiaskeleitaan uudella paikkakunnalla.

Harjoittelua saappaat jalassa

Hän toimi Isojoen ja Karijoen alueiden metsätyönjohtajana. Tehtäviin kuului metsäteiden rakentaminen ja ojien perkaaminen. ”Korven poika” sai olla metsässä neljänä päivänä viikossa.

– Hyödynsin samoilua myös harjoittelussani. Päivittäin tuli 6–7 tuntia kävelyä metsässä metsurisaappaissa. Minulla oli pari apulaista, joiden kanssa kävin pientä kisaa. Käskin heidän mennä 100–200 metriä edellä ja sitten katsottiin, kuka on ensimmäisenä seuraavalla pysähtymispaikalla.

Elevaara jatkoi Maaningan valmentajana. Hän sai urheilutoimittajan pestin Vaasa-lehdestä (nykyään Pohjalainen) ja pääsi jälleen seuraamaan suojattinsa harjoittelua lähietäisyydeltä.

Kaksikon yhteistyö tuotti yhä parempia tuloksia. Maaninka kiri hopealle 10 000 metrillä vuoden 1977 Kalevan kisoissa. Seuraavana vuonna hän oli kympillä kolmas, mutta häntä ei valittu Prahan EM-kisoihin. Vuonna 1979 hän jätti Lasse Virénin ja Martti Vainion taakseen Kalevan kisojen kympillä.

Maaninka ja Elevaara päättivät, että olympiavuoteen panostetaan oikein kunnolla.

– Sovimme vaimoni kanssa, että pistän kaiken peliin Moskovan kisoja varten, ja jos homma menee pieleen, lopetan.

Talvella 1980 Maaninka otti virkavapaata ja lähti toisen Posion kasvatin, Matti Karjalaisen kanssa treenaamaan New Mexicossa sijaitsevaan Albuquerqueen.

– Teuvalainen Antti Peltoniemi oli siellä opiskelemassa, ja hän ilmoitti Kauhajoen Karhun johtoportaalle, että lähettäkää se Maaninka tänne.

Peltoniemestä tuli myöhemmin merkittävä golfpersoona, sillä hän on johtanut puhetta Suomen Golfliitossa ja toimi Euroopan liiton puheenjohtajana 2011–2013.

– Minäkin pelasin Albuquerquessa golfia, Maaninka paljastaa hieman yllättävän lajirakkauden.


Albuquerque on kestävyysurheilijoiden suosiossa, koska siellä pystyy treenaamaan monipuolisesti.

– Asuimme 1 200 metrissä, kävimme treenaamassa 2 000 metrissä ja joskus nousimme kolmeen kilometriin, jossa hiihdimme maastohiihtoa treenanneen Antin kanssa.

”Onko kelloni mennyt rikki?”

Uran ensimmäinen vuoristoleiri onnistui yli odotusten.

– Kotimaassa juoksin rennosti aamulenkkiä ja vilkaisin kelloa.

Aamulenkin kilometrivauhti oli normaalisti neljä minuuttia, mutta nyt kello näytti 3.30.

– Luulin ensin, että kelloni oli mennyt rikki, mutta kyllä ne vuoristossa vietetyt viikot nostivat kunnon ihan uudelle tasolle.

Kevään SM-maastoissa Maaninka oli jälleen suvereeni, mutta innostui niiden jälkeen harjoittelemaan liikaa.

– En kuunnellut riittävästi kehoa ja sain itseni jumiin.

Vaikka pohjat olivat kunnossa, tehoja ei saatu irti. Tukholmassa juostu 5 000 metrin 13.31 ei riittänyt näytöksi Olympiakomitean herroille.

– Tiesin Prahan valintojen perusteella, että minun piti olla todella kova tullakseni valituksi.

Elevaara oli aika särmikäs persoona, eikä hänen valmennettavansa olleet urheilujohtajien suosiossa.

– Jokkeri ei antanut kaikkia meidän harjoitusohjelmia SUL:n valmennusjohdon nähtäväksi, Maaninka kertoo.

Olympiakomitea vaati lisänäytön. Kauhajokisen piti juosta Kouvolassa alle 13.30:n, jotta olympiapaikka varmistuisi. Kauhajoelta lähti kymmeniä ihmisiä kannustamaan kaltoin kohdeltua omaa poikaa. Kädenojennuksia tuli muualtakin.

– Virén oli tulossa kisaan mukaan ja hän lupasi auttaa vetohommissa. Kun vielä Jari Hemmilä veti alussa, juoksin melko helposti 13.25.

Jos aikaraja ei olisi rikkoutunut, vuosien työ olisi valunut hukkaan.

– Tuon lisänäytön takia suurimmat paineet purkautuivat jo ennen olympiakisoja ja pystyin lähtemään Moskovaan rauhallisella mielellä.

Maaninka vastaan Etiopia

Osa maailman huippujuoksijoista oli poissa olympiaradalta Yhdysvaltojen masinoiman boikotin takia. Niinpä Luzhnikin urheilupuistossa nähtiin Suomi–Etiopia-maaottelu niin 10 000 metrillä kuin 5 000 metrillä.

Moskovassa kestävyysjuoksijat pantiin koville, sillä kympillä juostiin alkuerät ja vitosella alku- ja välierät. Maaninka joutui urakoimaan viisi starttia yhdeksässä päivässä.

Juuri tähän rääkkiin Elevaara oli valmistanut suojattiaan.

– Treenasin keväällä kolme kertaa päivässä, joten pohjat olivat kunnossa.

Kympin alkuerät juostiin helteisenä päivänä, mikä aiheutti draamaa ensimmäisessä erässä. Kultamitalia puolustavalla Virénillä ei ollut paras päivä: hän putosi kärkinelikon kyydistä 1 600 metriä ennen maalia. Suomalaislegendan suora jatkoon pääsy varmistui yllättävällä tavalla Irlannin John Treacyn kaaduttua kuumuuden uuvuttamana 220 metriä ennen maalia. Maaninka oli erän kakkonen Etiopian Mohammed Kedirin jälkeen.

Finaalissa Virén oli kuin uusi mies ja oli mukana voittotaistossa viimeiselle kierrokselle asti.

– Olin voittanut Virénin jo aikaisemmin ja tiesin hänen loppukirinsä hiipuneen aikaisemmista vuosista. Jos olisin mukana viimeiseen kaarteeseen tullessa, voittaisin hänet.


Lenin-stadionin hornankattilassa Myrskylän miehen puhti loppui viimeisen kierroksen takasuoralla, joten kolmen etiopialaisen haastaminen jäi Maaningan harteille.

26-vuotias Maaninka näytti tahdonvoimansa: Kedir ja Tolossa Kotu jäivät taakse. Miruts Yifterin hurjalle rytminvaihdokselle hän ei voinut mitään. Kärkikaksikon ajat olivat 27.42,7 ja 27.44,3.

Hopeamitalia ei juuri juhlittu, sillä vitosen alkuerät odottivat seuraavana päivänä. Virén päätti jättää matkan väliin ja keskittyä maratonille. Näin sinivalkoisten värien puolustaminen jäi Maaningan ja kympillä epäonnistuneen Vainion harteille.

– Taktiikkani oli kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa alku- ja välierissä, Maaninka kertoo.

Suunnitelma onnistui, joten hän pääsi melko hyvävoimaisena tavoittelemaan toista mitaliaan.

Loppukiri ei ollut Maaningan vahvuus ja 5 000 metrin loppukilpailussa hän oli jäädä ex-mailerien jalkoihin.

– Kisa oli melko levoton ja porukka eli koko ajan. Jälkiviisaasti voi sanoa, että minun olisi pitänyt juosta Suomessa 1 500 metrin kisoja, joissa olisi tottunut tuollaiseen rynkytykseen.

Vajavaisesta arvokisakokemuksestaan huolimatta Maaninka juoksi taktisesti fiksusti. Reilun kolmen kilometrin jälkeen hän lähti vetämään joukkoa.

– Sanoin siinä vaiheessa Vainiolle, että tule sinäkin kärkeen vetämään. Yritin tylsyttää kirimiesten terävyyttä loppuratkaisussa.

Vainiosta ei ollut vetojuhdaksi, mutta Maaninka taisteli palkintosijoista loppuun asti.

– Onneksi pystyin viimeisessä kaarteessa ohittamaan muutaman ja pystyin nousemaan pronssille.

Syksyllä riitti hulinaa

Lisänäytöllä kisoihin valittu ”Kalle” toi Suomen ainoat yleisurheilumitalit. Ne ovat yhä viimeiset suomalaisen tuomat juoksulajien olympiamitalit.

Kotimaassa sankarin ympärillä riitti hulinaa. Kauhajoen kasinolle ahtautui tuhansia ihmisiä juhlimaan juoksijan kotiinpaluuta.

Päätähti ei voinut juhlia pitkään. Maaningan kunto kestikin olympiakisojen jälkeen, sillä loppukesästä syntyi kelpo tuloksia.

Kovin meriitti oli kaksi kovaa kisaa peräkkäisinä päivinä elokuun puolivälissä. Hän juoksi ensin Kauhajoelle oman seuran kisoissa 3 000 metriä ja lähti seuraavana aamuna kohti Zürichiä.

– Onneksi sain iltapäivällä nukuttua päiväunet hotellissa.


Illalla odotti kovatasoinen Weltklassen 5 000 metriä loppuunmyydyllä stadionilla. Maaninka jäi Moskavassa juoksemastaan ennätyksestään (13.22,0) vain kahdeksan kymmenystä ja sijoittui Thomas Wessinghagen jälkeen toiseksi. Viikkoa myöhemmin Brysselin hän oli viides 10 000 metrillä ajalla 28.04,5.

Ratakauden päätyttyä Maaningan kiireet jatkuivat, kun koko Suomi halusi osansa olympiasankarista.

– Kysyin Lassen Hölkän yhteydessä Viréniltä ohjetta, kuinka kannattaa toimia. Hän sanoi, että anna mennä vaan ja rauhoitu syksyn jälkeen kunnolla.

Valmentaja–manageri Elevaara myi jalokiveään hyvällä hinnalla. Maaninka kävi näyttäytymässä tavarataloissa ja rautakaupoissa. Urheiluseuroille Elevaara keksi oman ohjelman, johon sisältyi yhteislenkki, Elevaaran kehittämä kuntopiiri Jokkerin ventti ja lopuksi luento siitä, kuinka Moskovan ihme tehtiin.

– Silloin tuli auton mittariin aika paljon kilometrejä. Samalla sain taloutta hieman kuntoon, vaikka summat olivat pieniä nykyaikaan verrattuna.

Autoradiossa soi aina silloin tällöin Robinin (Esa Simonen) esittämä Olympianäyttö, jossa irvailtiin urheilujohdon tyhmyydelle, kun herrat eivät luottaneet Maaninkaan ennen kisoja. Kauhajoella tukea löytyi. Juoksija oli ostanut omakotitalotontin jo ennen olympiakisoja, mutta rakennustöissä hän sai suuren avun talkooväeltä.

– Lähetkö kökkään, kysytään täällä päin, jos tarvitaan talkoisiin.

– Minun perheeni talo nousi kökkänä, Maaninka selventää.

Elämän sisältö löytyi uskosta

Olympiamenestyksen jälkeen kauhajokisen takki oli tyhjä.

– Suurin kipinä oli kadonnut, enkä päässyt enää samaan kuntoon.

Kun juoksu ei kulkenut 1981 samaan malliin kuin vuotta aikaisemmin, moni selkääntaputtelija jätti Maaningan yksin. Juoksija reagoi tilanteeseen miettimällä elämän peruskysymyksiä. Samaan aikaan hänen isänsä kuoli.


Erkki Maaninka oli ollut hänelle tärkeä henkilö lähes 30 vuoden ajan.

– Isäni kuoleman jälkeen minuun iski kuolemanpelko. Aloin miettiä uskonasioita, jotka olivat tulleet tutuksi jo lestadiolaiskodissani. Siellä mummoni luki iltarukouksia ja kertoi hyvästä elämästä. Seuroissakin käytiin, mutta varsinaista herätystä en nuoruudessani kokenut.

Moskovassa korkein mitalikoroke jäi valloittamatta, mutta sinne hän pääsi nousemaan keväällä 1982.

– Moskovassa pääsin kolmos- ja kakkospallille, mutta löydettyäni Jeesuksen, nousin korkeimmalle korokkeelle. Tuntui, että enkelit soittivat pasuunaa ympärillä, kun yksi syntinen oli jälleen tullut Jeesuksen tykö, Maaninka kuvaili avainkokemustaan TV7:n haastattelussa maaliskuussa 2011.

Maaninka otti talven 1982 vuoristoleirille Raamatun mukaan ja luki ison kirjan läpi viidessä viikossa.

– Juostessani polkuja pitkin mietin Raamatun sanoja: Jeesus on tie, Jeesus on totuus.

Harjoitusleirin päätyttyä hän oli valmis ottamaan seuraavan askeleen.

– Keväällä uskaltauduin lopulta hengelliseen kokoukseen, jonka päätteeksi kävin kahden tunnin keskustelun saarnamiehen kanssa ja otin Jeesuksen vastaan sydämeeni.

Maaningan usko on ollut vahva, ja hän on toiminut aktiivisesti helluntaiseurakunnassa nykypäiviin asti.

Uskoontulosta huolimatta juokseminen jatkui. Tulokset eivät olleet entisen veroisia, mutta tähtäin olikin arvokisoissa. Helsingin MM-kisat 1983 ja vuotta myöhemmin järjestettävät Los Angelesin olympiakisat kiinnostivat.

– MM-kisoihin tähtäsin, mutta kesäkuun alussa 1983 astuin rataharjoituksen yhteydessä ratareunukseen ja reväytin nilkan nivelsiteet. Jouduin lepäämään muutaman viikon enkä päässyt enää kuntoon.

MM-unelman kariuduttua Maaninka päätti juosta huvin vuoksi.

– Annoin mennä omalla painollaan. Minulla oli kaksi lasta, joten perhettäkin piti miettiä.

Kalevan kisoihin hän osallistui vielä 1987 ja juoksi viimeiset ratakisansa vuotta myöhemmin.

Urheilu on jatkunut, vaikka numerolappua ei ole ollut rinnassa. Juokseminen ja maastossa liikkuminen ovat olleet aina lähellä Maaningan sydäntä. Uskonnollinen elämä on vienyt hänet myös musiikin pariin. Viime vuosina hän on esiintynyt laulajana Uusi laulu kaduilta -yhteisössä.

Palaa kilparadoille 2016

Uskonnollisen heräämisensä aikaan Maaninka kertoi, että hänelle suoritettiin verenvaihto ennen Moskovan olympiakisoja.

– Sehän ei ollut silloin kiellettyä. Anabolisia steroideja tai muita kiellettyjä aineita en käyttänyt, Maaninka kuittaa asian nyt.

Hän työskentelee Otso Metsäpalveluissa, mutta joulukuussa 63 vuotta täyttävän juoksijan mielessä ovat jo eläkepäivät.


– Aikaisemmin työviikosta kului 80 prosenttia metsässä, mutta nykyään enää 20 prosenttia, ulkoilmassa viihtyvä Maaninka kuvaa työnkuvan muutosta 40 vuoden aikana.

Kun työ ei ole enää yhtä rasittavaa kuin aikaisemmin, Maaninka jumppaa kotioloissa.

– Teen lihaskuntoharjoituksia tv:tä katsellessani.

Juoksulenkit kuuluvat yhä ohjelmaan ja jatkossa niiden määrä saattaa lisääntyä.

– Katselin hiljattain Juoksija-lehden kilpailukalenteria ja ajattelin mennä mukaan muutamaan kilpailuun, Maaninka kertoo.

Kilpailuvietti ei ole kadonnut.

– Eläkeikä lähestyy, ja ajattelin hankkia jonkun harrastuksen. Parin vuoden kuluttua pääsen 65-vuotiaiden sarjaan, jossa voisi pärjätäkin.

Harjoituskaverina hänellä on 9-vuotias lapsenlapsi, jota ukki kuljettaa jalkapalloharjoituksiin.

– Lapset tykkäävät leikkiä ja liikkua, kun heitä vain innostaa, Maaninka tietää.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Lahden MM-kisojen suomalaistoivo sai iltapäivällä todella ikäviä uutisia – ”Ärräpäät lentelivät”

    3. 3

      Kyläilijä söi lasten kalenterisuklaat – Vauva.fi:ssä roihahti uskomaton keskustelu

    4. 4

      Venäläislehti: Suomesta operoitiin kymmenien miljoonien eurojen laitonta asekauppaa

    5. 5

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    6. 6

      Europolin joulukalenteri poiki ensimmäisen pidätyksen – poliisi sai yleisövihjeen kahvilan kokista

    7. 7

      Aktiivisen työttömän tuloista lähtee ensi vuonna jopa 200 €/kk – ”Työttömän taloudessa järkyttävän suuri summa”

    8. 8

      Moni kärsii tietämättään kakkostyypin diabeteksen esiasteesta – lisää äkkikuoleman vaaraa

    9. 9

      Presidentti Niinistö keskusteli Donald Trumpin kanssa – Trump: Suomalaiset ovat hienoa kansaa

    10. 10

      Nuori äiti julkaisi suloisen kuvan itsestään ja pojastaan – kuva ei kerro kaikkea: Mukana totuudenmukainen viesti lapsista haaveileville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    2. 2

      Katin ja Mikon loppumaton tuska – tytär ei elä enää pitkään: ”Lapsi jota on niin kovasti toivonut, otetaan pois”

    3. 3

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Bunkkeriin seksiorjaksi teljetty ruotsalaisnainen kirjoitti kirjan painajaisestaan – ”Yritin uskotella itselleni, ettei tämä voi olla totta”

    6. 6

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    7. 7

      Sekava mies uhkasi vastaantulijaa Porvoossa – nyrkkeilytaustainen uhattu ei päästänyt karkuun

    8. 8

      Susanna, 33, vei Lumian huoltoon – uuteen puhelimeen alkoi ilmestyä outoja kuvia

    9. 9

      Arman Alizad valitsi Linnan juhlien parhaat pukeutujat – 5 napakymppiä: ”Näytti Kreikan kuningattarelta”

    10. 10

      Brittimedia: Saara Aalto laulaa finaalissa kaikkien aikojen Queen-klassikon yhdessä supertähti Adam Lambertin kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. 6

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    7. 7

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    8. 8

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    9. 9

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    10. 10

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Lahden MM-kisojen suomalaistoivo sai iltapäivällä todella ikäviä uutisia – ”Ärräpäät lentelivät”

    3. 3

      Kyläilijä söi lasten kalenterisuklaat – Vauva.fi:ssä roihahti uskomaton keskustelu

    4. 4

      Venäläislehti: Suomesta operoitiin kymmenien miljoonien eurojen laitonta asekauppaa

    5. 5

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    2. 2

      Katin ja Mikon loppumaton tuska – tytär ei elä enää pitkään: ”Lapsi jota on niin kovasti toivonut, otetaan pois”

    3. 3

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Bunkkeriin seksiorjaksi teljetty ruotsalaisnainen kirjoitti kirjan painajaisestaan – ”Yritin uskotella itselleni, ettei tämä voi olla totta”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    5. 5

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    6. Näytä lisää